Oikeeta suomee. Suomen puhekielen sanakirja

Citation preview

Vesa Jarva, Timo Nurmi

Oikeeta suomee suomen puhekielen sanakiija

Vesa J a r v a . T i m o N u r m i

Oikeeta suomee suomen puhekielen sanakiija

ALKUSANAT Kädessä olevaan teokseen Oikeeta suomee - suomen puhekielen sanakirja olemme koonneet suomen kielen sellaista sanastoa, jota käytetään jokapäiväisessä kielessä, paitsi puhutussa kielessä myös arkisessa kirjoitetussa viestinnässä, esimerkiksi sähköposti-ja tekstiviesteissä. Tältä kannalta kirjan nimessä oleva puhekieli on käsitettävä laajemmin - ei vain puhutuksi kieleksi. Kirjaan valikoitu sanasto on kauttaaltaan arkityylistä. ArkityyIillä tarkoitamme kirjakieltä eli yleiskieltä huolittelemattomampaa kieltä. Yhtä hyvin voisimme nimetä teoksemme arkikielen sanakirjaksi tai arkityylin sanastoksi, mutta sana puhekieli on laajemmin tunnettu ja tavoittaa sanakirjan kohdeyleisön paremmin. Valikoimamme sanat ja sanonnat voivat olla kokonaan ja pelkästään arkityylisiä, tai sitten niillä on jokin kirjakielestä poikkeava arkityylinen merkitys. Sanaston tyyliarvo vaihtelee tavallisesta arkityylistä slangiin, halventavista sanoista ja sanonnoista aina alatyylisiin ilmauksiin. Slangia on mukana, mutta vain valikoidusti ja siksi, että huolittelemattomana kielenkäyttönä pidettävän arkikielen ja varsinaisen ns. kaupunkilaisslangin raja on hämärä. Sama koskee sanaston arkisuutta yleensä. Yhä enemmän arkityyli eli huolittelemattomuus valtaa alaa paitsi puheessa myös kirjoituksessa. Suomen arkisen puhekielen sanastosta ei ole aiemmin tehty systemaattista esitystä kielenoppijan näkökulmasta. Ajatuksissamme on kangastellut ennen kaikkea suomea vieraana kielenä opiskeleva kielenkäyttäjä, joka on oppinut suomea kirjakielen avulla ja joka tarvitsee apuneuvoa tulkitessaan tai käyttäessään sitä kieltä, jota suomea puhuvassa ympäristössä jokapäiväisestä käytetään. Annamme valikoimamme sanaston käytöstä runsaasti lause-esimerkkejä. Tämän lisäksi kunkin hakusanan yleiskielistä merkitystä valaistaan myös englanniksi. Sanakirjamme tarjonnee elämyksiä ja oivalluksia paitsi suomea vieraana kielenä oppiville myös niille, jotka ovat imeneet suomen jo äidinmaidossaan. Suomen puhekieli on ennen kaikkea suomalaisten äidinkieli. Se on kielimuoto, joka on opittu - ja jota opitaan koko elämän ajan - osana arkipäivää, kosketuksissa läheisimpien ihmisten kanssa. Siksi sen normit ja käytännöt ovat myös tyypillisesti tiedostamattomia, ja kun niitä ei ole tarvinnut koskaan tietoisesti opiskella, niitä ei ole myöskään kirjallisesti kuvattu. Muodollinen kielen opetus ja kuvaus sekä normien julkipano palvelee ensisijaisesti kirjakielen tarpeita, ja kirjakieli on myös koulutuksen ja sivistyksen kieli. Tästä voi syntyä käsitys, että puhekieli on "väärää" tai "huonoa", kun se ei noudata kirjakielen normeja: tutuin ja omin kieli olisi-

6

kin samalla toisaalta vieras ja toisaalta vaillinainen. Vaikka suomalais sekä kirjoittavat että puhuvat suomeksi, käytetään kirja- ja puhekieltä ti valla, jota voi kutsua toiminnalliseksi kaksikielisyydeksi. Tiettyjä sanoj, sanontoja tai kieliopillisia muotoja käytetään enimmäkseen vain kirjoitu! sessa, toisia taas puheessa. Jotkut eroista on helpompi tunnistaa, toiset ov; piilevämpiä. Suurimmalle osalle suomalaisista lienee selvää, että sinä tuli on kirjakieltä, sä tuut taas puhekieltä. Mutta harvoin tulee ajatelleeksi, ett vaikka yleensä kiijoitetaan "Milloin sinä tulet?", aika monet meistä kysy vät täysin eri tavalla: "Koska sä tuut?". Tarkoituksemme ei ole asettaa puhe- ja kirjakieltä vastakkain vaan kiin nittää huomiota arkiseen puhekieleen. Tässä mielessä kirjan tarkoitus oi deskriptiivinen, kieltä ja sen käyttöä kuvaileva. Mitä tietoisempi kielen käyttäjä on siitä kielestä, jota arkisessa viestinnässä käytetään, sitä parem min hän huomaa myös kirjakielelle tyypilliset piirteet, erottaa nämä kielimuodot toisistaan ja pystyy tilanteen mukaan käyttämään kumpaakin. Kiitämme Samu Kytölää sanaston englanninkielisen osuuden laadinnasta. Jyväskylässä helmikuussa 2006 Vesa Jarva ja Timo Nurmi

MIKÄ ON OIKEETA SUOMEE? Puhuttu ja kirjoitettu kieli - puhekieli ja kirjakieli tyylilajeina Tässä sanakirjassa puhekielellä tarkoitetaan arkikieltä eli yhtä kielen tyylillistä rekisteriä siitä riippumatta, onko kieli puhuttua tai kirjoitettua. Esimerkiksi hakusana iisi on otettu mukaan sen tyyliarvon vuoksi: kirjakielessä ei todettaisi, että hallitusneuvottelut sujuivat iisisti vaan pikemminkin helposti tai vaivattomasti. Mikään ei sinänsä estä myöskään kirjoittamasta sanaa iisi, kuten tässäkin on tehty. Mikä tahansa kirjoitettu kieli ei siis ole kirjakieltä eikä kaikki puhuttu kieli ole puhekieltä. Tässä mielessä puhekieli ja kirjakieli ovat epätarkkoja ilmauksia, ja niiden sijasta voitaisiin puhua vaikkapa arkikielestä ja yleiskielestä. Tässä sanakirjassa on kuitenkin valittu arkista eli jokapäiväistä kielimuotoa tarkoittavaksi termiksi sana puhekieli, koska sillä tarkoitetaan yleisesti vapaata ja huolittelematonta tyylilajia. Se, että puhekieli ja kirjakieli sanoina ovat vakiintuneet myös tyylilajien nimityksiksi, ei ole sattuma. Kirjakieltä käytetään muodollisissa tai virallisissa tilanteissa, kuten vaikkapa viranomaiset tekevät laatiessaan tiedotuksia tai ohjeita, ja ne ovat tyypillisesti kirjoitettuja tekstejä. Perinnäisesti myös kirjallisissa joukkoviestimissä, kuten sanoma- ja aikakauslehdissä, käytetään suurimmaksi osaksi kirjakieltä. Itse asiassa standardoitu kielimuoto - kirjakieli - on kehitetty kirjoituksen tarpeeseen. Kirjoittaminen on ollut ensimmäinen ja vuosituhansien ajan ainoa keino välittää tietoa laajasti yli ajan ja paikan rajojen. Puhuttu kieli taas on tyypillisesti epämuodollisten, arkisten tilanteiden kieltä, joka tuotetaan tässä ja nyt. Se muuttuu tai muuntuu nopeasti, uusia sanoja ja sanontoja syntyy jatkuvasti, mutta osa elää vain hetken päiväperhosen tavoin ja katoaa jälkiä jättämättä. Puheessa tilanne ohjaa tulkintaa, mahdolliset väärinkäsitykset voidaan koijata heti eikä tarvetta standardointiin ole. Kirjakieli on pysähtynyt maisemataulu ja viljelty pelto; puhekieli on juoksijan silmissä vilisevä pusikko ja villisti kukkivat rikkaruohot. Monet puhekielen tyylipiirteet johtuvat yksinkertaisesti siitä, että ne ovat välttämättömiä puhetilanteessa, jonka keskeisiä ominaisuuksia ovat aika-ja tilannesidonnaisuus sekä vuorovaikutus. Koska spontaani puhe on sidoksissa aikaan, se ei ole yhtä viimeisteltyä eikä tiivistä kuin kirjoitus. Puheen suunnittelun ja tuottamisen välinen aika

8

on lyhyt, eikä puhetta voi kelata takaisin. Ajatus tai tilanne voi muuttua kesken puheen. Siksi puheessa on taukoja ja syntyy katkoksia. Tyypillisiä ovat pitkät ketjuvirkkeet, jossa lauseita yhdistetään esimerkiksi ja- tai ettäsanoin: "Siin on sit tämmönen pitkä lanka niinku ja, ja siihen tulee ne koukut sitten, et niisson syötit ja..." (vrt. Siinä on tällainen pitkä lanka, johon tulevat koukut, joissa on syötit.). Tavallista on myös toisto, jolloin sama asia mainitaan tavallaan kahteen kertaan, niin että siihen viitataan toisen kerran sanalla se tai tämä: "Se tyyppi joka ryösti sen nakkikioskin, ni se jäi melkein heti käpälautaan." "Tää on tota ihan kohta valmis tää kakku." Usein puhutun kielen lauseet "hajoavat", ja puheessa yhdistetään toisiinsa kieliopillisia rakenteita tavalla, joka kirjakielessä olisi toisin: "Sataviiskymppiä mä nyt sanoisin, et se maksaa. " (Vrt. Sanoisin, että se maksaa sataviisikymppiä.) Puhuttu kieli on tyypillisimmillään vuorovaikutusta, keskustelua, jossa jokainen puheenvuoro on sidoksissa puhetilanteeseen, keskustelukumppaneihin ja aiempiin puheenvuoroihin. Siksi puheenvuorot eivät useinkaan ole kirjoitetun kielen kannalta "täydellisiä" lauseita, vaan ne täydentävät, jatkavat ja keskeyttävät toisiaan ja viittaavat puhetilanteeseen, puhujien ympäristöön ja yhteiseen kokemusmaailmaan. - Toi on se kaveri... -Ai toiko, joka... ? - Ni, toi sinipaitanen. -Aijaa... - Nii, just se kaveri josta mä puhuin. - Ai nii, joo joo. Puhutussa kielessä käytetään runsaasti sanoja, joille voi olla vaikea määritellä kirjallista merkitystä mutta joilla on tärkeä merkitys puheen ja dialogin jäsentäjinä. Näitä sanoja nimitetään yleensä partikkeleiksi (pragmaattisiksi, keskustelu-, diskurssipartikkeleiksi) tai interjektioiksi (huudahduksiksi), joskus myös "täytesanoiksi". Monet niistä tunnetaan kirjakielessäkin, mutta puhekielessä ne ovat usein lyhyempiä ja niiden merkitykset ovat monialaisempia ja tulkinnanvaraisempia kuin kirjakielessä, kuten ilmenee esimerkiksi hakusanoista et, että ja sit, sitten. Joskus puhekielen partikkeli vastaa osittain kahta kirjakielen sanaa, kuten ku, kun (kirjakielen kun ja kuin) ja. vaan (vrt. kirjakielen vaan ja vain). Yksi partikkelien tyypillinen käyttötapa on, että puhuja haluaa miettiä tai korjata sanomaansa: "No nythän on tää eeuu, et, et... että mun mielestä, tota, siitä on ollu hyötyä." "Musta tää homma on ollu, niiku aika semmos-

9

ta, siis niiku vaikeeta... ei ku työlästä tää homma." Vaikka esimerkiksi sanoja että tai siis voidaan käyttää tällä tavalla kirjakielistäkin tyyliä tavoittelevassa puheessa, toiset ovat selvästi puhekielisiä, kuten ei ku, niinkuja to ta (noin). Tyypillisiä ovat myös partikkelit ja interjektiot, joilla kommentoidaan tilannetta tai aiempaa puheenvuoroa. Niillä voidaan ilmaista esimerkiksi hämmästystä (ai jaa, ai jaha, hupsis(ta), ohhoh), harmistumista (et, että, voi voi, äsh), ilahtumista (jes, jip(p)ii), erimielisyyttä (haloo, hei, kuule) tai samanmielisyyttä (joo, just, kyl). Samalla ilmauksella voidaan osoittaa päinvastaisiakin merkityksiä tilanteen mukaan, kuten sanalla ai. Seuraavassa esimerkissä sen merkitys on lähinnä ilahtunut, sitä seuraavassa taas epäluuloinen tai harmistunut. - Mä sain sit sen työpaikan. - Ai sehän on hyvä juttu. - Kuule, mä en ehtiny kävästä kaupassa. - Ai mun pitää taas mennä. Sanalla niin voidaan ilmaista sekä samanmielisyyttä että pohjustaa eriävää mielipidettä: - Taas on kaikki rahat loppu ja tilipäivä on vasta ens viikolla. - Niin, se on kyllä kurjaa. - Tää ois tosi kiva tää asunto. - Niin, mut se on kauheen kallis. Partikkelien välillä on myös selviä tyylieroja: esimerkiksi samanmielisyyden ilmaisuna aivan tai kyllä ovat kirjakielisempiä kuin juu tai okei. Siksi edellisiä ei sanakirjassa olekaan, mutta jälkimmäiset ovat omina hakusanoinaan. Tällaisia jokapäiväisen puheen ilmiöitä ei ole tutkittu läheskään aina kattavasti, tai tutkimustietoa ei ainakaan ole ollut kootusti esillä. Sanakirjassa ei kuitenkaan voi siteerata pitkiä keskusteluja eikä kuvailla laajasti kielenulkoista tilannetta. Siksi merkityksenselityksillä ja lause-esimerkeillä lähinnä kuvataan sanojen käyttöä eikä pyritä määrittelemään sanoja perusteellisesti. Nykyaikana tekniset keksinnöt ovat johtaneet siihen, että perustava ero kirjoitus- ja puhetilanteen välillä on pienentynyt. Sähköposti- ja tekstiviesteissä kirjoitus on puheenomaista, kahden tutun henkilön välistä, ja no-

10

peimmillaan se on lähes reaaliaikaista. Kirjoitus ei myöskään ole julkisen kontrollin alaista samalla tavalla kuin ennen, vaan esimerkiksi Internetiin kuka tahansa voi tuottaa tekstiä laajan ihmisjoukon luettavaksi. Tilanne tuo mukanaan tyylin. Kun on tottunut kysymään toiselta kasvokkain tai puhelimessa "joko sää tulet" tai "joks sä tuut", ei kirjoitakaan tälle tekstiviestiin: "Joko sinä tulet?" Jokapäiväiseen kommunikointiin on syntynyt tai syntymässä uusi tyylilaji: arkipäiväinen kirjoitettu puhe. Myös tätä kehitystä sanakirja pyrkii osaltaan heijastamaan. Toisaalta myös korrektiutta ja muodollisuutta tavoittelevassa puhumisessa ja ylipäätään virallisluonteisena pidettävässä julkisessa kielessä voi tätä nykyä huomata puhekielimäisyyksiä yhä yleisemmin, esimerkiksi poliitikkojen spontaaneista puheenvuoroista haastattelutilanteissa tai TVväittelyissä: "Tohon mun mielestä vois sanoo suoraan, et ainakaan mulle ei oltu edes kerrottu koko asiasta aiemmin." - Kielenoppijalle saattaa syntyä tarve käsittää, mikä puheessa on arkisen puhekielen ja mikä kirjakielen normien mukaista ainesta.

Puhe- ja kirjakielen ero Puhekielelle tyypilliset lauserakenteet, kieliopilliset muodot tai sanat eivät ole aina tyylin ominaisuuksia. Puhekielimäisyys johtuu pohjimmiltaan puhe- ja kirjoitustilanteen erilaisuudesta. Enimmäkseen puhe- ja kirjakielen välinen ero johtuu siitä, että kirjakieli on normitettu kielimuoto, johon kuuluu vain osa puhekielen sana- ja ilmaisuvaroista. Kirjakielellä sanotaan, että minä tiedän, vaikka suomalaiset voivat yhtä lailla sanoa, että mä tiän tai mie tiijän tai mää tiärän. Kiijakielen mukaan polkupyörässä on tavarateline, vaikka eri puolella Suomea voidaan istua ritsille, tarakalle tai jopparille. Eroja on kaikilla kielen tasoilla: kieliopissa, ääntämisessä ja sanastossa.

Kielioppi Kieliopissa silmiinpistävä ero on, että me-persoonan verbimuodoissa kirjakielessä käytetään mme-päätettä, puhekielessä taas passiivia: Me ollaan 'olemme' kämppiksiä. Sitku me heitettiin 'heitimme' vähän herjaa... Eiks me olla 'emmekö ole' jo perillä? Ei me mahdettu 'emme mahtaneet' mitään. Erityisen yleinen passiivi on käskyissä ja ehdotuksissa: Pannaan tähän hommaan vähän kyytiä! Lähetääs salille nostelemaan puntteja!

11

Niissä passiivia voi pitää jo kirjakielisenä, sillä mme-päätteiset muodot pankaamme tai lähtekäämme ovat käyneet kirjakielessäkin harvinaisiksi. Monikon 3. persoonan (he, ne) verbimuodot ovat puhekielessä yleisesti yksikössä: sanotaan siis sekä se on että ne on. Missitkin on 'ovat' nykyään sellasia luuviuluja. Ei 'eivät' nää vanhat monot sovi uusiin siteisiin. Polvet löi 'löivät' ihan loukkua jännityksestä. Pennut on lätränny 'ovat lätränneet' taas vaatteensa märiks. Liittomuodoissa, joissa on nut/nyt-paitisiippi (ei tehnyt, on tehnyt), puhekielessä käytetään monikon muotoja (kuten tehneet) tuskin ollenkaan. Monikon 2. (te) ja 3. (he, ne) persoonassa käytetään yksikön muotoja: Missäs te ootte ollu 'olleet'? Ai te ette sit kuullu 'kuulleet' mitään. Onks ne tehny '(ovatko he) tehneet' jo läksynsä? Ne kaverit ei tajunnu '(eivät) tajunneet' sitäyhtään. Etteks te ollu tehny 'olleet tehneet' läksyjä? Kirjakielisten passiivin liittomuotojen on tehty, oli tehty (kielteisenä ei ole tehty, ei ollut tehty) tilalla esiintyy puhekielessä muotoja ollaan tehty, oltiin tehty (kielteisenä ei olla tehty, ei oltu tehty), ja varsinkin juuri silloin, kun on kyseessä monikon 1. persoona: Me ollaan nyt sovittu tää juttu 'olemme nyt sopineet tämän jutun'. Just kun me oltiin saatu kaikki 'olimme saaneet kaiken' valmiiks, rupes satamaan. Ei me olla tehty 'emme me ole tehneet' kellekään pahaa. Yleisöä alho jo tulla sisään, vaikkei me oltu saatu 'vaikka emme olleet saaneet' ees paikkoja kuntoon. Puhe- ja kirjakielen verbintaivutus on siis monikossa varsin erilainen: 1. persoona: me tehdään 'teemme', me ei tehdä 'emme tee', me tehtiin 'teimme', me ei tehty 'emme tehneet', me ollaan tehty 'olemme tehneet', me ei olla tehty 'emme ole tehneet', me oltiin tehty 'olimme tehneet', me ei oltu tehty 'emme olleet tehneet' 2. persoona: te ette tehny 'ette tehneet', te ootte tehny 'olette tehneet', te ette oo tehny 'ette ole tehneet', te olitte tehny 'olitte tehneet', te ette ollu tehny 'ette olleet tehneet' 3. persoona: ne tekee 'ne/he tekevät', ne ei tee 'ne/he eivät tee', ne teki 'ne/he tekivät', ne ei tehny 'ne/he eivät tehneet', ne on tehny 'ne/he ovat tehneet', ne ei oo tehny 'ne/he eivät ole tehneet', ne oli tehny 'ne/he olivat tehneet', ne ei ollu tehny 'ne/he eivät olleet tehneet' Esimerkeistä käy ilmi, että verbien liittomuodot eroavat kirjakielestä myös siksi, että o/Za-verbistä käytetään yleisesti ns. pikapuhemuotoja (ei oo 'ole', ootte 'olette' ym.) ja että n«f/«vt-partisiipin loppu-? jää usein ääntämättä.

12

Verbin taivutusmuotojen eroa puhe- ja kirjakielessä lisää se, että myös niihin kiinteästi liittyviä persoonapronomineja käytetään eri tavalla. Ensinnäkin niiden äänneasu on osittain erilainen ja ne taipuvat eri tavalla, kuten mä(ä) 'minä' (vartalo mu-) ja sä(ä) 'sinä' (vartalo su-): Mä 'minä' meen ens syksynä nelkille. Eipä mulla 'minulla' oo paljon muita harrastuksia. Etkö sä 'sinä' tajuu mitään, senkin torvi! Ai että mä tykkään susta 'sinusta'. Toiseksi puhekielessä käytetään yleisesti pronomineja se ja ne myös ihmisistä, siis silloinkin kun kirjakielessä sanottaisiin hän tai he: Antaiskohan se 'hän' rahaa? Emmä tie, mikä sille 'hänelle' taas tuli. Ne on 'he ovat' rikkaita, niillä 'heillä' on neljä autookin. Kolmanneksi varsinkin yksikön 1. ja 2. persoonan pronomineja käytetään puhekielessä huomattavasti enemmän kuin kirjakielessä, jossa käytetään pelkkiä verbejä: mä katon 'katson', tiedäks sä 'tiedätkö' jne. Myös se- ja ne-pronomineja käytetään puhekielessä enemmän kuin kirjakielessä: Onks se paras sienipaikka just tossa? Villen broidi tahkos sitä peliä koko illan. Joks ne vieraat on tullu ? Meille kuuluu ainaski viiennes niistä lipputuloista. Tämä muistuttaa artikkelin käyttöä, jopa niin että eräiden tutkijoiden mukaan suomen puhekielessä esimerkiksi se tai tää on kehittynyt tai kehittymässä vastaavaksi definiittiseksi eli määräiseksi artikkeliksi kuin ruotsin den/det ja englannin the. Omistusliitteiden eli possessiivisuffiksien käyttö on kirjakielessä normi, mutta puhekielessä niitä ei aina käytetä: Tieksä missä mun lompakko 'lompakkoni' on? Voisinks mä kopsata sun muistiinpanot 'muistiinpanosi'? Poliisit raksi kilvet sen autosta 'hänen autostaan'. Kahelta meijän porukasta 'porukastamme' puuttu passi. Tosta teijän tytöstäkin 'tytöstännekin' on tullu kauhee kovis. Mahtaako olla kummonenkaan se niitten uus levy 'heidän uusi levynsä'. Toisaalta yksikön 2. persoonassa (sinä) omistusliite on puhekielessäkin melko tavallinen, tosin lyhentyneenä: Muston kurja lähtee täältä sun luotas 'luotasi'. Puhekielen kieliopin piirteet näkyvät sanakirjassa enimmäkseen vain lause-esimerkeistä, mutta esimerkiksi pronomineja on myös omina hakusanoinaan, kuten mä ja sä sekä niiden useimmat taivutusmuodot (mua, mulla, mun; sua, sulia, sun jne.).

Ääntäminen Ääntämisessä selvimpiä eroja on, että kirjakielen d jää usein puhekielessä pois taikka muuttuu ja että f.v:n tilalla on tt tai t. Tämä ilmiö näkyy kirjan monista lause-esimerkeistä: Mitäs siinä, senkun lähetään 'lähdetään'/ Pik-

13

kubroidi on meijän 'meidän' perheen murheenkryyni. Ne on semmoset senssit, missä firmat ettii 'etsivät' työntekijöitä. Metät 'metsät' on tänä syksynä ihan mustanaan sieniä. Toisaalta ci ja ts ovat yleisiä puhekielessäkin: Tallenna ne tiedot serverille. Pidä senkin mänttipää turpas kii! Me juotiin siideriä. Se oli nappi otsaan jokaselle vangille. Mun vatsaan sattuu. Mä en tosta setsuurista niin välitä. Onks mutsi kotona? Joissain sanoissa d voi joskus puheessa säilyäkin, joskus jäädä ääntämättä (lähetään tai lähdetään; pidä tai piä), ja osassa d tai ts voivat muuttua (meidän > meijän\ otsaan > ottaan\ metsät > metät) todennäköisemmin kuin toisissa, ja toisaalta on sanoja, joissa d tai ts äännetään aina (siideri, setsuuri, mutsi). Sanakirjassa tätä vaihtelua ei voi kattavasti kuvata. Omiksi hakusanoikseen on otettu sanoja, joissa puhekielen mukaisia variantteja yleisimmin käytetään, kuten d:n katotapauksia ees 'edes', kaheksan 'kahdeksan', mahoton 'mahdoton', oottaa 'odottaa' ja yheksän 'yhdeksän' ja d:n muutostapauksia meijän 'meidän', teijät 'teidät', sekä tv:n osalta ite, ilte 'itse', katella 'katsella', mettä 'metsä', ruotti 'ruotsi' ja seittemän 'seitsemän'. Koska puhekielen mukainen asu ei aina näy sanan perusmuodosta, omina hakusanoinaan on myös sekä usealle taivutusmuodolle yhteisiä vartaloita että yksittäisiä taivutusmuotoja. Sellaisia vartaloita, joista puuttuu d, ovat mm. kahe- ('kahde-' esim. taivutusmuodoissa kahelta 'kahdelta', kahen 'kahden', kahessa 'kahdessa'), koha- ('kohda-'), kuue- ('kuude-'), lähe('lähde-') ja yhe- ('yhde-'). Kirjakielen ts:n tilalla on tt tai t esimerkiksi vartaloissa eti- ja etti- ('etsi-'), kato- ja katto- ('katso-') sekä viitti- ('viitsi-'). Yksittäisiä taivutusmuotoja sanakirjassa ovat mm. eessä, meiän, teiän, tehä ja yhessä. Joskus vartalot tai taivutusmuodot eroavat kirjakielen vastineista enemmänkin: juua 'juoda', syyä 'syödä', tiiä- ('tiedä-'), tuua 'tuoda' ja viiä 'viedä'. Joistakin pronomineista ja verbeistä käytetään puheessa yleisesti pikapuhemuotoja, jotka ovat sanakirjassa omina hakusanoinaan, joko vartaloina tai erillisinä taivutusmuotoina. Tällaisia ovat pronomineista jo edellä mainitut mä ja sä taivutusmuotoineen. Puhekielelle tyypillisiä ovat myös tää 'tämä', toi 'tuo', nää 'nämä' ja noi 'nuo', joita on taivutusmuotoineen runsaasti myös lause-esimerkeissä: Miten tää 'tämä' voi olla näin halpa? Kylläpäs sä ompelit tän 'tämän' nätisti. Ei toi 'tuo' äijä kuuntele. Mennään ton'tuon' puskan taa piiloon! Ku ei tolia 'tuolla' penikalla oo mitään kuria. Kuivaa nää 'nämä' astiat ja paa tonne 'tuonne' senkkiin. Noi 'nuo' ikkunoitten alaraamit alkaa olla aika huonossa kunnossa. Verbien pikapuhemuotoja ovat «//a-verbistä oo 'ole', oon 'olen', oot 'olet' ja ootte 'olette' sekä oisi- 'olisi-', mennä-verbistä mee, meen, meet ja meette, tullaverbistä tuu, tuun, tuut ja tuutte sekä panna-verbistä paa, paan, paat ja

14

paatte. Paitsi että nämä ovat kiijassa omina hakusanoinaan, ne ovat myös lause-esimerkeissä yleisiä: Ootteks 'oletteko' te vähän hönöjä, kun tolleen hillutte! Mähän meen 'menen' jos mua huvittaa. Jos sä tuut 'tulet' mukaan, ni sit meitä on kuus. Mä paan 'panen' kännyn kii, et saadaan jutella rauhassa. Puhekielessä on myös tavallista, että kaksi usein yhdessä esiintyvää sanaa sulautuu yhteen. Tyypillisesti näissä on etuosana pronominin (mä, sä, se, tää, toi jne.) taivutusmuoto tai adverbi (siellä, tässä, tossa, missä), jonka viimeinen vokaali jää pois, ja jälkiosana olla- verbi tai kieltoverbi ei. Tämänkaltaisista sanoista kirjassa ovat omina hakusanoinaan mm. mullon (< mulla on 'minulla on' tai mulle on 'minulle on'), mullei (< mulla ei 'minulla ei' tai mulle ei 'minulle ei'), muston (< musta on 'minusta on'), mustei (< musta ei 'minusta ei'); sullon (< sulia on 'sinulla on' tai sulle on 'sinulle on'), siilon (< sillä on 'sillä/hänellä on' tai sille on 'sille/ hänelle on'), siellon (< siellä on), tässon (< tässä on), tosson (< tossa on 'tuossa on') ja misson (< missä on). Loppuheitto eli äänteen tai äänteiden pois jääminen sanan lopusta on puhekielessä yleistä. Sanakirjan hakusanoissa tämä näkyy edellä mainituissa tapauksissa, joissa kaksi sanaa on sulautunut yhteen (esim. minulla on > mulla on > mull on > mullon). Samoin kirjan lause-esimerkeissä on paljon loppuheittoa. Sanan viimeinen i jää usein pois, jos sen edellä on s: Niistä nyt se nokkas 'nokkasi, nenäsi'. Toi tyyppi on täys 'täysi' torvi. Miks 'miksi' täällä on niin kylmä? Etenkin verbien imperfekti-ja konditionaalimuodoissa i:n loppuheitto on yleistä: Aurinko paisto 'paistoi' suoraan linssiin. Se auto hajos 'hajosi' siinä kolarissa. Jos ostais 'ostaisi' uuden auton. Myös ««//nyf-partisiipin f jää lähes aina pois: Missä ihmessä sä oot kurannu 'kurannut' ittes! Niiden iskä on kuollu 'kuollut'. Mä en oikeen tienny 'tiennyt', mitä mä öisin tehny 'tehnyt'. Mä oon ihan rättiväsyny 'rättiväsynyt'. Kysymyslauseissa kirjakielen ko-, fcö-päätteen tilalla on yleisesti ks, kuten hakusanoissa onks 'onko', eiks 'eikö', enks 'enkö', ja etteks 'ettekö'. Onks 'onko' sulia mitään ohjelmaa viikonloppuna? Oisiks 'olisitko' sä ikinä uskonu? Tiiäks 'tiedätkö' sä, kuka toi oli? Lähtiks 'lähtikö' se pöhlä täältä jo lätkimään? Kävitteks 'kävittekö' te olleskaan siellä rannalla? Kysymyslauseen fa-lopun .v voi myös sulautua yhteen sä- tai ^-pronominin kanssa. Tämä näkyy hakusanoissa ooksä < ootko sä 'oletko sinä', onkse 'onko se/hän' ja eksä 'etkö sinä': Ooksä 'oletko' tehny jo nefyssan tehtävät? Voi halvattu, onkse 'onko (se)' kello jo noin paljon! Onkse 'onko hän' vähän kuuro? Mitä sä oikein tuijotat, eksä 'etkö' oo ennen hinkkejä nähny? Sä-pronomini voi myös liittyä suoraan verbiin ilman fcta, kuten

15

hakusanoissa etsä 'etkö sinä' ja ootsä 'oletko sinä': Ootsä 'oletko' muka bylsiny sen kanssa? Mitä sä hommaat nykyään, opiskelet sä 'opiskeletko' vai ootsä 'oletko sinä' töissä'! Etsä 'etkö' oo kuullu siitä? Muutamia tämänkaltaisia olla- ja «'/-verbien kysymysmuotoja on kirjassa omina hakusanoinaan, mutta enimmäkseen puhekielen kysymyspäätteet näkyvät lause-esimerkeistä. Muiden äänteiden ja muotoryhmien osalta loppuheitto ei ole säännöllinen ilmiö, vaan siihen vaikuttaa puherytmi ja sanan yleisyys. Loppu-a tai -ä jää usein pois inessiivissä (las 'tässä', kaupungis 'kaupungissa'), elatiivissa (must 'minusta', Helsingist 'Helsingistä') ja allatiivissa (meil 'meillä', opettajil 'opettajilla'). Ihmisil 'ihmisillä' on nykyään kova hinku rahan perään. Täs levaris 'levarissa, levyasemassa' on joku vika ku se ei lue diskettejä kunnolla. Lisäksi loppu-n heikkenee usein sanan lopussa tai jää kokonaan ääntymättä. Tässä sanakirjassa n on esimerkistössä kuitenkin selvyyssyistä yleensä kirjoitettu sanan loppuun. Kun sanan toisessa tavussa on kirjakielen mukaan i-loppuinen diftongi (kuten ai, oi, ei), /:tä ei puhekielessä yleensä käytetä. Ne puhekielessä nttöminä esiintyvät muodot, jotka on muun arkityylinsä vuoksi sanavalikoimaan valittu, on hakusanoina merkitty kuitenkin tiilisiksi, koska ilmiö on hyvin säännöllinen. Kirjassa ei täten ole hakusanoina esimerkiksi semmonen, tämmönen ja millanen tai punanen, mutta mukana taas on sana tommoinen, koska siihen liittyy muu syy: wo-diftongin lyhentyminen sanan alussa pelkäksi o:ksi. Lause-esimerkeissä näitä kaikkia /:ttömiä muotoja on runsaasti: Ne karkit on siinä semmosessa 'semmoisessa' punasessa 'punaisessa' askissa. Jokasen 'jokaisen' pitää korjata ite jälkensä. Jättäsit 'jättäisit' jo sen tyhmän jätkän. Toi piha pitäs'pitäisi' hiekottaa 'hiekoittaa'. Paitsi toisesta tavusta, i voi puuttua muustakin painottomasta tavusta, kuten yhdyssanoissa: Säkylässä oli mun intin aikaan hirveen huonokuntoset 'huonokuntoiset' kassut. Assalla oli taas epämäärästä 'epämääräistä' porukkaa. Puhekielessä on myös hyvin tavallista, että tietyt kirjakielen vokaaliyhtymät ovat muuttuneet pitkiksi vokaaleiksi. On tapahtunut kehitys ea tai eä > ee, oa > oo ja öä > öö, kuten sanoissa hopee 'hopea', pimee 'pimeä', ainoo 'ainoa' ja jäätelöä 'jäätelöä'. Tämäkin ilmiö koskee monia sanoja ja niiden taivutusmuotoja: -

Verbien «/«-infinitiivejä: lukee 'lukea', tuntee 'tuntea', särkee 'särkeä', lähtee 'lähteä', rikkoo 'rikkoa', sanoo 'sanoa', leipoo 'leipoa'.

16

-

-

-

Verbien, joiden infinitiivi päättyy eta, etä tai ota, tiettyjä taivutusmuotoja: halkeen 'halkean', halkee 'halkeaa', kerkee 'kerkeää', siivoo 'siivoaa'. Yksikön partitiiveja: onkee 'onkea', koipee 'koipea', hikee 'hikeä', kivee 'kiveä', maitoo 'maitoa', puuroo 'puuroa', hölmöä 'hölmöä', lätäkköä 'lätäkköä'. Yksikön partitiivit ja illatiivit tulevat usein hyvin lähelle toisiaan, koska illatiivissa loppu-/? jää myös usein pois: onkee 'onkea, onkeen', kivee 'kiveä, kiveen'. Sanoja, joiden lopussa on ea tai eä: makee 'makea', oikee 'oikea', komee 'komea', vaalee 'vaalea'; tärkee 'tärkeä', viilee 'viileä', pehmee 'pehmeä', ylpee 'ylpeä'. Näiden sanojen taivutus eroaa muutenkin kirjakielestä: makeeta 'makeaa', makeeseen 'makeaan'.

Vähän harvemmin mutta silti melko usein puhekielessä tapahtuu myös muutos ia tai iä > ii, ua > uu ja yä > yy: leuhkii 'leuhkia', keksii 'keksiä", kastuu 'kastua', haluu 'haluaa', eksyy 'eksyä', älyy 'älyää', purkkii 'purkkia', teippii 'teippiä', katuu 'katua', sänkyy 'sänkyä'. Tällöin myös monet monikon partitiivit muuttuvat «-loppuisiksi: koirii 'koiria', nimii 'nimiä', omenii 'omenia', selittäjii 'selittäjiä'. Näitä puhekielen mukaisia pitkävokaalisia muotoja ei sanakirjassa ole omina hakusanoinaan, mutta lause-esimerkeissä varsinkin ee, oo ja öömuotoja on runsaasti. Kaupassa oli kauhee 'kauhea' jono. Ajattele mikä tässä on tärkeetä 'tärkeää'. En kyllä kehtais kulkee 'kulkea' ton näkösissä hörhelöissä. Etkö tarjoo 'tarjoa' pullostas ees hörppyä? Ei tätä autoo 'autoa' kannata enää korjata. Aina sä löhööt 'löhöät' siinä sohvalla! Jonkin verran on myös ii-, uu- ja yv-muotoja: Hei mutta pitäskö meiän sopii 'sopia' tarkka aika? Etteks te tajuu 'tajua' mitään? Ei tollanen liha voi säilyy, jos ei sitä pakasta.

Sanasto Kielioppiin ja ääntämiseen liittyvät puhe- ja kirjakielen tyylierot ovat hyvin selviä, ja niihin kiinnitetään huomiota jo koulussa. Yleensä kielenkäyttäjät ovat niistä varsin tietoisia ja pystyvät ainakin jossain määrin tekemään valintoja kirjakielen ja oman puhekielensä välillä. Toisaalta erääl puhekielen piirteet, kuten i:n katoaminen sanan lopusta (hyppäs 'hyppäsi', tekis 'tekisi') tai diftongista (punanen 'punainen'), voivat esiintyä muuten

17

hyvinkin kirjakielisessä puheessa. Sanastossa puhe- ja kirjakielen välinen tyyliero on häilyvämpi, koska sanastoa ei voi määritellä yhtä kattavasti kuin kielioppia. Uusia sanoja syntyy koko ajan, ja niiden asema kirjakielen perinteessä on ainakin aluksi epäselvä. On kuitenkin joitakin sanaryhmiä, jotka leimautuvat herkästi puhekielisiksi. Tällaisia ovat affektiset eli voimakkaita tunnelatauksia sisältävät sanat, usein yhdyssanoista lyhentämällä muodostetut ns. slangijohdokset ja osittain myös vierasperäiset sanat.

Affektiset sanat Affektiset sanat ovat vahvasti tunnepitoisia tai jollakin muulla tavoin tunneväritteisiä sanoja. Niihin kuuluu varsinkin sukupuolielimiin ja seksiin sekä ulostamiseen ja virtsaamiseen liittyviä alatyylin sanoja, esimerkiksi penistä merkitsevät kyrpä, mulkku ja muna ja vaginaa merkitsevät pillu ja eritoten sana vittu, jota käytetään yleisesti myös kirosanana ja jonka ympärille on syntynyt kokonainen affektisten alatyylin ilmausten ryhmä (vittuilla, vittumainen, vittuuntua, vitulleen, vituttaa jne.). Nämä ja muut vahvasti alatyyliset sanat on sanakirjassa merkitty vulgaareiksi (vulg.). Myös sukupuoliyhdyntään ja masturbaatioon liittyvät sanat ovat enimmäkseen alatyylisiä, kuten panna, naida, nussia 'olla sukupuoliyhteydessä' ja runkata, vetää käteen 'masturboida'. Vaikka panna-verbillä on myös neutraali merkitys 'asettaa, sijoittaa', se on seksuaalisessa merkityksessä niin affektinen, että neutraaleissa yhteyksissä sitä on alettu välttää ja se korvataan usein pistää- tai laittaa-verbillä. Affektisesti värittynyt on myös perse 'takapuoli, takamus'. Paska 'uloste' ja kusi 'virtsa' ovat synnyttäneet monia alatyylin sanaryhmiä, kuten paskainen, paskamainen, paskiainen, paskahousu, paskattaa ja kusaista, kusessa, kusettaa. Alkuaan Raamatusta peräisin olevista sanoista tai niistä syntyneistä kirosanoista helvetti, jumalauta, perkele ja saatana on useita enemmän tai vähemmän affektisia, lievempiä tai leikillisiäkin muunnoksia: helkkari, helkutti, hemmetti, hiivatti; jukolauta, jukoliste, jumaliste, jumankauta; perhana, perkule; saakeli, saakuri, saakutti, saamari. Vahvasti affektisia ovat myös solvaukset ja haukkumasanat. Niiden tarkoitus on loukata tai halventaa kohdettaan, ja usein niissäkin käytetään sukupuolielimiin, seksuaalisuuteen, ulostamiseen ja virtsaamiseen liittyviä sanoja. Niistä selkeästi alatyyliset on merkitty vulgaareiksi (vulg.), loukkaavat tai solvaavat halventaviksi (halv.) ja karkeimmat sekä vulgaareiksi että halventaviksi. Solvauksissa käytetään tyypillisesti verbejä haistaa, vetää ja painua: haise pahalle, haista paska, haista vittu; vedä käteen,

18

vedä vittu päähäs; painu helvettiin, painu vittuun. Haukkumasanat liittyvät usein samaan aihepiiriin, kuten kyrpä ja mulkku. Muita karkeita halventavia ja alatyylisiä nimittely sanoja ovat mm. kusipää, paskapää ja runkkari. Miehistä karkea haukkumasana on homo, naisista huora, harvemmin myös lesbo. Halventaviksi (halv.) on merkitty mm. haukkumasanat aasi 'tyhmä, hölmö ihminen', itkupilli 'helposti itkemään rupeava tai usein (pitkään) itkevä ihminen', sika 'epäsiisti, siivoton, törkeä ihminen' ja vanhapiika 'keski-ikäinen tai vanhempi naimaton nainen, ikäneito'. Toisella tavalla affektisia ovat sanat, joita käytetään etenkin lapsille puhuttaessa. Näissäkin on ulostamiseen ja sukupuolielimiin liittyviä sanoja, kuten pissa 'virtsa', kakka 'uloste', pippeli (pili, kikkeli) 'penis', pimppa (pimppi, pimpsa) 'vagina' sekä peppu ja pyllistää. Aikuisten kesken niitä voidaan käyttää häveliäisyyssyistä, mutta usein niillä voi olla myös leikillinen tai ironinen sävy. Tämäntyyppisiä arkikielen sanoja ei ole kirjassa yleensä osoitettu erityisin tyylimerkinnöin. Lastenkielessä käytettyjä, usein hellitteleviä sanoja ovat mm. ammu 'lehmä', halia 'halata', heppa 'hevonen', isi, iskä, isukki 'isä', känny 'käsi', peukku 'peukalo', poppa 'kuuma', setä 'mies', täti 'nainen', simmu 'silmä', tisu 'rinta, tissi' ja äippä, äiskä 'äiti'. Aikuistenkin kesken käytettyjä hellittelysanoja ovat hani, kulti, kultsi, kultu, kultsu, nöpö ja raksu 'rakas, kultaseni'. Poitsu, poju 'poika' ja typy, tytteli 'tyttö' voivat olla hellitteleviä, mutta niillä voi olla myös halventava, vähättelevä merkitys. Ilmausten luokittelu alatyylisiksi tai halventaviksi taikka ylipäätään eri tavoin tavallisesta arkityylistä poikkeaviksi on kuin veteen piirretty viiva. Tyylimerkinnöillä on kuitenkin tarkoitus mm. vieraskieliselle osoittaa, milloin hän tai joku muu käyttää karkeita, halventavia tai loukkaavia tunneväritteisiä ilmauksia.

Slangijohdokset Kirjakielen sanaa voidaan myös muokata, niin että siihen tulee puhekielinen sävy. Tavallinen keino on lyhentää sanaa ja lisätä siihen pääte ari (äri), is tai kka (kkä). Varsinkin taajaan käytettyjä yhdyssanoja lyhennetään ja äänteellisesti hankalia vierasperäisiä sanoja muokataan usein näin. Johdos voidaan tehdä tilapäisesti melkein mistä tahansa sanasta, jolloin ymmärtäminen jää usein kontekstin varaan. Monesta eri sanasta voi tulla samanlainen johdos, esim. kässäri voi tarkoittaa 'käsijarrua', 'käsijarrukäännöstä' tai 'käsikirjoitusta', tai samasta sanasta voi tulla eri johdoksia, kuten kässäri, käsis 'käsikirjoitus'.

19

Tällä tavalla tehtyjä sanoja on nimitetty "slangijohdoksiksi", vaikka niitä kaikkia ei nykyään voi pitää erityisen slangimaisina. Monet ovat hyvin yleisiä, ja joitakin voinee pitää jo kirjakielisinä, koska ne ovat tarkoitteensa lähes ainoita nimityksiä eikä niiden rinnalla käytetä enää sanaa, josta ne on aikanaan tehty. Tällainen on esimerkiksi piikkari 'urheilukenkä, jonka anturassa on piikkejä'. Sanaa ei kirjakielessä enää käytetä muodossa "piikkikenkä", eikä hakusana piikkari olekaan tässä kirjassa tuossa kirjakielimäisessä merkityksessä vaan arkisemmassa merkityksessä: 'naisen kenkä, jossa on pitkät, kapeat korot, piikkikorot'. Esimerkiksi seuraavat johdokset ovat sanakirjassa omina hakusanoinaan: -

-

-

ari (äri): hikari 'tunnollinen, ahkera oppilas' (< hikipinko), jälkkäri 'jälki-istunta', läväri 'lävistys', piilarit 'piilolinssit', rankkari 'rangaistuspotku, -laukaus', ripari 'rippikoulu', tekstari 'tekstiviesti', telkkari 'televisio', vapari 'vapaapotku', verkkarit 'verryttelyasu'. is: fiilis 'tunnelma' (< fiilinki), kalkkis 'vanhoillinen ihminen' (< kalkkeutunut), mahis 'mahdollisuus', morkkis 'moraalinen krapula', näppis 'näppäimistö', ruokis 'ruokatunti', symppis 'sympaattinen', tuhkis 'tuhkakuppi'. kka (kkä): hanikka 'hana', häikkä 'häiriö', kännykkä 'matkapuhelin', murtsikka 'murtomaahiihto', purkka 'purukumi', ratikka 'raitiovaunu', rintsikat 'rintaliivit', vanikka 'näkkileipä' (< vaneri), jälkkä 'jälki-istunta', välkkä 'välitunti'.

Johdinaineksena voi olla myös moni muu, kuten -u tai -y eri variantteineen (kku/kky, tsu/tsy, tsku jne.): hutsu 'huora', kassu 'kasarmi; kasetti; kastemato', kessu 'kersantti', kätsy 'kätevä', motu 'modeemi', punkku 'punaviini', putsku 'puuteri', rantsu 'ranta', telkku tai tellu 'televisio', transu 'transvestiitti', välkky 'älykäs, nokkela (henkilö)'.

Vierasperäiset sanat Vierasperäisistä sanoista selvästi puhekielisiä ovat arkielämään, eri ammatteihin ja harrastuksiin, teknisiin keksintöihin, muoti-ilmiöihin ja viihteeseen liittyvät sanat. Ne on nykyään lainattu useimmiten englannista, aikaisemmin ruotsista. Kirjakielessä vierasperäisiä sanoja on periaatteellisistakin syistä vältelty, joten niille on usein tietoisesti kehitetty omakielinen vastine. Kirjakielen sana ei kuitenkaan aina ole vakiintunut jokapäi-

20

väiseen kielenkäyttöön, vaan sillä voi olla selvä virallinen tai keinotekoinen tyyliarvo. Siksi samasta asiasta on usein käytössä kaksi sanaa, vierasperäinen puhekielen sana ja oma kirjakielen sana. Esimerkiksi dubata 'jälkiäänittää', fani 'ihailija, kannattaja', fööni 'hiustenkuivain', jenka 'kierre', klemmari '(paperi)liitin', liftata 'kulkea peukalokyydillä', muusi, muussi '(peruna)sose', prikka 'aluslevy', (t)ratti 'suppilo', testeri 'kokeilukappale', tongit 'pihdit' ja töpseli 'pistotulppa, pistorasia'. Joskus vierasperäisellä puhekielen sanalla ei ole ytimekästä omakielistä vastinetta lainkaan, kuten vaikkapa sanoilla leggingsit 'naisten pitkät, tiukasti jalanmyötäiset (trikoo)housut', liisata 'vuokrata auto, laite tms. pitkäksi ajaksi', nyyssit' uutis-, keskusteluryhmä Internetissä', reilata 'matkustaa Interrail-lipulla', riffi 'säestyksessä käytettävä toistuva rytmikäs säe', satsata 'panostaa työvoimaan tms., sijoittaa varaa, keskittää varoja johonkin', sikspäkki 'kuuden olutpullon pakkaus', saundi, soundi 'musiikin sointi, äänensävy', suksiboksi 'auton katolle kiinnitettävä suksikotelo' ja surffata 'käyttää Internetiä, siirtyä sivulta toiselle, viettää aikaa netissä'. Silloin kun omaperäinen sana on tyylillisesti neutraali ja puhekielessäkin yleinen, vierasperäinen sana on usein tyyliltään lähinnä vanhahtava tai leikillinen. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi aparaatti 'laite, kone, vehje', justeerata 'säätää, tarkentaa', kööri 'kuoro; joukko, porukka', mööpeli 'huonekalu, kaluste', puteli 'pullo', pytinki 'rakennus, rakennelma', serveerata 'tarjota, tarjoilla', tenkkapoo 'pulma, vaikea tilanne, miettimisen paikka', tirehtööri 'johtaja, päällikkö' ja vinkkeli 'suora kulma, suorakulmani'. Myös slangisanat ovat usein vierasperäisiä, ja niissä suositaan muutenkin mieluusti vierasperäisiä äänteitä (b, d,f, g, s) tai sananalkuisia konsonanttiyhtymiä (kuten pr, st ja ts).Vierasperäisiä ovat esimerkiksi bestis '(tytön) paras ystävä', fikkari 'taskulamppu', geimi '(tietokone)peli, ottelu', koutsi 'valmentaja', lande 'maaseutu, maalainen', numba 'numero', proo 'ammattilainen', redi 'valmis; reilu', sheivata 'ajaa ihokarvat', sigi 'automaattinen allekirjoitus sähköpostiviestissä', skole 'koulu', snoukata 'lumilautailla' ja tsoukki 'pilapuhe, vitsi, leikinlasku'. Alkuperältään suomalaisia slangisanoja, joissa on vierasperäisiä äänteitä ikään kuin koristeina, ovat esimerkiksi kandee 'kannattaa', Kosanderi 'Koskenkorva-viina', kybä 'kymmenen', söde 'suloinen, nätti, söpö' ja tsipale, tsibale 'kappale'. Kaikki vierasperäiset sanat eivät luonnollisestikaan ole puhekielisiä. Esimerkiksi latinaan ja kreikkaan perustuvat yleiseurooppalaiset "sivistyssanat" ovat leimallisesti kirjakielisiä, eikä niitä tässä sanakirjassa ole.

21

Puhekielen vaihtelu Koska puhekieltä ei virallisesti huolleta, korjata tai normiteta, siinä on luonnollisesti paljon vaihtelua. Itse asiassa oikeampaa olisi puhua suomen puhekielistä, sillä puhekieli voi vaihdella paljonkin paikkakunnan, puhujan iän ja tilanteen mukaan. Helsinkiläinen baarimestari voi puhua ystäviensä kanssa hyvinkin erilaista kieltä kuin itäsuomalainen maanviljelijä. Jos he joutuvat puheisiin toistensa kanssa, he todennäköisesti huomaavat puhuvansa eri tavoin, vaikka ymmärtävätkin toisiaan lähes vaivatta. He voivat myös hakea jonkinlaista kompromissia joko puhumalla kirjakielisemmin tai - mikä lienee tavallisinta - tavoittelemalla alueellisesti ja sosiaalisesti neutraalia puhekieltä, sen tapaista kuin tässä sanakirjassa on kuvattu. Tämä sanakirja ei pyri eikä pystyisikään kuvaamaan kaikkia suomen puhekielen variantteja, vaan se kuvaa tietynlaista keskiarvoa: puhekieltä, josta on pyritty karsimaan selvät alueelliset ja sosiaaliset erityispiirteet. Tavoitteena on ollut "oikee suomi", eräänlainen suomen yleispuhekieli, vaikka tällaista kieltä on vaikea määritellä, jopa siinä määrin, että sen olemassaolo voidaan asettaa kyseenalaiseksi. Täysin vaihtelematon kielimuoto se ei missään nimessä ole. Siksi lause-esimerkeissäkään ei ole pyritty yhtenäisyyteen esimerkiksi edellä esitettyjen kieliopin ja ääntämisen piirteiden osalta. Vaihtelu kuvaa suomen puhekielen todellisuutta paremmin kuin yhtenäinen esitys, joka edellyttäisi aina jossain määrin mielivaltaista valintaa eri varianttien välillä. Vaikka "oikeeta suomee" käytetään yleisesti ja sitä ymmärtävät kaikki, se ei silti ole tavallisin tai neutraalein kielimuoto joka puolella Suomea eikä kaikissa tilanteissa. Helsingin seudulla ja muuallakin suuremmissa kaupungeissa tämäntapaista puhekieltä käytetään yleisesti ja sitä voi pitää neutraalina, ellei tilanne ole erityisen muodollinen. Sitä kuulee myös radiossa ja televisiossa varsinkin vapaamuotoisemmissa yhteyksissä ja näkee kirjoitettuna kaunokirjallisten teosten repliikeissä sekä sanoma- ja aikakauslehtien haastatteluissa. Toisaalta varsinkin maaseudulla ja pienemmillä paikkakunnilla, mutta myös suurissa kaupungeissa, joilla on vahva asema oman alueensa keskuksina (esimerkiksi Tampereella, Turussa, Oulussa, Kuopiossa tai Rovaniemellä), puhekielellä on omat alueelliset piirteensä. Tässä sanakirjassa käytetty puhekieli voi erota jyrkästikin paikallisesta puhekielestä, ja sen puhuminen voidaan tulkita niin, että puhuja ei ole paikallisia tai ei samastu paikalliseen identiteettiin. Sanakirjan kieltä voidaan pitää myös "kaupunkilaisten" tai "nuorten" kielenä, vaikka se ei sellaista ainakaan yksinomaisesti ole.

22

Koska sanakirja pyrkii kuvaamaan ennen kaikkea epämuodollista, arkista puhekieltä, "oikee suomi" ei välttämättä sovi kaikkiin tilanteisiin. Muodollisissa, virallisissa tai sosiaalisesti jännitteisissä tilanteissa, samoin kuin vanhemmille ihmisille puhuttaessa, sitä voidaan pitää sopimattomana tai epäkohteliaana. Myös monissa palvelutilanteissa kirjakielisempi puhetapa voi olla parempi vaihtoehto. Selvästi leimaava on se-pronomini, jonka käyttöä ihmisiin viittaamassa pyritään välttämään usein silloinkin, kun kirjakielen normia ei muuten erityisesti puheessa tavoitella. Luonnollisestikin silloin, kun sana on merkitty vulgaariksi tai halventavaksi, sen käytössä pitää olla varovainen.

Alueelliset puhekielet Historiallisesti suomen kieli perustuu alueellisiin murteisiin, jotka ovat olleet leimallisesti maaseudun puhemuoto. Vaikka 1900-luvun alkupuolelta lähtien alueelliset erot ovat tasoittuneet, eri puolilla Suomea voidaan nykyäänkin puhua varsin eri tavoin. Suomalaiset ovat yleensä tietoisia puhekielen alueellisista eroista ja voivat ainakin karkeasti tunnistaa, mistä päin Suomea puhuja on kotoisin: joku puhuu turkulaisittain, toinen taas selvää savoa, kolmas on "hesalainen" ja neljäs "joku maalainen". Vaikka alueelliset piirteet ovat olennainen osa suomen puhekieltä, tässä sanakirjassa ne eivät juuri tule esille. Ainoat selvästi alueelliseen puhekieleen kuuluvat hakusanat ovat persoonapronominit mie 'minä', sie 'sinä', myö 'me' ja työ 'te'. Mie ja sie ovat yleisesti käytössä Etelä-ja Pohjois-Karjalassa sekä Lapissa, myö ja työ taas Karjalassa, Savossa ja laajemminkin Itä- ja Keski-Suomessa. Nämä pronominit ovat tuttuja kaikille suomalaisille, ja niiden käyttö on selvä viesti puhujan kotiseudusta. Jonkin verran alueellisia ovat myös pitkävokaaliset mää 'minä' ja sää 'sinä', joita käytetään etenkin Länsi-Suomessa (kuten Turussa ja Tampereella), mutta muutenkin mä- ja .«/-sanojen rinnalla. Ääntämisessä on muutamia selviä alueellisia piirteitä, jotka esiintyvät puheessa taajaan, mutta kaikki ne eivät tule esille tämän sanakirjan hakusanoissa tai lause-esimerkeissä. -

Kirjakielen mukainen d voi puheessa jäädä pois useammin tai harvemmin kuin tässä sanakirjassa on esitetty. Itä- ja Pohjoissuomessa d:tä käytetään vähemmän kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa. Länsi-Suomessa d:n tilalla voi olla myös r (esim. meirän 'meidän'), mutta sen käyttö on alueellisesti leimaavaa eikä siitä

23

ole esimerkkejä tässä sanakirjassa. Periaatteessa d voi jäädä pois kaikista sanoista, jotka eivät ole leimallisesti kirjakielisiä, vierasperäisiä tai slangia: sae 'sade', saan 'sadan', nei'in 'neidin', kaota 'kadota\ puota 'pudota', huuan 'huudan', kaa'an 'kaadan' jne. Tällaisia sanoja on paljon, eikä niitä ole esitetty sanakirjassa, koska d:n kato on niissä selvästi alueellista. Toisaalta osa sanakirjan hakusanoistakin, kuten saaha 'saada', veä- 'vedä-' ja käe- 'käde-', voivat Länsi-Suomessa tai Helsingin seudulla kuulostaa murteellisilta. Ne ovat kuitenkin esimerkiksi Keski-ja Itä-Suomessa tavallisia, ja siksi d:n kato on tuotu sanakiijassa esiin muuallakin kuin kaikkein yleisimmissä sanoissa. Kirjakielen ts:n paikalla on joissakin sanoissa puhekielessä tt tai t. Alueellisesti tässä on jonkin verran eroja: esimerkiksi kirjakielen sana katsoa (katson, hän katsoo) voi taipua joko katon, kattoo tai katton, kattoo. Edellinen taivutus on ilmeisesti jonkin verran yleisempi, joten yleensä /.v-tapaukset on esitetty sen mukaan. Itä-Suomessa f.s: n paikalla voi olla myös hi (kahtoo), mutta se on selvästi alueellisesti leimaava eikä sitä ole sanakirjassa esitetty. Sanat voivat lyhentyä, eli niissä esiintyy loppuheittoa, alueellisesti huomattavastikin useammin kuin sanakirjan lause-esimerkeissä: esimerkiksi adessiivi ja allatiivi ovat usein samannäköisiä (meil 'meillä, meille'). Kaikkein tavallisinta loppuheitto on toisaalta Lounais-Suomessa Turun ja Rauman seuduilla, toisaalta Kaakkois-Suomessa, esimerkiksi Lappeenrannan seudulla. Pohjois-Suomessa loppuheittoa on vähiten. Länsi-Suomessa, etenkin Hämeessä käytetään maan-, määnloppuisista infinitiiveistä lyhyempiä muotoja: kattoon 'katsomaan', hakeen 'hakemaan', meneen 'menemään'. Ne ovat tyypillisiä myös Helsingin seudun puhekielelle. Sanakirjassa näitä lyhyempiä muotoja esiintyy lause-esimerkeissä jonkin verran, mutta ei säännöllisesti. Länsi-Suomessa on yleistä, että diftongit uo, yö ja ie avartuvat, niin että niiden loppuvokaali lähenee a:ta tai ä:tä (suami 'suomi', yällä 'yöllä', tiätää 'tietää'). Avartuminen on yleensä vähittäistä niin, että esimerkiksi sanassa suomi vokaali on jotain o:n ja a:n väliltä, eikä puhuja itse välttämättä tiedosta sitä. Esimerkiksi Helsingin seudulla vähittäinen avartuminen on tavallista, ja on mahdollista, että ilmiö on yleistymässä. Silti selvä

24

-

-

avartuminen, jossa loppuvokaali on täysi a tai ä, on alueellisesti leimaavaa. Itä- ja Pohjois-Suomessa tavallinen ilmiö on geminaatio, jossa yhden konsonantin tilalla on geminaatta eli kaksoiskonsonantti, kuten tekkee 'tekee', tuppaan 'tupaan', levvee 'leveä', pittää 'pitää', mittään 'mitään'. Esimerkiksi Kuopion, Joensuun ja Oulun seuduilla geminaatio on yleistä. Muualla Suomessa se voi herättää hämmennystä, kun pullaa voi tarkoittaa joko 'pullaa' tai 'pulaa'. Svaa on puhekielessä käytetty "ylimääräinen" vokaali, jonka puheessa kuulee sellaisissa yhteyksissä, joissa kirjakielessä on kaksi peräkkäistä konsonanttia, tavallisimmin Ik, lp tai lm. Niinpä sanotaan esimerkiksi jalaka 'jalka', heleppo 'helppo' ja kohme 'kolme'. Svaa voi olla hyvin lyhyt, niin ettei sitä puhuja edes huomaa, ja sellaisena se on puhekielessä yleinen. Selvästi erottuva svaa on kuitenkin Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen piirre, ja erityisen leimallinen Oulun seudun puhekielessä.

Slangi Tässä sanakirjatyössä on jouduttu jatkuvasti käymään puhekielen rajaa toisaalta kirjakieleen, toisaalta alueellisiin puhekieliin eli murteisiin nähden. Kolmas rajanaapuri on slangi. Slangilla tarkoitetaan yleensä jonkin ryhmän kielimuotoa, jonka tarkoitus on ennen kaikkea ilmaista ryhmään kuuluvutta ja joka yleensä ei ole sen puhujien yksinomainen kielimuoto. Suomessa on puhuttu esimerkiksi Helsingin slangista, sotilas-, koululaisja lääkärislangista. Näin määriteltynä slangi ei ole alueellisesti tai sosiaalisesti neutraalia, eikä sitä näin ollen pitäisi olla tässä sanakirjassakaan. Toisaalta rajanveto slangin ja muun arkikielen välillä on vaikeaa. Helsingin slangiksi nimitetty kielimuoto on nykyään Helsingin seudun neutraalia puhekieltä, joka monessa suhteessa on samantapaista kuin tämän sanakirjan kieli. Sitä käytetään ja ennen kaikkea ymmärretään muuallakin kuin Helsingissä, eikä sen käyttäminen välttämättä ilmennä mihinkään erityiseen ryhmään kuuluvuutta. Esimerkiksi sellaiset Helsingin slangista peräisin olevat sanat kuin duuni 'työ', koisata 'nukkua', kundi 'mies, poika, tyyppi, kaveri', rööki 'savuke'ja tsempata 'ponnistella' ovat sanakirjassa mukana, eikä niitä ole merkitty slangiksi, koska niitä ei voi enää pitää erityisen "helsinkiläisinä". Toisaalta slangiksi on merkitty (slg.) sellaiset sanat, jotka kyllä yleisesti tunnetaan mutta joilla on selvä "helsinki-

25

Iäinen" tyyliarvo: esimerkiksi faija 'isä', hima 'koti', lafka 'kauppa', safka 'ruoka' ja venata 'odottaa'. Silloin, kun sana on harvinainen tai tuntematon Helsingin seudun ulkopuolella, sitä ei ole otettu sanakirjaan mukaan. Ulkopuolelle ovat jääneet esimerkiksi bonjata 'ymmärtää, tajuta', byysat'housut', femma 'viisi, viitonen', skagata 'täristä, pelata' ja tsennata 'tuntea, tietää'. Tällainen rajanveto on luonnollisesti aina jossain määrin satunnaista. Slangiksi on merkitty myös sellaisia sanoja, jotka kuuluvat jonkin erityisen harrastaja- tms. ryhmän sanastoon. Tällaisia ovat mm. tietotekniikkaan liittyvät sanat, kuten herjata 'antaa vikailmoitus', juuseri 'käyttäjä', kryptata 'salata', käyttis 'käyttöjärjestelmä' ja softa 'tietokoneohjelma, -ohjelmisto'. Nämä sanat ovat vielä melko selvästi alan harrastajien ja ammattilaisten kieltä, mutta tietotekniikan yleistyessä ja arkipäiväistyessä ne tulevat todennäköisesti yhä neutraalimmiksi ja osaksi jokapäiväistä puhekieltä.

SANAKIRJAN KÄYTTÖOHJEET Oikeinkirjoitus Puhekieltä ei ole yritetty kirjoittaa täysin äänteenmukaisesti, vaan siinä on joitakin poikkeuksia kirjakielen oikeinkirjoituksen suuntaan. Tällöin päämääränä on ollut ennen kaikkea lause-esimerkkien ymmärrettävyys. Loppuheittoa ei lause-esimerkeissä esiinny niin paljon kuin puhekielessä keskimäärin, koska sen vuoksi esimerkiksi monet illatiivit ja partitiivit olisivat samannäköisiä (maitoo 'maitoa, maitoon'), samoin adessiivit ja allatiivit (kaupungit 'kaupungilla, kaupungille'). Lisäksi monien eri sanojen taivutusmuodot lankeaisivat yhteen, kuten sanassa tulee '(hän) tulee' (< tulla) tai 'tuleen' (< tuli). Varsinkin n on kirjoitettu yleensä sanan loppuun, vaikka sitä ei välttämättä puhekielessä äännetä. Kirjakielen periaatteiden mukaisesti myöskään assimilaatiota eli peräkkäisten äänteiden mukautumista toisiinsa ei ole merkitty: lause-esimerkeissä siis kirjoitetaan esimerkiksi jotain vanhoja akkoja (äännetään "jotaiv vanhoja akkoja"), löi ristiakan pöytään ("ristiakam pöytään"). Sama koskee rajageminaatiota: ei tääl oo mitään ("ei tääl oom mitään"), ala painuu siit ("alap painuus siit"), pyörässä ei ollu valoja ("pyörässä ei olluv valoja"). Nämä ratkaisut ovat yleisiä muulloinkin, kun puhekieltä kirjoite-

26

taan esimerkiksi kaunokirjallisuudessa tai lehtihaastatteluissa. Assimilaatio tai rajageminaatio näkyy ainoastaan joissain yksittäisissä hakusanoissa, joissa kaksi sanaa on sulautunut yhteen: emmä (< en mä) 'en minä', nysse < nyt se. Kirjan hakusanoissa ei ole käytetty suhu-.v:n merkkiä s, vaan se on kirjoitettu sh'Ma: shopata, shou, äsh eikä sopata, sou, äs. Tähän ratkaisuun päädyttiin, koska s:n voi usein ääntää ,v:nä ja koska useat tällaiset sanat ovat kirjakielessäkin esimerkiksi .v/i-alkuisia sitaattilainoja. Myös vierasperäisten b:n ja g:n ääntäminen puhekielessä vaihtelee, joten monista sanoista käytetään sanakirjassa sekä b:llä ettäp:llä tai sekä g .-llä että k: 11a kirjoitettuja muotoja, kuten hakusanoissa biisi ja piisi, jäbä ja jäpä, gimma ja kimma jne. Muuten esimerkiksi englannista sellaisenaan tai lähes sellaisenaan lainatut sanat on tässä sanakirjassa kirjoitettu suomalaista ääntämistä mukaillen, esimerkiksi aut < out, biitsi < beach, bikki < aerobic, iisi < easy, kuul(i) < cool, mani < money, räppi < rap, vebbi, veppi < web. Uudetkin lainasanat sulautuvat yleensä luontevasti suomenkieliseen puheeseen, eikä niissä välttämättä tavoitella englannin ääntämystä.

Sana-artikkelien rakenne 1. Päähakusanat Sana-artikkeleissa on ensimmäiseksi lihavoituna hakusana, joka voi olla - yksittäinen sana (ajopeli, akantappaja, akka) - sanaliitto (akateeminen vartti, alan mies) - kahdesta tai useammasta sanasta koostuva fraasi (ajaa takaa, ala vetää, astua korkin päälle). Hakusana voi olla joskus myös vartalo, kuten eti-, kahe- ja kato-. Vartalo on hakusanana silloin, kun sanan puhekielinen asu tulee ilmi sanaa taivutettaessa mutta kaikkia sanan taivutusmuotoja ei tilansäästön vuoksi luetella: esimerkiksi vartalo eti- 'etsi' esiintyy mm. muodoissa etin 'etsin', etit 'etsit', etitään 'etsitään' jne. Silloin kun puhekielinen asu esiintyy vain muutamassa taivutusmuodossa, ne on voitu kaikki luetella erikseen, kuten hakusanoissa eellä, eeltä, eelle 'edellä, edeltä, edelle' ja eessä, eestä 'edessä, edestä'. Hakusana esitetään yleensä kirjakielisessä asussa: ei tule mitään (puhekielessä ei tuu mitään), elää kuin pellossa (elää ku pellossa), hautoa (hautoo), hirmuinen (hirmunen). Puhekielisinä ovat ainoas-

27

taan ne hakusanat, jotka on otettu sanakirjaan äänteellisten seikkojen vuoksi: eellä 'edellä', eksä 'etkö sinä', eti-, etti- 'etsi-' jne. Silloin kun kyseessä on kaksi samannäköistä mutta erimerkityksistä sanaa eli homonyymiä, ne on erotettu toisistaan numerolla hakusanan edessä: 1 biitti 'rytmi, komppi', 2 biitti 'palajotain ainetta; nuuskamälli'. Jos numerot ovat hakusanan jäljessä, ne erottavat saman sanan eri merkityksiä eli polysemiaa, esimerkiksi ämmä 1 'vanha nainen, akka' 2 'yleisesti: nainen' 3 'avo- tai aviovaimo'. Homonymian ja polysemian erottaminen ei aina ole yksitulkintaista; tässä on pidetty silmällä lähinnä sanan taivutusta ja etymologiaa eli alkuperää. 2. Hakusanan tyyliarvot Hakusanan tai mahdollisen numeron jälkeen on joskus kursiivilla kirjoitettu sanan tai ilmauksen arkisuutta täsmentävä tai käytön rajallisuutta osoittava tyylimerkintä. Näitä on kolme: halv. 'halventavasti', slg. 'slangia' tai vulg. 'vulgaaria eli alatyyliä' Tyylimerkintää voi pitää tietynlaisena varoitusmerkkinä. Sitä on pyritty käyttämään mieluummin liian harvoin kuin liian usein. 3. Hakusanan selitys Seuraavaksi artikkelissa on hakusanan suomenkielinen selitys, jossa sanalle annetaan kirjakielinen vastine ja usein myös puhekielisiä vastineita, jotka ovat sanakirjoissa omina hakusanoinaan. Aina suoraa kirjakielistä vastinetta ei ole olemassa, vaan sanan käyttöä on jouduttu selittämään laajemmin: ai 1 'kipua tai harmia ilmaiseva huudahdus: aih'. Lähimerkitykset on erotettu toisistaan puolipisteellä: alan mies 'asiantuntija, ammattilainen; alkoholisti, rikollinen tai muuten epämääräinen henkilö'. 4. Hakusanan käyttöä kuvaavat lause-esimerkit Selityksen jälkeen seuraavat lause-esimerkit. Niissä on tavoiteltu luontevaa puhekieltä, joka ei sisällä voimakkaita alueellisia tai sosiaalisia erityispiirteitä. Esimerkkeihin on tarkoituksellisesti jätetty variaatiota, ja puhekielen liioittelua on pyritty välttämään, joten joukossa on myös enemmän tai vähemmän kirjakielenkin mukaisia muotoja, sanoja ja lauseita. Kirjoitus ei luonnollisesti voi koskaan välittää kaikkea puheeseen liittyvää informaatiota, kuten painotusta ja intonaatiota. Joskus on ollut tarpeen valaista sanan käyttöä dialogin avulla. Silloin dialogi on esitetty lainausmerkeissä

28

ja ajatusviiva osoittaa puhujan vaihtumista, kuten interjektion ai 3 esimerkissä: "Mä sain sit sen työpaikan. - Ai, sehän on hyvä juttu." 5. Englanninkieliset selitykset Lause-esimerkkien jäljessä seuraa vielä hakasulkeissa sanan tai ilmauksen englanninkielinen selitys. Se ei pyri kuvaamaan kaikkia hakusanan merkitys- ja tyylivivahteita eikä antamaan sen tyyliarvoa, vaan sen tarkoitus on antaa yleiskuva hakusanan merkityksestä. Selityksissä on käytetty englannin yleiskieltä.

Sanakirjassa käytetyt lyhenteet adv. halv. jne. ks. pron. slg. tms. vulg. ym. yms.

adverbi halventavasti ja niin edelleen katso pronomini slangia tai muu sellainen vulgaaria ynnä muu ynnä muu sellainen

Englanninkieliset lyhenteet: conj. e.g. etc. pron. sb sth sw

conjunctive exempli gratia, for instance et cetera pronoun somebody something somewhere

ai

29

A, a aamu jäljellä olevista palveluspäivistä armeijassa Nyt on aamut vähissä. Montaks aamua sulia on jäljellä? [service days in army]

aasi halv. tyhmä, hölmö ihminen Ootsä ihan aasi? Mä en lähe ton aasin kanssa mihkään. [a stupid person]

aatella ajatella Mun täytyy aatella sitä talon ostamista vielä. Mitä sä auttelet, olisko parempi ajaa Tampereen kautta? Aattele nyt itekin vähän! Niina on aatellu hakea yliopistoon. [think] abi abiturientti, lukiolainen joka kirjoittaa ylioppilaaksi Meiän Niina on jo abi. Abit on viimestä vuotta lukiossa, [final year student in high school]

ah, aah mielihyvää ilmaiseva huudahdus Ah, toi tekee hyvää! Sit ku pääsee oikein kuumana päivänä uimaan, niin aah! []

aha 1 äkillistä oivallusta tai ymmärtämistä ilmaiseva huudahdus: ahaa, ai (2) Aha, täst napist pitääkin painaa ensin, [aha] 2 hämmästynyt, harmistunut, välinpitämätön tms. vastaus, ilmaisemassa että asia on uusi: ai (3), ai jaa, vai niin, en tiennytkään "Sulle tuli

joku paksu kirje. - Aha, mitäköhän siinä oikeen on? " "Ooksä huomannu, et sulia on joku tahra tossa? - Aha, ja ihan uus paita." [aha]

ahaa äkillistä oivallusta tai ymmärtämistä ilmaiseva huudahdus: aha (1) Ahaa, nyt mä vasta tajusin! "Toi on se kaveri, josta mä puhuin sulle. - Ahaa!" [aha] ahteri (iso) takapuoli Kato, mikä ahteri! Siellä mä vaan istuin sateessa ahteri märkänä. Työnnä se vaikka ahteriis. [buttocks] ai 1 kipua tai harmia ilmaiseva huudahdus: aih Ai saakeli, kun sattuu päähän. Ai, että sä kehtaat! [ouch; hey] 2 äkillistä oivallusta, ymmärtämistä tai hämmästystä ilmaiseva huudahdus: aha (1), ahaa Ai tossahan ne avaimet onkin! Ai, sinäkö se olit? Ai kun kiva! [aha] 3 ilahtunut, hämmästynyt, harmistunut, välinpitämätön tms. vastaus, ilmaisemassa että asia on uusi: aha (2), ai jaa, jaa, jaaha, vai niin, en tiennytkään "Mä sain sit sen työpaikan. - Ai, sehän on hyvä juttu." "Niina kirjottaa tänä keväänä. — Ai se on jo niin vanha. " "Kuule, mä en ehtiny käydä kaupassa. - Ai mun pitää taas men-

30

nä. " "Sä et koskaan kuuntele, mitä mä puhun! -Ai." [oh, aha, oh yeah] 4 yllättynyt, täsmennystä vaativa vastaus: tarkoititko, että... "Osta litra kevytmaitoo. - Ai kevytmaitoo? Eiks rasvaton käy sitten?" "Toi on se Ville. - Ai kuka Ville?" "Paa se laatikko tohon. Ai tähän?" []

ai ai torumista, päivittelyä tms. ilmaisemassa Varo vähän sitä lasia, ai ai! Ai ai, kun oisit uskonu mitä mä sanon. Ai ai, niinkö siinä taas kävi. []

aih kipua ilmaiseva huudahdus: ai (1) Aih, suoraan pikkuvarpaaseen! Älä revi, aih! [ouch] ai jaa, ai jaha hämmästynyt, harmistunut, välinpitämätön tms. vastaus, ilmaisemassa että asia on uusi: aha (2), ai (3), jaa, niinkö, vai niin "Tuolta ne nyt tulee. - Ai jaa, nyt jo?" "Ehtisitkö säkattoo vähän tätä? - Ai jaha, mulla on kyllä nyt vähän kiire." "Mä kutsuin äidin meille käymään. - Ai jaa. " [oh, aha, oh yeah]

aika vahvistussana, joka ironisesti käytettynä kääntää pääsanan merkityksen päinvastaiseksi Mä kaaduin eilen rinteessä, teki aika hyvää 'tuntui pahalta'. Olipa aika järkevä 'järjetön' temppu, [quite (used ironically to invert the meaning)]

aikalisä tauko, jota tarvitaan jonkin asian tekemistä, loppuunsaattamista tai miettimistä varten Mä sanoin pomolle, että se on aikali-

sän paikka. Ville otti aikalisän ja lähti kaljalle, [time-out, break] aikansa elänyt vanhentunut, vanhanaikainen Tää tietokone on jo aikansa eläny, ostasit uuden. Tommoset mielipiteet on jo ihan aikansa eläneitä, [outdated] aikuisten Oikeasti (lasten puheessa:) todella, tosissaan, oikeasti, ei leikisti Saanks mä tulla aikuisten oikeesti mukaan ? Nyt mä suutun, ja ihan aikusten oikeesti. [really, "and I mean it"] aina ilmaisemassa mahdollisuutta, kykenevyyttä tms.: joka tapauksessa, ilman muuta Kyllä mä sulle aina sen verran pärjään, et älä ala soittaa suutas. Aina me tommonen mökki maalataan yhessä päivässä. [in any case] ainaskin ainakin Mä ainaskin lähen mukaan. Niinalla on ainaskin kymmenet farkut. Mä en oinaskaan tuu sinne. Me ei oinaskaan olla tehty mitään, [at any rate; at least] aine usein monikossa: huumausaine tai huumausaineen tapaan käytetty lääke Se hankki ainetta jostakin. Ei niitten aineitten kanssa pitäis pelleillä, [drug] aineessa, aineissa huumausaineen tai huumaavien lääkkeiden vaikutuksen alaisena, kamoissa Ei se tajunnu mitään, se oli ihan aineessa. Mä näin sen kaverin silmistä, että se oli jossain aineissa. [intoxicated]

ai niin äkillistä oivallusta tai ymmärtämistä ilmaiseva huudahdus,

akkamainen varsinkin silloin kun asian olisi pitänyt olla jo aiemmin tiedossa Ai niin, sunhan piti tulla vasta seittemältä! "Kuka toi oli? - No se oli se Ville, josta mä just puhuin. - Ai niin, joo. " [ah, oh, oh yeah] aisoissa kurissa, komennossa, hallinnassa Villellä ei noi rahaasiat oo aina oikein aisoissa. Etsä nyt saa sitä lasta aisoihin? [in control]

ajaa alas pysäyttää jokin laite tai prosessi; vähentää tai supistaa jotain toimintaa. Koko verkko piti ajaa alas, kun netissä oli jotain häikkää. Se osasto vaan ajettiin alas, ja kaikki sai potkut. [close down; cut back]

ajaa läpi saada asia hyväksytyksi tai toteutetuksi Meiän taloyhtiö nostaa vastiketta, se ajettiin läpi viime kokouksessa, [push through] ajaa pihalle ajaa pois, ulos, tiehensä Mitä sä tommosta juoppoa kattelet, aja se pihalle! [tell to get off]

ajaa saman asian on yhtä hyvä, kelpaa samaan tarkoitukseen Ei siin mitään sulaketta tarvita, rautanaula ajaa saman asian, [make no difference]

ajaa sisään auton tai muun moottorin totutusajosta; ottaa käyttöön jokin uusi väline, järjestelmä tms. Älä huudata sitä moottoria, sitä ei oo vielä ajettu sisään. Kengät ja sukat pitää ajaa sisään, ennen ku lähetään maratonille. Meiän valmentaja on ajanu sisään uutta pelisysteemiä.

[put to test; introduce]

ajaa takaa yrittää, tavoitella; tarkoittaa Mä en ny oikein ymmärrä, mitä sä ajat takaa, [get at, suggest] ajaa ulos lähettää valmiiksi nauhoitettu ohjelma televisiossa tai radiossa Se ohjelma nauhotettiin ajat sitten, mutta ne ajaa sen ulos vasta maanantaina, [broadcast] ajan kanssa vähitellen, ajan mittaan; huolellisesti, paljon aikaa käyttäen Kyllä sä siihen totut ajan kanssa. Tätä talokauppaa pitää nyt miettiä oikein ajan kanssa. [allowing plenty of time]

ajopeli ajoneuvo Joku ajopeli täs pitäs olla, auto tai prätkä. [vehicle] akantappaja moottoripyörän sivuvaunu Mä en tommoseen akantappajaan enää istu. [sidecar] akateeminen vartti yliopistossa yleinen tapa, jonka mukaan luennot ja muut tilaisuudet aloitetaan vasta viisitoista minuuttia ilmoitettua myöhemmin Me alotetaan aina tasalta, ei tääll oo mitään akateemista varttia. Kait sitä aina sen akateemisen vartin verran voi myöhästyä, [(in universities) tradition of starting lectures at quarter past the hour]

akka 1 halv. (vanha) nainen, eukko, muija Ei siellä ollu ku jotain vanhoja akkoja. Miten toi akka jaksaa aina huutaa? [woman] 2 kuningatar korttipelissä Ville löi ristiakan pöytään,

[(in card game) queen]

akkamainen halv. epämiehekäs, naismainen; raukkamainen Mun mielestä kainalokarvojen ajaminen on akkamaista. Lopeta toi ak-

alakantissa

32

aikaa (jollekulle) slg. haastaa riitaa, uhitella Älä sä mulle ala! Ei kannattas alkaa isommille, [pick a quarrel] Pomo ei voi millään myöntää, että alkkarit alushousut Pitäs ostaa uusia alkkareita. Mä pesen pyykkiä, mun palkka on alakantissa. Opetku kaikki alkkarit on likasia. taja anto numerot selvästi ala[underpants, knickers] kanttiin. [too low, too little] ala laputtaa, painua mene tiehe- alkkis slg. alkoholisti Eno on ihan täysi alkkis. Mä en kestä noita alksi, häivy Alkakaas ny laputtaa kiksia. [an alcoholic] jonnekin muualle. No niin, alahan alta aikayksikön heti, nopeasti laputtaa! Ala painuu siit ja vähän Nyt häivyt siitä ja alta aikayksiäkkiä! ["Get off!"] kön! Heti ku se sai rahaa, se tuhalan mies asiantuntija, ammattilas ne alta aikayksikön, [quickly] lainen; alkoholisti, rikollinen tai muuten epämääräinen henkilö Re- aita lipan pilkkaamisesta, panettelusta; vähättelystä; huonosti, alle monttihommiin tarvitaan alan arvostelun Yritätkö sä panna mua mies. Alan miehet oli jo Alkon alta lipan? Siinä ohjelmassa pisnurkalla oottelemassa. [expert; tetään poliitikkoja koko ajan alta alcoholic; criminal] lipan. Opettaja veti oppilaita alta alapää takapuoli, sukupuolielimet lipan. Noi sun puheet menee ihan ja niiden lähialueet Mullon jotain alta lipan, [(to underrate); beneath ihme näppylöitä tuolla alapäässä. contempt] Törkeen näköstä, jos ei oo yhtään alvariinsa alituisesti, koko ajan alapäätä ajeltu, [sex organs and Mikähän tota vaivaa, kun se juokbuttocks] see alvariinsa vessassa? Nää tieala vetää mene tiehesi, häivy, antokoneet temppuilee alvariinsa. taa heittää, antaa vetää Ala jätkä [all the time] vetää, ettei käy huonosti. ["Get off!"] amerikanrauta amerikkalainen aie alennusmyynti Sokoksella on (vanha) auto, jenkkirauta Niillä oli kaikki vaatteet alessa. Mä sain hyhääautona vanha amerikanrauta, vän takin alesta. Nyt joulun jälviisysi Cadillac, [classic American keen on isot alet. Noissa aleissa car] tulee tehtyä turhiakin ostoksia. amis ammattikoulu Villen pikkuve[sale] li on amiksessa. [vocational school] alikessu alikersantti, vanhempi ammu erityisesti lapsille puhuttavarusmies joka toimii uuden ikäessa: lehmä Kattokaa lapset, tuolluokan kouluttajana Meillä oli inlon ammuja! [cow] tissä ihan hullu alikessu. [(army) kamainen valitus! [womanish;

cowardly] alakantissa jostain luvusta tai määrästä: liian vähän, alhaalla

corporal]

antaa pitkät

33

ammuvainaan nuotilla epäpuhtaasti, nuotin vierestä Jotkut humalaiset mölis ja laulo ammuvainaan nuotilla. Pappi veisas kovaa mutta ihan ammuvainaan nuotilla. [out of tune]

ampua lonkalta ampua nopeasti, tähtäämättä lonkan korkeudelta Älä tähtää, ku ammu vaan lonkalta! [shoot from the hip]

ampua yli liioitella, mennä liian pitkälle Musta noi eläintensuojelijat ampuu vähän yli. Äikänope sano, et mä ammuin yli siinä aineessa. [overdo]

antaa suostua sukupuoliyhdyntään, antaa naida Anna nyt mulle! Annoiks sä sil jätkälle? Se jätkä ei oo antanu viikkoon, [to consent to sex]

antaa hanaa slg. kaasuttaa, ajaa kovaa, mennä kovaa Heti ku päästiin moottoritielle, mä annoin hanaa. Annas hanaa, et päästään ohi tosta traktorista! ["step on it"] antaa heittää mene tiehesi, häivy, ala vetää, antaa vetää Hei sä siellä, antaa heittää vaan pihalle siitä! ["Get off!"] antaa huutia nuhdella, torua Poliisit anto meille huutia, ku pyörässä ei ollu valoja. Kyllä mä annan huutia niille puhelinmyyjille. [rebuke]

antaa kenkää erottaa työsuhteesta, potkia pois jostakin, lopettaa seurustelu Sille juopolle annettiin lopulta kenkää. Valmentaja antaa kenkää, jos ei käy treeneissä. Nii-

na anto kenkää sille jätkälle. [dismiss, fire, leave sb]

antaa kyytiä ajaa tiehensä, karkottaa; lyödä, antaa selkään, voittaa ylivoimaisesti Nyt pitää mennä tai noi vartijat antaa meille kyytiä. Suomi anto Ruotsille kyytiä lätkän MM-kisoissa. [drive (sb) off; beat]

antaa liekaa antaa jollekin vapauksia, mahdollisuuksia Heti ku mä annan sille lapselle vähänkin liekaa, se menee ihan mahottomaks. Nyt on tässä pelissä niin kova vastustaja, et liekaa ei voi antaa yhtään. [allow liberties, give a chance]

antaa mennä huolettomana kehotuksena: siitä vaan, olkoon, antaa palaa "Otetaanko vielä yhet? Antaa mennä!" "Joko mä painan ? - Anna mennä!" ["Go ahead!"] antaa olla ärtyneenä kehotuksena: riittää, lopeta jo, älä tee mitään Antaa olla, mua ottaa päähän koko touhu. "Ymmärrätkö sä? Joo joo, anna olla jo!" ["Leave it!"] antaa palaa huolettomana, riehakkaana kehotuksena: siitä vaan, antaa mennä "Tuleeks sielt ketään ? - Ei tuu, antaa palaa vaan!" Anna palaa, äläkä mieti turhia! ["Go ahead"!] antaa palttua olla välittämättä jostakin Älä välitä sen jätkän jutuista, anna palttua vaan. Mä annoin palttua koko jutulle, [to not care]

antaa pitkät olla välittämättä jostakin, suuttua, haistattaa pitkät Tommoselle nuijalle mä annan

antaa piupaut pitkät. Joskus tekis mieli antaa vaan pitkät kaikille, [to not care] antaa piupaut olla välittämättä jostakin Isä aina vaan huutaa ja mun mielipiteille se antaa piupaut. Tänään mä lepään ja annan piupaut kaikille kotihommille. [to not care] antaa soittaa huolettomana, riehakkaana kehotuksena: siitä vaan, antaa palaa Antaa soittaa vaan, tie on tyhjä! ["Go ahead!"] antaa tulla uhmakkaana kehotuksena, kun toinen haluaa tehdä tai sanoa jotakin: siitä vaan, voit toimia, olen valmis vastaamaan "Haluuks sä turpaas ? - Antaa tulla vaan! " "Mulla olis sulle yks juttu. -No, anna tulla!" [(defiantly) "Come on!"; "Yes?"] antaa vetää mene tiehesi, häivy, ala vetää, antaa heittää Antaa vetää niin kuin olis jo! ["Get off!"] aparaatti laite, koje, vehje Tää on aika hieno aparaatti, tää uus videokamera. [machine] apinoida halv. matkia, jäljitellä Villen pikkuveli aina apinoi sitä. Onks sitä pakko apinoida, jos joku tekee tyhmyyksiä? [imitate] apostolinkyydillä jalan, jalkapatikassa, kävellen Ei sinne oo tietä, pitää mennä apostolinkyydillä. [on foot] apro approbatur: ylioppilaskokeen alin hyväksytty arvosana; perusopinnot yliopistossa Niina pelkää, että se saa ruotsista apron. Mä oon tehny kasvatustieteiden apron avoimessa yliopistossa, [lowest

34

pass grade in high school final exams; basic studies at university]

apukuski kuljettajan vieressä istuva matkustaja, hanttimies Apukuskin puolella oli iso lommo. Turvaistuimen voi panna taakse tai sit eteen apukuskin paikalle, [person sitting next to the driver]

armoton vahvistussana: mahtava, huikea; hirveä, kauhea Bileissä oli armoton meininki. Jätkällä kävi armottoman hyvä tuuri. Mua väsytti aamulla ihan armottomasti. Villellä oli armoton krapula. [intensifying word>]

arska slg. aurinko Paistaaks siel arska ? Maattiin rannalla ja otettiin arskaa. [sun] arvata uskaltaa, tohtia Arvaako sitä lähtee mihinkään, ku on tommonen ilma. Se oli niin vihasen näkönen, et mä en arvannu kysyä mitään, [bother, dare]

aseet ruokailuvälineet, aterimet, syömäaseet Onks täällä aseet missä? Vähän hankala syödä, ku ei oo aseita, [cutlery] asetukset tietokoneohjelmaan asetetut tiedot Miten nää asetukset saa muutetuksi? Älä koske niihin asetuksiin!

[default settings]

asevelihinta halpa hinta, sopuhinta, varsinkin tuttavien kesken Sata euroo, ja se on asevelihinta. Mä sain sen auton asevelihintaan. [low price]

asfaltti-ihottuma ihovamma, joka syntyy tielle kaatumisesta Onneks ei tullu ku vähän asfaltti-

35

ihottumaa, [scratches on skin after falling on asphalt] aski rasia, laatikko, pakkaus Paljon tupakka-aski maksaa nykyään ? Ne karkit on semmosessa punasessa askissa, [packet, pack] assa (rautatie)asema Assalla on paljon epämäärästä porukkaa. [station] assari assistentti yliopistossa Sit ku valmistuu, voi jäädä yliopistolle assariks. [assistent (at university)] astua korkin päälle olla (vähän) humalassa Oot tainnu vähän astua korkin päälle. Sit siihen tuli joku korkin päälle astunu äijä selittämään. [be (slightly) drunk] atomeiksi hajalle, rikki, osiksi Villen lasi putos lattialle ja meni ihan atomeiks. Se kivi räjäytettiin atomeiks. Toi moottori pitää purkaa atomeiks. [broken to pieces] auki rahaton, varaton; velkaa Palkka tulee vasta viikon päästä, ja mä

autuaasti oon ihan auki. Voisitko sä nyt maksaa sen kympin, minkä sä oot auki mulle ? Niina jäi mulle kakskymppiä auki, kun me oltiin baarissa. [without money; owe money] aukoa päätään sig. puhua paljon, ärsyttää, valittaa, soittaa suuta Älä auo päätäs mulle! Aina toi jätkä aukoo päätään joka paikassa. Naapurin äijä tuli aukomaan päätään, että me soitetaan stereoita liian lujaa, [complain, talk arrogantly] aussi australialainen Aussit on hyviä uimaan. [Australian] aut slg. pois muodista, vanha juttu Etsä tajuu, sähän oot ihan aut! Se juttu on jo aut. [outdated] autuaasti tahattomasti, pahaa-aavistamatta Mä olin unohtanu autuaasti koko asian. Me nukuttiin autuaasti pommiin, [unintentionally, unsuspectingly]

baana

36

B,b baana slg. (leveä) katu, tie, väylä Se on hyvä baana, voi ajaa satasta koko matkan, [road] baanalla slg. juhlimassa, ulkona, kaupungilla, liikenteessä Paa takki niskaan, niin lähdetään baanalle! Vähän väsyttää, kun mä olin koko yön baanalla. [out (partying)] baarimikko baarimestari, viinuri Mä kysyn baarimikolta, mikä olis oikein hyvä paukku. Mä oon nähny ton jätkän, se on jossain baarimikkona. [bartender] bailata slg. juhlia, tanssia Me bailattiin koko yö. Ville on kova jätkä bailaamaan, [to party] bailut slg. juhlat, bileet Oli tosi rajut bailut. Lähetkö sä sinne bailuihin? [party] bansku banaani Banskut makso vaan euron kilo. Meill oli banskuja eväänä, [banana] basilli bakteeri, taudinaiheuttaja Mulla on kauhee nuha, kai se on joku basilli. Päiväkodistahan ne tarttuu kaikki basillit, [pathogen] 1 biitti slg. rytmi, komppi Mennään tanssimaan, nyt on hyvä biitti! [beat, rhythm]

2 biitti slg. pala jotain ainetta; nuuskamälli Lätkänpelaajilla on

aina biitti huulessa, [bit, quid (of snuff)]

beesi beige, peesi Niina osti beesin värisen takin, [beige] beibi kulta, kulti, rakas, hani Voi beibi, mullon ollu sua ihan kauhee ikävä. Nyt mun on ihan pakko soittaa beibille, [honey, darling]

Bemari BMW-merkkinen auto tai moottoripyörä Naapuri oli ostanu uuden Bemarin. Bemarit aina kaahaa liikenteessä. Poliisien prätkät on enimmäkseen Bemareita. [BMW] bensa bensiini Autosta loppu bensa. Pitäs käydä ostamassa bensaa. [petrol, gasoline]

bestikset slg. parhaat (tyttö)ystävykset Laura ja Niina on bestikset. Me oltiin vielä kasiluokalla bestiksiä, mut sit se jotenkin loppu. [best friends]

bestis slg. (tytön) paras ystävä Laura on Niinan bestis. Voinks mä ottaa mun bestiksen mukaan ? [best friend]

betoniporsas betonista tehty ajoeste Ei tost pääse ajamaan, sinne on pantu betoniporsaat, [concrete bollard]

biisi musiikkikappale, sävelmä, piisi Tiedätkö sä, mikä biisi tää

bodata

37

on ? Bändi soittaa vain vanhoja biisejä, [song] biitsi slg. uimaranta Thaimaassa on hyvät biitsit. Mennään löhöömään biitsille. [beach] bikata käydä aerobicissä Mii salil sä bikkaat? Niina on bikkaamassa. [do aerobics]

bikki aerobic Mulla on tänään bikkitunti. Niina harrastaa bikkiä. [aerobics]

bileet juhlat, bailut Niina pitää bileet, kun niiden porukat lähtee mökille. Bileissä ei ollu mitään juomista, [party] bilettää juhlia, käydä bileissä Kun kirjotukset on ohi, sitten mä biletän ja kunnolla. Lähetään kaupungille bilettämään! [to party] bilsa biologia oppiaineena Meillä on huomenna bilsan kokeet. Se lukee bilsaa yliopistossa. [Biology (as subject)]

Sikspäkissä on kuus bisee. Lähetään bisselle! Onks siellä jääkaapissa yhtään bisoshoojfenia? [beer]

bittinikkari tietokoneiden asiantuntija, innokas harrastaja Toi pikkujätkä on kauhee bittinikkari. Bittinikkareille löytyy helposti töitä. [computer expert]

blandata sekoittaa juomia, laimentaa alkoholia, lantrata Kossua voi blandata vaikka tuoremehulla. Millä sä oot oikein blandannu tätä? [mix, dilute]

blandis slg. neste, jolla alkoholijuomia laimennetaan, lantrinki Kokis on hyvä blandis. Ei ollu blandis ta, piti juoda raakana. [diluting substance]

blokata estää, sulkea; urheilussa: estää vastapuolen pelaajan kulkua Poliisi blokkas tien. Meidän puolustajat ei pystyny blokkaamaan ruotsalaisia, ja ne teki maalin.

bimbo halv. tyhmä, hölmö; pinnal[to block] linen nainen Tota bimboo ei kiinnosta muu ku meikit ja vaatteet. blondi 1 vaaleatukkainen Onks Villen kaikki tyttöystävät on ollu sun tukka värjätty vai ootko sä oiihan bimboja. [bimbo] keesti blondi? [blonde] 2 halv. tyhbingo huudahdus, jota käytetään, mä, pinnallinen nainen, bimbo Ei kun joku keksii jotakin, arvaa oitommosia ohjelmia kato muut ku kein tms.; täysosuma Mä löin vejotkut aivottomat blondit, [bimbo] too, et se peli päättyy 2—4, ja bodari kehonrakentaja; lihaksikas, bingo! ["Bingo!"] isokokoinen mies Schwarzenegbisnes kaupankäynti, liiketoiminger oli ensiks bodari, sit vasta ta Nykyään urheilu on pelkkää näyttelijä. Ei sinne salille kehtaa bisnestä. Ville tuhlas rahat johkin mennä, ku siellon vaan kauheita epämääräsiin bisneksiin. bodareita. [body-builder] [business] bodata harrastaa kehonrakennusta, käydä kuntosalilla Kannattas bisse, bise, bisoshooffen slg. vähän bodata, että saa lihaksia. olut Mä voisin ottaa yhen bissen.

boltsi Monta kertaa viikossa sä käyt bodaamassa? [do body-building] boltsi slg. pallo; pää Pikkujätkät heitteli boltsia pihalla. Tolia naapurin äijällä on boltsi ihan sekosin. [ball, head] bongata tavata, löytää, huomata; erit. tehdä havaintoja linnuista Kasinolla on hyvä bongata julkkiksia. Niina bongas tosi komeen jätkän yheitä terassilta. Suomessa on taas bongattu uus lintulaji, [to notice, find; to bird watch] bOOtsit (cowboy)saappaat, buutsit Nää bootsit pitäs viedä pikasuutarille. [cowboy boots] bosat slg. rinnat Näätkö sä, mitkä bosat tolia muijalla on! Eikö miehiä muu kiinnosta, ku et pitää olla isot bosat? [breasts] botski slg. vene, laiva Pitäis laskee botski vesille. Kesällä on kiva olla botskilla. Nykyään botskit menee Tallinnaan tosi nopeesti, [boat] brassailla, brassata slg. teeskennellä, kerskailla, leveillä Noi yliopistotyypit aina brassailee sivistyssanoilla. Ei sil mitään rahaa oo, se brassaa vaan. Naapurin äijä brassas uudella Bemarillaan. [show off] brassi brasialainen Brassit voitti jalkapallon MM-kisat. [Brazilian] breikata tehdä läpimurto (musiikkibisneksessä) Suomalaisten bändien on vaikee breikata ulkomailla. Tämmönen musa ei breikkaa kyllä ikinä. Vasta kolmas levy breikkas. [to break through (in music business)]

38

breikki 1 slg. tauko Eiköhän pidetä pieni breikki. Bändi jatkaa soittamista breikin jälkeen, [pause] 2 slg. break dance, tanssi joka perustuu vaikeaan akrobatiaan Toi breikki on mulle kyllä ihan liian vaikeeta. Niina osaa vähän breikkiä. [break dance] brenkku slg. viina, alkoholi Brenkku meni nopeesti päähän. Ootko sä taas ottanut brenkkua ? [alcohol] briiffata slg. antaa (lyhyt) tilannekatsaus, ohjata, neuvoa Voisitko sä briiffata vähän, mitä siellä puhuttiin? Valmentaja vielä briijfas meitä ennen peliä, [to brief] broidi slg. veli Villellä on yks broidi ja yks systeri. Tänään on mun pikkubroidin synttärit, [brother] bumerangina hakemuksesta, ehdotuksesta tms., kun se palautetaan tai muuten hylätään nopeasti. Onks sul vaihtunu osote, ku kaikki meilit tulee bumerangina takasin ? Kustantaja lähetti mun kässärin bumerangina. Mä sain sen hakemuksen bumerangina takasin. [returned quickly] buukata varata tai tilata etukäteen Mä buukkasin jo matkan talvilomaks. Koko hotelli oli buukattu täyteen, [to book] buumi taloudellinen nousukausi; äkillinen suosion nousu, innostus Asuntojen hinnat nousee koko ajan, ku on tämmönen buumi. Kännykkäbuumi taitaa olla jo menny ohi. Lumikengillä kävely on nyt oikee buumi, [boom]

39

buutsit cowboy-saappaat Onpas sulia makeet buutsit. Buutseilla on ihan mahoton kävellä liukkaalla kelillä, [cowboy boots]

bylsiä slg. naida, rakastella, nussia Kukaan ei päässv vessaan, ku yhet bylsi siellä. Ootsä muka bylsiny sen kanssa ? [have sex] bändi yhtye, orkesteri Bändi soitti vanhaa rokkia. Ootko sä jossain

bänksit, bänät bändissä? Mä en jaksa kuunnella näitä nyky siä hip hop -bändejä yhtään. [band] bänksit, bänät seurustelun lopettamisesta Ville teki bänksit Lissun kanssa. Nyt tuut äkkiä kotiin tai tulee bänksit! Meille tuli bänät. [breaking up (a relationship)]

daiju

40

D,d daiju slg. tyhmä, yksinkertainen Ootsä ihan daiju ? Mä en kestä tommosia daijuja. [stupid] daijuun slg. lyömisestä, selkään antamisesta: kuonoon, naamaan, turpaan Älä mee sinne, saat vielä daijuun. Nyt tulee jätkä daijuun! [beaten up] darra slg. krapula Mulle tulee punkusta kauhee darra. Siltä meni kortti, ku se ajo autoo darrassa. [hangover] deejii DJ, tiskijukka Deejii soitti teknoo koko illan. Ville yritti päästä siihen diskoon deejiiks. [disc jockey, DJ] deekikseilä rappiolla, alkoholisoituneena; alkoholisoitunut, masentunut Kyllä mä joskus otan, mutta en mä nyt sentään missään deekikseilä oo. Kun se jäi työttömäks, se joutu deekikselle. Se on menny ihan deekikselle. [addicted to alcohol, degenerated] deeku juoppo, rappioalkoholisti, pultsari Deekut juo vaikka tuulilasinpesuainetta. Sit siihen tuli joku deeku äijä selittämään, [an alcoholic] deitti sovittu tapaaminen, treffit; (satunnainen) seurustelukumppani; seuranhakuun tarkoitettu Inter-

net-palvelu, TV-ohjelma tms. Mulla on tänään deitti Villen kanssa. Mihin te meinaatte mennä deiteillä? Ei se mikään poikaystävä oo, se oli vaan deitti. Ne on kuulemma tutustunu jossain deitissä. Telkkarista tulee tota deittiä ihan älyttömästi, [date; date site] delata slg. kuolla Mua hävetti niin paljon, et mä öisin voinu vaikka delata siihen. Se kukka delas ku en mä muistanu kastella sitä. Mun isoisä on delannu sodassa, [die] demari sosiaalidemokraatti Mun isä on demari henkeen ja vereen. Demarit voitti vaalit. Valtuustossa on puolet demareita ja puolet kepulaisia. [a Social Democrat] depis depressio, masennus Niinalla on kauhee depis, ku ruotsin kokeet meni huonosti. Mä oon aina syksyllä ihan depiksessä. [depression] devari DVD-soitin tai levy Ei kukaan enää osta videonauhureita, ku pitää olla devari. Tällä devarilla on paljon uutta matskua. [DVD, DVD player] digata slg. pitää jostakin, tykätä, välittää Mä en diggaa hiphoppia yhtään. Diggasitko sä tosiaan siit muijasta ? Pennut diggaa pelata

41

tietokoneella vaikka koko yön. [to like]

diileri 1 (jonkin tuotteen) jakaja, jakelija, jälleenmyyjä; valuuttatai osakekauppias Kannattaa ostaa suoraan maahantuojalta eikä miltään ihme diilereiltä. Diileri jako mulle hyvät kortit. Kai siilon rahaa, ku se on joku pörssidiileri. [dealer] 2 slg. huumeiden välittäjä Assan kulmilla pyörii aina diilereitä. [drug dealer]

diili (kauppa)sopimus Meidän bändi sai diilin levy-yhtiön kanssa. Noitten uusien firmojen kanssa voi tehdä hyviä diilejä. Miten olis semmonen diili, et mä tiskaan ja sä imuroit? [deal] dipata upottaa ruokaa (sormin) kastikkeeseen; syödä dippaamalla Sipsejä voi dipata vaikka kermaviiliin. Lihat grillataan ensiks ja sit dipataan soijakastikkeessa. Ne dippas ja joi kokista, [dip] dippi kastike, johon ruokaa dipataan Jugurtista ja ranskankermasta saa hyvän dipin. [dip sauce] diskata diskvalifioida, hylätä kilpailusta tms. Tuomari diskas maalin. Mut diskattiin sataselta, ku mä varastin kaks kertaa. Suomalaisia hiihtäjiä on diskattu paljon dopingin takia, [disqualify] 1 divari osto- ja myyntiliike, antikvariaatti Pitäs viedä noi vanhat kirjat divariin. Mä tykkään käydä divareissa, ku niistä saa vinyylilevyjä. [second-hand shop]

2 divari divisioona urheilussa Ville pelaa fudista nelosdivarissa.

dubata Joukkue tippu pääsarjasta divariin. [division (in sports)] dokata slg. ryypätä, juopotella Mä dokaan kyllä melkein joka viikonloppu. Niina dokaa aina siideriä. Monta päivää te oikein ootte dokannu? [drink alcohol] doku slg. juoppo, alkoholisti Toi äijä on täys doku. Portsari ei päästä dokuja sisään, [an alcoholic] donitsi lenkki, jolla hiukset kiinnitetään poninhännälle tai saparolle, ponnari Niinalla oli irtoletti ja hieno donitsi. Ei tommosia pinkkejä donitseja käytä enää kukaan. [pony-tail donut] dorka slg. hullu, tyhmä; ikävä, tylsä, vastenmielinen Se on niin dorka, ettei se kelvannu ees armeijaan. Meiän naapuri on ihan dorka. On dorkaa ajaa kännissä. Dorkaa vaan istua sisällä, ku on näin hieno ilma. [crazy; stupid; boring] doupata käyttää tai antaa dopingaineita, syyllistyä dopingiin; käyttää huumaavia aineita Kyllä urheilijat douppaa joka maassa. Hiihtäjä jäi kiinni testeissä, kun se oli doupattu. Kaikki douppas siellä bileissä, [to dope] douppi doping-aine, huumaava aine Voi sitä kilpailussa pärjätä ilman douppiakin. Tunnetko sä jonkun doupin myyjän ? [dope] dubata äänittää elokuva tai video uudestaan toisella kielellä, jälkiäänittää Saksalaiset dubbaa kaikki ohjelmat. Tää video on dubattu

dulla suomeks, ku se on tarkotettu lapsille. [to dub] dulla slg. hasis, kannabis, pilvi,

ruoho Dulla on ihan eri asia ku jotkut kovat huumeet. Jengi joi kaljaa ja veti dullaa, [hashish] dumari slg. (urheilu)tuomari Dumari meinas pilata matsin, ku se vihels jäähyjä koko ajan. [referee, umpire]

dunkkis slg. haju, löyhkä Mikä ihmeen dunkkis täällä on? Tosta valkosipulista tulee kauhee dunkkis. [smell]

duunari työntekijä, työläinen Ei se oo ku tavallinen duunari. Kohta ei oo kunnon duunareita ollenkaan, ku kaikki haluu vaan mennä lukioon. [worker]

duunata tehdä työtä, olla töissä; hommata, puuhailla; tehdä, valmistaa, korjata jotakin Tiedäks sä mitä sen Niinan faija duunaa, ku niillä on niin hieno kämppä? Duunataan jotain hauskaa viikonlop-

42

puna. Mä duunasin itte kirjahyllyn. Aina se jaksaa duunata tota autoo. [do, make] duuni työ, työpaikka; työ, homma, tehtävä Mis sä oot duunissa ? Pitäs saada joku duuni kesäks. Mun pitää mennä kuudeks duuniin. Omakotitalossa on aina kaikkee pikku duunia. Toi mattojen pesu on kauhee duuni, [job] dyykkari ihminen, joka etsii roskasäiliöistä ruokaa, vaatteita tms. köyhyyden tai periaatteen vuoksi Meidän roskiksessa on taas nukkunu joku dyykkari. Dyykkarit hakee ruokaa kauppojen roskiksista. [dumpster diver]

dödö deodorantti On vissiin dödö pettäny, ku kainalot on ihan märät. Voi harmi, mä unohdin ottaa dödön mukaan, [deodorant] dösä slg. bussi Vika dösä lähtee kakskolme nelkytviis. Me ootettiin dösää melkein tunti. Lähetään puol kahen dösällä, [bus]

ei ensimmäistäkään

43

E, e eellä, eeitä, eelie edellä, edeltä, edelle Mun kello on viis minuuttia eellä. Uskallatko sä hypätä viidestä metristä pää eellä? Aja sä vaan eeltä, me tullaan kohta perässä. Saisinks mä mennä teiän eelle, mullon vähän kiire? [before, ahead, first] eepilieri ehkäisytabletti, -pilleri Eepillereihin täytyy olla resepti. Käytäks sä eepillereitä? [contraceptive pill]

ees edes Ootetaan nyt ees viis minuuttia. Ei se sanonu mitään, ei ees kiittäny. [at least, (not) even]

eessä, eestä edessä, edestä Niina istuu tuolla ihan eessä. Siinähän se avain on nenäs eessä. Mee pois telkkarin eestä! Mun pitäs lyhentää tukkaa vähän tost eestä. [in/ from (the) front] eestakas(in) edestakaisin Mitä sä ravaat siin eestakasin? Ville ajeli koko yön eestakas kaupungilla. [back and forth]

ee vee vee koo EVVK, ei voisi vähempää kiinnostaa No kyllä oli taas semmonen luento, että ee vee vee koo. "Ja kotiin sitten viimestään kaheltatoista! - Ee vee vee koo!" [couldn't care less]

ege slg. euro, erkki, jörö "Paljon se maksaa? - Viis egee." Ei kymmenellä egellä saa yhtään mitään. [euro] ehdoton erittäin hyvä, erinomainen, suurenmoinen Tää on ehdoton biisi! Ville on ihan ehoton tyyppi. iMskettelu on talvella ehdotonta hommaa. Nää kengät on reissussa ihan ehdottomat, [very good] ehta hyvä, aito, oikea Onks toi kello ehta vai joku kopio? Kossu on ehtaa tavaraa. Bändi soitti ehtaa rokkia eikä mitään diskopaskaa. [genuine] ei ala mitään varsinkin lasten puheessa kyllästymisestä tai harmistumisesta: ei haluta tehdä mitään Mä en ala mitään, jos en saa olla ekana. Ai sä et nyt taas ala mitään? Me ei aleta mitään, ku siel sataa, [not willing to do anything or to join in] ei ensimmäistäkään ei yhtään, yhtäkään, ainuttakaan Siin porukas ei oo ensimmäistäkään täysjärkistä ihmistä. Mä oon lähettäny varmaan viiskyt hakemusta, mut en mä oo saanu ensimmäistäkään vastausta, [no, none]

ei erkkikään ei erkkikään ei kukaan, ilmaisee että jokin on täysin mahdotonta tai

sietämätöntä Pane se radio kiinni, eihän tota kuuntele erkkikään! Eihän tämmöstä muussia erkkikään syö. Sataa kiloa ei nosta vanha erkkikään. Sun käsialasta ei ota naapurin erkkikään selvää. [impossible for anyone] ei ihme vastauksena toisen puheeseen: kyllähän sen tiesi, se oli odo-

tettavissa "Munfillari varastettiin eilen. - Ei ihme, ku ethän sä koskaan pitäny sitä lukossa." [no wonder]

ei juuta ei(kä) jaata ei ole puolesta eikä vastaan, ei mitään mieltä, ei tarkoita mitään En mä osaa

sanoo siihen juuta enkä jaata. Ei se vastannu juuta ei jaata. Tommonen tulos ei vielä meinaa juuta eikä jaata, [no opinion, (mean) nothing] ei kai 1 lauseen alussa ilmaisee epätietoisuutta, epäröintiä, epäilevää suhtautumista tai vähättelyä

Ei kai tota koko kirjaa tartte lukea? Ei kai toi oo Ville, toi tuolla kaukana ? Et kai sä aio lähtee enää ulos? Ei kai sil mitään väliä oo. [(as negative tag questions) "It's not...is it?", etc.] 2 vastauksena toisen puheeseen ilmaisee myötätuntoista ihmettelyä: sepä ikävää,

onpa harmi "Voi hitsi, mä unohin avaimet kotiin! - Ei kai! " [] huidella olla menossa, kulkea; heilua, liikkua; heiluttaa, huitoa

Mis ihmees sä oot huidellu? Sekin pukki vaan huitelee naisissa kaikki yöt. Mä ajoin suoraan tutkaan,

Nyt ei tekis huikka pahaa. Niina veti huikan pullon suusta. Otetaas pienet huikat! [sip] 2 (alkoholipitoinen) juoma, juotava Tää musta-

ryssä onkin hyvä huikka. Onks sulia yhtään huikkaa mukana? Vedettiin vähän huikkaa pohjiks. [alcoholic drink]

huilata levätä, hengähtää Eiköhän huilata välillä. Kai mua väsyttää, ku mä en oo huilannu yhtään koko päivänä, [to rest] huili tauko, lepo Pidetään sen verran huilia, et ehtii syömään. Nyt on mun huili, sä saat ajaa välillä. Lääkäri määräs kolmen viikon huilin, [break, rest] huilia levätä, hengähtää, huilata

Nyt on pakko vähän huilia. Mä taidan mennä jo huilimaan, [to rest]

huipata huipata pyörryttää, huimata Ai hitto, ku huippaa päästä. Onkohan sul verenpainetta, ku sua aina huippaa? Saunassa oli niin kuuma, et huippas. [feel dizzy] huis vahvistussana joidenkin kirosanojen yhteydessä: pois, kauas, muualle, minne tahansa; huitsin (2), huut Apua mikä ampiainen, mee huis helvettiin siitä! [(intensifying word) off, away] huisa, huisi vahvistussana: hirveä, huikea, uskomaton, tavaton Oli se laskuvarjohyppy aika huisa kokemus. Painettiin alamäkeen huisaa vauhtia. Sielloli huisan syvä monttu keskellä tietä. Tämmöses vanhassa autossa on huisasti korjaamista. Se oli tosi huisi leffa. Oishan se huisia voittaa jättipotti lotossa. Niinan porukoilla on huisisti rahaa, [amazing] huit vahvistussana joidenkin kirosanojen yhteydessä: pois, kauas, muualle, minne tahansa; huitsin (2), huut Menkää kaikki huit helvettiin! Heitä ny toi romu huit hiiteen! Kaikki rahat on taas menny huit helkkariin, [(intensifying word) off, away] huithapeli huolimaton, vastuuton ihminen Kukakohan huithapeli tänkin on hitsannu, ku heti hajos? En mä tommoselle huithapelille autoo lainaa, [irresponsible person] huitsin 1 vahvistussana: hyvin, kovin, tavattoman, huisin Ne oli huitsin hauskat bileet, [very] 2 vahvistussana karkeissa kirouksissa: huit, huut Mihin huitsin helvettiin

78

ne avaimet on menny? Lähe ny huitsin vittuun siitä ja äkkiä! [(intensifying word) off, away]

huitsin nevadassa jossain epämääräisessä, tuntemattomassa

paikassa, kaukana Pallo lipes mun kädestä ja lens huitsin nevadaan. Lähin parkkipaikka oli jossakin huitsin nevadassa. Porukat lähetti kortin jostain huitsin nevadasta. [(anywhere) very far] huiviin slg. (nopeasta) juomisesta

tai syömisestä Mä aloin vetää kossua huiviin heti kun päästiin perille. Ville kippas koko pullon huiviin. Eiköhän vetästä noi loputkin eväät huiviin. Heitä ny ne ranskikset huiviis et päästään lähtemään. Ei muuta ku kahvit huiviin ja sit jatketaan, [drink or eat sth up quickly] hujakoilla paikkeilla, kieppeillä,

suunnilleen Se hinta pyörii siinä sadan euron hujakoilla. Juna lähtee seittemän hujakoilla. Ehkä mä voin sit tehä lapsia joskus kolmenkympin hujakoilla, [around, approximately]

huke markka, huge No oli se vähän hankalaa aluks, ku piti aina laskee et yks euro on kuus hukee. [mark (Finnish currency until 2002)] huki vuoro, työvuoro Nyt on sun

huki heittää. Kenen huki? Iltahuki on kahesta kymmeneen, [turn, work shift]

hullujenhuone mielisairaala, lataamo Toi naapurin äijä kuulus hullujenhuoneeseen. Jengi huutaa ja heiluu ku hullujenhuoneella. [mental institution]

huora

79

hulluna 1 innostunut, ihastunut, rakastunut johonkin tai johonku-

hun Mä oon ihan hulluna lattarimusiikkiin. Se jätkä on ihan hulluna suhun, [in love with] 2 kovasti,

täysillä Mä juoksin pysäkille ihan hulluna. Isä huus hulluna, et mitä sä oot taas tehny. [as hard (or as fast) as possible] hulppea komea, upea, hieno Sielt

ylhäältä on tosi hulppee näköala. Ootpas sä muuttanu hulppeeseen taloon. Oli hulppeeta ajaa sil uudella autolla, [spectacular] hulvaton vahvistussana: mahtava, uskomaton, tavaton, mahdoton

Sielloli ihan hulvaton meno. Mä kuulin yhen tosi hulvattoman jutun. Ootte te kyllä hulvattomia tyyppejä, [amazing]

tulis välillä kunnon rokkia, [(a kind of dance); schlager music at large] humpuuki huijaus, petkutus; hö-

lynpöly Ne Villen bisnekset oli ihan humpuukia. Se uskoo ihan tosissaan niihin tähtikattoihin ja muuhun humpuukiin. Telkkarista tulee nykyään vaan pelkkää humpuukia. [cheating; nonsense] hunsvotti heittiö, retku, vetelys

Täys hunsvotti siitä pojasta on tullu. Sinähän et lähe tommosen hunsvotin kanssa mihinkään! [rogue; idler] huntti satanen, sata euroa (tai

markkaa) Että se kehtas pyytää huntin tommosesta romusta. Vuokra on viis hunttia plus vesi ja sähköt, [a hundred euro (or marks)]

huohottaa niskaan hengittää

humma hevonen; hevosvoima Mä

niskaan, seurata, vahtia, painostaa

oon kerran tippunu ton humman selästä. Täs koneessa on vähä yli sata hummaa. Pienellä viilaamisella sä saat reilusti hummia li-

Hyvä ku työpaikalle ehtii, niin kaikki on heti niskaan huohottamassa. Älä ny siinä huohota mun

sää. [horse; horsepower] humpata tanssia humppaa, pari-

tai lavatansseja Me istuttiin baarin puolella ja kateltiin, ku vanhukset vaan humppas. Lavalla humpattiin kahteen asti. Lähetäänkö vähän humppaamaan ? [to dance (humppa)] humppa eräs musiikki-ja tanssilaji, fokstrotti; iskelmämusiikki

yleensä Bändi soitti valssia, humppaa ja pari tangoo. Osaaks sä tanssia humppaa ? Kuka tämmöstä humppaa jaksa kuunnella,

niskaan! [breathe down sb's neck]

huoltis, huoltsikka huoltoasema Pysähdytään heti kun tulee huoltis. Mis täällon lähin huoltsikka? Noi vanhat äijät vaan istuu kaikki päivät huoltiksen baarissa ja pelaa hedelmäpeliä,

[service station]

huonossa huudossa epäsuosiossa, huonossa maineessa Ne Vil-

len bisnekset on nyt vähän huonossa huudossa, [bad reputation] huora halv. prostituoitu; karkea haukkumasana naisesta Amster-

damissa huorat seisoo ikkunoissa. Ei siinoo paljoo leuhkimista, et on käyny huorissa. Painukaa huorat

huorata

80

helkuttiin! Älä sä saamarin huora

hupsis(ta) hämmästystä ilmaise-

huuda mulle! [prostitute (also used to insult females)]

huorata 1 halv. toimia prostituoi-

va huudahdus: oho Hupsis, nyt se ruuvi putos johonkin. Hupsista, menikö lasi nurin? [oops]

tuna; harrastaa irtosuhteita, seksiä monen miehen kanssa, olla usko-

hurahtaa innostua jostakin; omaksua jokin asia kritiikittä, seota Mä

ton Huumeitten takia ne muijat huoraa. Se ämmä ny on huorannu kaikkien kanssa. Mis sä oot ollu koko yön, huoraamassa vai?

oon ihan hurahtanu sauvakäyvelyyn. Se menetti kaikki rahansa, ku se hurahti johki ihme uskonlahkoon. Mitä sä oikein puhut, ooksä vähän hurahtanu? [become

[prostitute oneself; have sex with many men] 2 halv. käyttäytyä moraalisesti tuomittavalla tavalla rahan

vuoksi Ei toi oo enää mitään bisnestä vaan selvää huoraamista. [behave inmorally] huoritella nimittää huoraksi Ei

kouluissa oo enää mitään kuria, ku opettajiakin vaan huoritellaan. Älä sä yhtään huorittele siinä! [call sb whore] hupaa 1 helposti kuluvaa, hupene-

vaa Ei mikään oo niin hupaa ku raha. Tää on tosi hupaa leipää, eihän täst tuu ees maha täyteen. [vanishes easily] 2 hauskaa, hupai-

saa, hupia, hubaa Sori, me taidettiin pitää vähän hupaa sun kustannuksella. Tehtäskö tänään jotain hupaa? [fun] huppari pusero, jossa on huppu Et

kai sä ny kirkkoon voi mennä hupparissa ja lenkkareissa! Ooksä ostanu uuden hupparin? [shirt with a hood]

huppeli humala Naapurin äijä tais olla pienessä huppelissa. Tukiinhan me sitten aika huppeliin. Nyt ootat vähän aikaa, et menee pahin huppeli ohi. [drunk(enness)]

enthusiastic; adopt uncritically; lose one's mind] hurja vahvistussana: uskomaton, tavaton, hirveä, huima Mulla kävi

hurja tuuri, ku just se numero voitti. Meil oli siellä huvipuistossa hurjan hauskaa. Asuntojen hinnat on noussu hurjasti viime aikoina. [intensifying word>] hurlumhei kova meno, hulina,

mylläkkä Töissä oli oikee hurlumhei, ku kaikki yritti saada hommat valmiiks ennen lomia. Toi liikenne on nykyään yhtä hurlumheitä. Se peli meni ihan hurlumheiks, ku kukaan ei viittiny puolustaa, [bustle; indiscipline]

hurri halv. ruotsinkielinen, ruotsalainen Pohjanmaalla asuu paljon hurreja. On se joka kerta hienoo, ku Suomi voittaa hurrit jääkiekossa. Puhu suomee, helkutin hurri! [Swedish(-speaking)]

huru mykke, huru mykky vaikka kuinka paljon, miten paljon tahansa, mielin määrin Onhan siellä

metässä sieniä vaikka huru mykke. Pitäskö lähtee kotiin, kello on jo huru mykky. [very much]

huurteinen

81 huru-ukko halv. (vanha) höperö mies, hourailija, haihattelija Joku

huru-ukko puhu bussissa ittekseen. On siellä yliopistossakin kaiken maailman huru-ukkoja, jotka ei tajuu oikeesta elämästä mitään, [senile old man; lunatic man] hurvitella pitää hauskaa, juhlia,

hummata, rellestää Tekis mieli tänään vähän hurvitella. Ville on taas jossain hurvittelemassa. Kai sua ny väsyttää, ku hurvittelit neljään asti aamulla, [to party] huseerata tehdä jotain omin päin, luvatta, mielin määrin; puuhata, touhuta kovasti Mä en tajuu, mi-

ten tommoset huumediilerit saa huseerata ihan vapaasti. Niitten äiti ei pidä yhtään kuria, ni lapset sit huseeraa mitä sattuu. Villen pikkuveli huseeras jotain tietokoneen kanssa, [do (forbidden things) on one's own; busy oneself] huti ohi mennyt laukaus, lyönti,

potku tms. Eka laukaus oli huti. Jätkä sai mahtavan syötön mut potkas silti hudin. Mä löin vasaralla hutiin, ja sormeen sattu niin helkutisti. Täs pelissä kolmesta hutista menee vuoro ohi. [miss] hutikka humala Onpas jätkät taas hutikassa. Se oli niin tuhti paukku, et jo yhestä tuli hutikkaan. Kyllähän tommonen pikku hutikka auttaa siihen, et ei jännitä niin paljon. [drunkenness] hutsu halv. prostituoitu, huora; haukkumasanana naisesta Älä paa

tommosta hametta, tai sua luullaan vielä hutsuksi Mitä helvetin

hutsuja sä oot taas tänne raahannu? [prostitute (also used to insult females)] h u u d o s s a suosiossa, muodissa,

muotia Kuuskytluvulla pitkä tukka oli huudossa. Ei toi tietokoneala ole enää niin kovassa huudossa ku ennen, [in fashion] h u u h a a tyhjänpäiväinen asia, perätön juttu, hölynpöly Mua ei pal-

jon kiinnosta henkiparantajat eikä muu huuhaa. Et kai sä tommosta huuhaata usko. [nonsense] huuhkaja halv. (vanha) nainen Toi naapurin akka on hirvee huuhkaja. [(old) woman] huuli hauska juttu, vitsi, pila, leik-

kipuhe Älä ny suutu, sehän oli pelkkä huuli. Mä en tajunnu sitä huulta ollenkaan, [joke] huulilla olla täpärällä, vähällä, onnistumaisillaan, tapahtumaisillaan

Kolmas maali oli ihan huulilla, mut sit aika loppu, [to nearly happen]

huuli pyöreänä ihmeissään, suu auki Ville heitti semmosta läppää, et kaikki katteli huuli pyöreenä. Mä olin ihan huuli pyöreenä, ku ne koetulokset tuli. [astonished] huuliveikko jutunkertoja, leikinlaskija, suunsoittaja Se kun sai

pari kaljaa, ni johan siit tuli kova huuliveikko. Me tarvitaan työmiestä eikä mitään huuliveikkoja. [joker] h u u r t e i n e n (kylmä) olut Yks

huurteinen teki hyvää pitkän työpäivän päälle. Otettiin parit huurteiset. [(cold) beer]

huusholli huusholli koti, asunto, kotitalous

Nyt siivotaan koko huusholli. Tästä huushollista ei sit koskaan löydy mitään. Mä en kestäis asuu anopin kanssa samassa huushollissa. [household] huusi, huussi (ulko)käymälä Pysähdytään seuraavalla huoltiksella, mun pitäs käydä huusissa. Ton huusin alus pitäs tyhjentää. Oli maha niin sekasin, et hyvä kun huussiin ehti. Ei mökillä oo vessaa, huussi vaan. [outdoor toilet]

82

jekti joutu hyllylle, ku ei ollu rahaa. Mulloli niin paljon ylinopeutta, et kortti pantiin hyllylle. [shelved] hyllyttää panna jokin asia syrjään, ottaa pois käytöstä, lykätä, hylätä

Tää elokuva hyllytettiin aikanaan, ku siinoli muka niin rohkeita kohtauksia. Musta se oli ihan hyvä idea, mut pomo hyllytti sen heti. [shelve]

1 hylsy tyhjä pullo Viedään noi hylsyt kauppaan. Pikkupojat keräs hylsyjä nurmikolta, [empty bottle]

huut vahvistussana joidenkin kirosanojen yhteydessä: pois, kauas, muualle, minne tahansa; huit,

2 hylsy slg. hylätty suoritus tai koe

huitsin (2) Oli niin kauhee tuuli, et se muovi lens huut helvettiin. Aja ny se autos huut hiiteen siitä!

hymy hyytyy on pakko myöntää

[(intensifying word) off, away] huutosakki kilpailijaa tai joukkuetta kannustava joukko Huutosak-

ki hakkas rumpuja ja laulo. Me alettiin sit huutamaan herjoja niitten hesalaisten huutosakille. [cheerleaders]

hyh(hyh) vastenmielisyyttä tai inhoa ilmaiseva huudahdus Hyh,

mikä haju! Sit mun takana istu joku pultsari, hyhhyh! [yuck] hyi vastenmielisyyttä, inhoa tai moitetta ilmaiseva huudahdus Hyi

olkoon! Hyi kamala! Hyi, mikä täällä haisee? Taas maksalaatikkoo, hyi helvetti! Hyi sua, mitä sä tommosia puhut! [yuck] hyllyllä syrjässä, pois käytöstä, lykättynä, hylättynä Se suunnitelma

on ollu hyllyllä jo monta vuotta, tuskin siit mitään tulee. Koko pro-

Mä sain hylsyn siitä tentistä. [fail(ed exam)] tosiasiat, suhtautua vakavasti tms.; leikki loppuu, tulee toinen

ääni kelloon Kyllä multa hymy hyyty, ku sain ne verolaput. Juostaan vielä pari kilsaa, niin eiköhän hymy hyydy, [wipe the smile off one's face]

hynttyyt, hynteet vaatteet, varusteet, kamppeet Millaset hynttyyt niihin juhliin pitäs panna sitten ? Hyntteet niskaan ja äkkiä, nyt lähetään! Mulle tuli tosi kuuma niissä joulupukin hynttyissä. [clothes] hynttyyt yhteen yhteen (asumaan) muuttamisesta; yhdessä tekemisen, yhteistyön alkamisesta

Oh an siit jo viis vuotta, ku lyötiin hynttyyt yhteen. Kyllä me saadaan se valmiiks, ku vaan pannaan hynttyyt yhteen, [move together; cooperate]

hyvässä lykyssä

83

hyppiä nenille käyttäytyä röyhkeästi, hävyttömästi, isotella Älä

sä räkänokka yhtään ala hyppiä nenille! Meiän pomo on niin lepsu, et kaikki hyppii sen nenille. [behave arrogantly]

hyppiä seinille suuttua, raivostua, vauhkoontua Opettaja meinas hyppiä seinille, vaikken mä ollu ku viis minuuttia myöhässä. Eihän sil uskalla sanoo mitään, ku se hyppii heti seinille, [become angry] hyppiä silmille 1 käyttäytyä röyhkeästi, hävyttömästi, isotella; suuttua, käydä päälle, hyppiä nenille, tulla silmille Mun silmille ei

hypitä! Sun pitäs vähän komentaa, ettei toi lapsi ihan hypi sun silmilles. Älä ny saakeli silmille hypi! [behave arrogantly] 2 pistää silmään, näkyä häiritsevästi Noi kir-

jotusvirheet hyppii kyllä pahasti silmille, [stick out, disturb] hyppytunti vapaatunti (koulussa)

Mullon kahestatoista yhteen hyppytunti. Niina lähti aina hyppytunnilla ostoksille. Emmä viittiny sit hyppytunnin jälkeen enää mennä kouluun, [free period (at school)] hypätä käydä vähän väliajossakin, juosta, rampata Mitä sä hyp-

päät koko ajan siellä vessassa? Mä oon koko talven hypänny niissä kokouksissa, [go frequently] hyrskyn myrskyn sekaisin, mullin mallin Kämppä oli ihan hyrskyn myrskyn. Koiranpentu laitto kaikki paikat hyrskyn myrskyn, [in a state of confusion]

hys kehotus vaieta tai olla hiljaa

Hys, hiljaa nyt! Hys hys, lapsi nukkuu! [sh, hush] hyssytellä hillitä, vaientaa; salail-

la, kaunistella Lapset vaan huusi, vaikka niiden äiti kuinka hyssytteli. Ei tää asia parane, jos vaan hyssyttelee, [hush; hush up] hyvinsyönyt pulska, tukeva, liha-

va Onpas siinä hyvinsyönyt koira. Se oli semmonen aika hyvinsyöneen näkönen äijä. [overweight] hyvä ihminen 1 vahvistussanana kiellossa tai kehotuksessa; ih-

meessä Älä ny hyvä ihminen mee sinne! Aattele ny hyvä ihminen vähän itekin! Tulkaa ny auttamaan hyvät ihmiset! ["for Christ's sake"] 2 ilmaisemassa lievää päivittelyä, hämmästystä tms.: hyvänen aika

Voi hyvä ihminen, millaseks tää maailma on menny. Voi hyvät ihmiset sentään! []

hyvänen aika ilmaisemassa lievää päivittelyä, hämmästystä tms.

Voi hyvänen aika! Hyvänen aika, onko sekin mies jo kuollu? []

hyvän sään aikana ennen kuin on liian myöhäistä Eiköhän lähetä hyvän sään aikana, [before it is too late]

hyvässä lykyssä jos hyvin käy, hyvällä onnella; ironisesti: jos

huonosti käy Hyvässä lykyssä ehitään vielä junaan. Ja hyvässä lykyssä 'jos huonosti käy' menetät vielä työpaikkaskin! [if all goes well; if all goes wrong]

hyvät hyssykät hyvät hyssykät ilmaisemassa lievää päivittelyä, hämmästystä tms. Voi hyvät hyssykät, etkö sä ikinä opi! [cused to express mild wonder>] hyvää kyytiä hyvää vauhtia, nopeasti, täyttä päätä Taksikuski ajo hyvää kyytiä. Ville lähti karkuun ja me tultiin hyvää kyytiä perässä. Tää projekti on tulossa valmiiks hyvää kyytiä, [fast, rapidly] hyvää pataa hyvissä väleissä Oottepas te nyt hyvää pataa. Kiva, ku noi lapset on niin hyvää pataa keskenään, [in good terms] hyypiö outo, kummallinen ihminen, hiippari Mikäköhän hyypiö toikin on ? Noi tietokonenörtit on kaikki ihme hyypiöitä, [strange person] hyyskä (ulko)käymälä, huusi Käy hakemassa matoja tuolta hyyskän takaa. Hyyskässä on kurja käydä pakkasella, [outdoor toilet] hyysätä huolehtia, pitää huolta, elättää; passata, hemmotella Mä en jaksa enää hyysätä tota äijää, tehköön ite ruokansa. Mitä sä sitä juoppoa hyysäät? Koulussa hyysätään nykyään mukuloita ihan liikaa, [to care; pamper] hyytyä väsyä, uupua; toimia huonosti, reistailla Aluks se juoksu meni ihan hyvin, mut sit mä hyydyin ja jäin neljänneks. Älä ny hyydy! Ei me päästy ku Lahteen, ja sit se auto hyyty siihen. Pitäs ostaa uus tietokone, ku tää hyytyy koko ajan. [become tired; work badly] hä(h) 1 kysyvä, hölmistynyt, epäuskoinen tms. vastaus: miten niin,

84

mitä "Pane se mankka kii! - Hä ? " "Sä oot muuten mulle kaks kymppiä auki. - Häh, miten niin?" ["What?"] 2 vahvistamassa kysymystä tai kehotusta Ymmärräks sä, hä ? Meetkös siitä, häh! ["...huh?"] 3 ilmaisemassa vahingoniloa, ivaa, ilkkumista: ähäkutti Häh häh, siitäs sait! Eihän se huomannu mitään, hä hä! ["Ha! ha!" (used to express scorn)] häikkä häiriö, hämminki, sekaannus Täs ohjelmassa on ny joku ihme häikkä. Niissä talokaupoissa oli vähän häikkää sen homeen takia. Oli siel sen verran häikkää, et joku soitti poliisit, [problems] häippäistä lähteä, poistua, häipyä Mä häippäsin töistä jo vähän ennen kahta. Nyt häippästään ja äkkiä. [go away] häipyä lähteä, poistua; mennä hukkaan, kadota Tekis mieli häipyä koko kaupungista. Häivy siitä! Mihin se lehti on taas häipyny tästpöydältä? [go away; disappear] häipätä lähteä, poistua, häipyä Niina häippäs niistä bileistä joskus kymmenen maissa. Mä en tienny yhtään, mihin sä olit häipänny. [go away] häiskä mies, poika, kaveri Se on pirun komee häiskä. Tunneks sä ton häiskän ? Mua ei tommoset häiskät määräile! [man, boy] häkki 1 slg. vankila, putka Se autovaras sai kolme vuotta häkkiä. Mä sammuin puiston penkille ja sit kytät vei mut häkkiin, [jail] 2 slg. maali Sit ylivoimahyökkäys ja kiekko

85

häkkiin! Se teki viime matsissa kaks häkkiä, [goal (in sports)] häkki heilahtaa slg. joutua vankilaan tai putkaan Jos me tästä jäädään kii, ni kyllä häkki heilahtaa. [end up in jail] häkä (kuin) mennä täydestä, sujua hyvin, kuin tanssi Kauppa käy ku häkä. Tää musiikki uppoo nuorisoon ku häkä. [(in similes): very well; at full steam] hällä väliä ilmaisee välinpitämättömyyttä: mitä siitä, ei sillä ole väliä, väliäkö hällä Hällä väliä, tulee taikka ei. Makso se jotain satasen, mutta hällä väliä. Villellä on semmonen hällä väliä -tyyli vähän joka hommassa. ["I don't care"] hämy slg. hämäräperäinen, outo, omituinen Villen broidilla on ihan hämyjä juttuja. Se on hämy jätkä. [weird] häntä koipien välissä nolona, alistuneena, surkeana Niina tuli pääsykokeista häntä koipien välissä. Ensin rellestetään koko yö ja sit ollaan aamulla ihan häntä koipien välissä, [embarrassed] häppä alkoholi, viina Kyllä sille äijälle häppä maistuu. Saiks siellä juhlissa yhtään häppää? Sä oot tainnu ottaa vähän häppää. [alcohol] härdelli slg. sekava, kiireinen tilanne, tungos, mekkala, mylläkkä, hulina, hässäkkä Heti ku ovet avattiin, sielloli kauhee härdelli. Eihän semmosessa härdellissä nähny yhtään mitään, [confusion, disorder]

hätä härmäläinen suomalainen Härmäläiset ei oo oikein pärjänny näissä kisoissa. Meiän hotelli oli täynnä härmäläisiä, ku ei oltas ulkomailla oltukaan. [Finn] härski röyhkeä, julkea; rivo, ruokoton Se oli kyllä aika härski temppu. Ville vaan kiilas härskisti jonon ohi. Se kerto tosi härskin vitsin. Netissä on paljon härskejä seksisivuja. [arrogant; obscene] härveli vehje, laite, vekotin Tää uus DVD-soitin on ihme härveli. Pikkujätkillä pitää aina olla kaikkia jänniä härveleitä. [device] häslinki sekava, kiireinen tilanne; tungos, mekkala, mylläkkä, hässäkkä Lentokentällä oli kova häslinki. Ei täst tuu mitään, mä en kestä tämmöstä häslinkiä. [confusion, disorder] hässiä vulg. naida, nussia Ville väittää, et se on hässiny sun siskoas. Sit puhelin soi just ku me oltiin hässimässä, [have sex] hässäkkä 1 sekava, kiireinen tilanne, tungos, mekkala, mylläkkä, hulina Sielloli kauhee hässäkkä, joku oli vissiin ajanu kolarin. Mä unohdin avaimet kotiin siinä hässäkässä. [confusion, disorder] 2 omituinen laite tai rakennelma, sekava piirustus, vyyhti tms. Onks toi antenni, toi hässäkkä tuolla katolla? Siima oli menny ongen ympäri yheks hässäkäks. [strange device; confusing drawing; tangle] hätä tarve virtsata tai ulostaa; kakka-, kusi-, paska-, pissa-, vessahätä Pitäs päästä vessaan, mullon

hätähousu

86

kauhee hätä. Mulle tuli niin kova hätä, et ei auttanu muu ku mennä pusikkoon, defecate]

[need to urinate or

hätähousu hätäilijä Oota ny vähän, senkin hätähousu! Ei semmosen hätähousun kanssa viitti mihkään reissuun lähtee, [worrywart] hätäpaikka hätä, hätätilanne Älä hermoile, ei täs ny mitään hätäpaikkaa oo! Kyllä mä voin hätäpaikassa korjata sen itekin. [emergency] hävetä silmät päästään hävetä paljon, suunnattomasti Sen kakaran takia saa hävetä silmät päästä. Kyllä mä häpesin silmät päästäni, ku ope luki sen kirjeen, [be very ashamed] hävytön liiallinen, kohtuuton On sillä hävytön palkka! Bensa maksaa nykyään ihan hävyttömästi. Siellä kokouksessa oli taas hävyttömän vähän porukkaa. [immoderate; (intensifying word)] hääppöinen yleensä kielteisissä lauseissa: ei kovinkaan hyvä, kaksinen, erityinen, häävi Tuskin se mikään hääppönen pelaaja on. Ei oo hääppöset kortit. Eipä ollu hääppöstä niissäkään juhlissa, [is not special] hö(h) hämmästystä, halveksuntaa tms. ilmaiseva huudahdus Hö, joks tää loppu? No höh, se nyt puhuu mitä puhuu. [] kisu hellittelevästi: kissa, mirri (1) Voi miten söpö kisu! Annetaan kisulle vähän silakoita, [cat] kita suu, turpa Pistä se kitas umpeen! Kita kiinni! Pistähän nyt jo sitä ruokaa kitaas! [mouth] kitata juoda paljon, jatkuvasti, ryypiskellä (alkoholia) Älähän kittaa koko pulloo kerralla! Toi ukkokin

kituset vaan kittaa kaljaa aamusta iltaan. [drink a lot] kituset suu, turpa Vedähän se sapuska kitusiis. Älä tuu tänne aukomaan kitusiasi [mouth] kiva 1 hauska, mukava, mieluisa Se uus poika on tosi kiva tyyppi. Meillä oli kivaa tivolissa. Kiva että pääsit tulemaan, [nice] 2 ilmaisemassa, että keskustelu on päättynyt ja kuulijan asenne on myönteinen: hyvä "Meillä oli oikein hauskaa. - Kiva." [] 5 kiertoilmauksena viittaamassa

sukupuoliasioihin Silläjätkällä

on

helkutin isot ne! Mirkulla alko taas ne. Mä näin saunan ikkunasta sun ne. [] n e e lueteltaessa numeroita: neljä,

ne (1), nel Yy, kaa, koo, nee, vii... [four]

neekeri

halv. negridiseen rotuun kuuluva ihminen, tummaihoinen,

se mun

mie-

lestä parempi sanoo neekereitä ihan vaan neekereiks, kun sit vaikka mutakuonoiks. Ne oli melkein kaikki köyhiä neekereitä siellä Ugandassa,

[black person, nigger] lueteltaessa numeroita: neljätoista, neltoi, neltoo

neeto(i), neetoo

...kooto(i), neeto(i), viito(i)... ...kootoo, neetoo, viitoo... [fourteen]

nekku nenä, nenu, neukku (2) Turpa kiinni tai vedän sua nekkuun! Koko nekku on ihan tukossa, [nose] nekru halv. neekeri, tummaihoinen, musta Siinä Usan korisjoukkueessa oli kaikki nekruja. Mun systeri styylaa jonkun nekrun kaa. [black person, nigger] n e l lueteltaessa numeroita: neljä,

ne (1), nee Yks, kaks, koi, nel, viis... [four]

nelikymppinen (noin) neljäkymmentävuotias Mä iskin illalla yhen hyvännäkösen nelikymppisen hoitsun kapakasta. Nelikymppisenä meikäläinen jakso hiihtää vielä kilpaakin. Meijän molermmat lapseton nekin jo nelikymppisiä, [forty years old]

neliskanttinen nelikulmainen tai neliömäinen Sulle tuli postissa joku neliskanttinen paketti. Noi neliskanttiset rillit sopi sulle paremmin kun ne pyöreet. Vieläks sä ajelet sillä neliskanttisen näkösellä pakulla? [square, quadrangular; rectangular] n e l k k i peruskoulun neljäs luokka tai neljäsluokkalainen, nelkku (3)

nelkku

250

Mä meen ens syksynä nelkille. Noi nelkit kiusaa aina meitä, [fourth grade at school; fourth-grade pupil]

nelkku 1 kouluarvosanana tai muuna numerona: nelonen Mä

sain fyssasta nelkun. Yks huti kuti meni nelkkuun, muut osu kymppiin. [number four] 2 televisiokana-

va nelonen Mitäs nelkulta tulee tänään? Vaihas kanavaa, kohta alkaa nelkun uutiset! [channel four] 3 peruskoulun neljäs luokka tai neljäsluokkalainen, nelkki Ootsä

vasta nelkulla ? Miks nelkut sai iltapäivän vapaata? [fourth grade at

nelkyt(ä) neljäkymmentä Mun vanhin veli on nelkyt ja risat. Meijän luokassa on melkein nelkytä oppilasta, [forty] n e l o n e n 1 neli sylinterinen moot-

tori Konepellin alla jyllää tavallinen suora nelonen. Uuessa mallissa onkin sit vee nelonen, [fourcylinder] 2 A-olut, nelosolut (etiketissä veroluokan merkki AIV) Mä

taidan ottaa yhen nelosen. Tää taitaakin olla nelosta, kun tää nousee vähän päähän, [strong beer] neltoi, neltoo lueteltaessa numeneltoi, viistoi

sääret! [cmild curse word>]

nenäkkäin vastakkain, vastatusten, nenäysten, nokikkain, nokittain, nokatusten Täytysköhän mun

tavata se sun opettajas nenäkkäin. Istutaas tähän ihan nenäkkäin juttelemaan.

[face to face]

nenälleen, nenilleen kaatumisesta: kasvoilleen, naamalleen, turvalleen, nokalleen, nokilleen

Jätkä lens nenälleen, häh hää! Varohan, ettet mee nenilles niissä rappusissa,

[(fall) over, down]

nenänvalkaisu pidättäytyminen

school; fourth-grade pupil]

roita: neljätoista, neeto(i)...

tiin! Taas mä olin väärässä, voi nenä! Nenä, mikä tuuri! Nenä, mitkä

koltoi,

koltoo, neltoo...

[fourteen] nenu nenä, nekku, neukku (2)

Niistetäänpäs nyt sun nenus. Haluutko nenuus jätkä? [nose] nenä lievän harmin, hämmästelyn tms. huudahduksissa Voi nenä, mi-

ten tässä nyt näin pääs käymään! Voihan nenä, avaimet unohtu ko-

alkoholista, raittius Tekis tässä

varmaan hyvää muutaman viikon nenänvalkasu. Penalta ei kyllä onnistu mikään nenänvalkasu. Voishan sitä joskus yrittää tota nenänvalkasuakin.

[abstinence, sobriety]

nenänvartta(an) pitkin halveksuvasta, ylimielisestä, väheksyvästä katsomisesta, tuijottamises-

ta Se koppava myyjä vaan katteli meitä pitkin nenänvarttaan. Ei tartte siinä tuijottaa pitkin nenänvartta! [(look) down on sb or sth]

nenä poskella pahoinpideltynä, hakattuna (päähän) Iskä tuli saunaillasta kotiin nenä poskella. Varohan, ettei kohta oo suliakin nenä poskella, kun mä suutun! Isken suita kohta nenän poskelle, jos et piä turpaas kiinni! [beaten, battered]

nenä pystyssä ylpeänä, koppavana Toi naapuri kulkee aina nenä pystyssä. Turha on tulla tänne

neuvoa antava

251

nenä pystyssä itteään kehumaan. [haughtily, snobbishly] nenätysten vastakkain, vastatusten, nenäkkäin, nokikkain, nokit-

tain, nokitusten Satuttiin

istumaan

junassa ihan nenätysten. Tekis mieli nähä se lurjus ihan nenätysten. [face to face]

nenää kohti henkeä kohti, per nenä Se tekee sitten kaks euroo nenää kohti. Sit on vaan viis lihapullaa nenää kohti, kun noikin tuli ruualle, [per person]

nenäänsä pitemmälle lyhytnäköisesti toimimisesta; tulevaisuuteen katsomisesta Se tyyppi ei

ajattele asioita nenäänsä pitemmälle. Koitahan kattoo asioita vähän nenääs pitemmälle. Etkö sä nää nenääs pitemmälle? ["further than one's nose"]

nepata, neppailla, neppiä leikkiä neppistä Et sä osaa kunnolla ees nepata! Ruvetaanko taas neppaileen? Pojat on tossa hiekkalaatikon luona neppimässä. [to race small toy cars by flicking them]

neppis pikkupoikien leikki, jossa liikutellaan pieniä leluautoja autojen perästä sormin näpäyttelemäl-

lä Ollaanko neppistä? Onks toi neppis teistä hauskaa? [a racing game where small toy cars are moved by flicking them; Pitchcar, Carabande] neropatti näennäisen kekseliäs tai

n e s t e e s s ä pulassa, tukalassa tilanteessa, pinteessä, ahdingossa, kiipelissä, kiikissä, kiinni, kusessa

Mä oon nyt aikamoisessa nesteessä, kun mä menin panemaan sen Lissun paksuks. Sä joudut vielä nesteeseen tosta varastelusta. [in trouble] n e t o t a saada rahallista voittoa; an-

saita, tienata Paljonks nettosit sii-

tä keikasta ? Mä nettoon siinä pari tonnia kuussa, [to earn, to net (money)]

nettailla olla yhteydessä Internetiin, käyttää sen palveluja Eiks teillä oo modeemia, etteks te pääse nettaileen ? Pitää illalla vielä vähän nettailla. [use the Internet] netti tietoverkko, Internet Mä imuroin tän pelin netistä. Mulla on netissä yks itseopiskelukurssi. Tää aineisto ois nyt valmis nettiin siirrettäväks.

[Internet; World Wide Web]

neukku 1 neuvostoliittolainen (tai venäläinen) henkilö Noi neukut trokaa pirtua. En mä tajunnu niitten neukkujen puheesta mitään. [Soviet; Russian] 2 nenä, nenu, nekku Pitäs kiskasta tota jätkää neukkuun. Mun neukusta tulee verta. [nose]

neuvoa antava alkoholiryyppy, joka on rohkaisevinaan ennen päätöksen tekoa tai ryhtymistä

kee neropatti! Kukahan neropatti seuraavaks yrittää tehä ikiliikku-

työhön Täytyy kyllä ottaa pienet neuvoo antavat ennen maljapuheen pitoo. Ootte tauinnu ottaa jo liian monta neuvoo antavaa, [swig,

jan? [genius; smart Alec]

drink (to help make a decision)]

älykäs ihminen On siinä mulla oi-

nihkeä n i h k e ä 1 vastahakoinen, tympeä, hankalaA/Ä:a nihkee tyyppi toi uus maikka. Pomo suhtautu palkankorotukseen nihkeesti. Tää on vähän nihkee juttu. Ne vieraat vaikutti koko ajan vähän nihkeiltä. [averse, reluctant] 2 slg. saita, pihi, kitsas, itara, nuuka Helkutti, et sä oot nihkee rahoistasi Ei siltä nihkeeltä lankomieheltä herunu sentin senttiä vippiä, [stingy, mean]

niillei, niiltei niillä ei, niiltä ei, niille ei Niillei oo rahaa edes kunnon vaatteisiin. Niiltei heru lantin lanttia kellekään. Niillei piä antaa liikaa ruokaa, ettei ne lihois liikaa. [they don't (have); not...them]

niillon, niilton niillä on, niiltä on Ne on rikkaita, niillon neljä autookin. Niilton taas rahat loppu. [they have; (from) them] n i i n 1 myötätuntoinen tai samaa mieltä i l m a i s e v a vastaus: totta, o l e n samaa mieltä "Taas on kaikki rahat loppu ja tilipäivä vasta ens viikolla. - Niin, onhan se kurjaa." "Kyllä on ollu paljon sieniä tänä syksynä. - Niin on. " [yeah, that's right] 2 lisätietoa tai tarkennusta p y y t ä v ä tai salliva vastaus: no mitä, kerro "Mä öisin kysyny tosta verokortista. - Niin?" "Oisko sulia hetki aikaa? -Nii?" ["Yes?"] 3 painottamassa ominaisuutta tms.: oikein, erittäin, k o v i n Siinä sitä taas ollaan olevinaan niin höveliä pomon eessä, että oikeen läpi paistaa. Taas se ukko näyttelee niin johtajaa, niin johtajaa, että! [so, very] 4 i l m a i s e m a s s a johto-

252

päätöstä, selitystä, asiaan palaamista tms.: siispä, sitten, no (4) Se oli ihan puhki ruostunu, ni et ei sille voinu tehä enää mitään. No sit se Ville, kyllähän sä sen tiiät, ni se oli sit menny kanteleen siitä opelle. Niin, olis mulla vielä yks juttu, [(filler word); so (that)]

niinku, niiku täytesana täsmentämässä tai jatkamassa puheenvuoroa, ilmaisemassa miettimistä tai epäröintiä: niin kuin, ninku Tää asia on tota niinku silleen, et ekaks sun pitäs täyttää tää hakemus. Kato hei niinku tiäksä, et mä halusin vähän vaan niinku neuvoo sua. Nyt sun täytyy vähän, niiku ottaa ittees niskasta kiinni. Musta tää homma on ollu niiku aika semmosta, niiku työlästä tää homma. [(filler word) like, as, as if] n i i n k ö hämmästynyt, lisätietoa tai tarkennusta pyytävä vastaus: ihanko totta, todellako Niinkö, no enpä ois uskonu ? "Niinan porukat on kuulemma eronnu. Niinkö?" ["Really?"]

niin niin välinpitämätön, harmistunut tai kärsimätön toteamus tai vastaus: jaa jaa (2), j o o , j o o (2), juu juu (2), entäs sitten Niin niin, kyllä sen äijän metkut tiietään! "Oot sit varovainen sen auton kanssa! - Niin niin, kyllä mä tiedän. " [yeah, right; "okay okay"]

niissei, niistei niissä ei, niistä ei Musta Penassa ja niissei oo mitään vikaa. Niistei koskaan tiiä, minä ne aattelee, [not...them]

253

niisson, niiston niissä on, niistä on Niisson viinaa niissä pulloissa. Niiston mukava tulla aina välillä käymään meillä, [they, them] niitata lyödä, iskeä nyrkillä, antaa selkään; voittaa, kukistaa Haluutsä, että mä niittaan sua? Turpa kiinni tai kohta mä niittaan! Saatiin niitattua vastustaja aika helpolla. [to punch, smash, beat; to win] niitti lyönti, isku, tälli Mäpaukasin sellasen niitin sen leukaperiin, että varmaan tuntu, [a blow, hit, punch] n i k o t e l l a 1 hangoitella vastaan, empiä hämääntyneesti Sit se ostaja rupes nikottelemaan, kun kuuli oikeen hinnan. Älä nyt rupee jätkä nikotteleen, sähän lupasit vipata rahaa! [hesitate, be reluctant] 2 moottorista yms.: käydä katkonaisesti, pätkiä Kone nikottelee taas kummallisesti. Mitäs se auto nyt rupes nikotteleen, vaikka se just oli huollossa! [(of engines, etc.) sputter, run irregularly] n i k s a u t t a j a kiropraktikko, naprapaatti, kansanparantaja tms. Mä kävin yhellä niksauttajalla parantelemassa tota selkävaivaa. En kyllä suostu meneen minkään niksauttajan kouriin! [chiropractor, naprapath; naturopath] nilkkarit nilkkasukat Viittiks pestä samalla nää kaikki nun nilkkarit? Oi noin ohkasissa nilkkureissa kande lähtee pakkaseen, [ankle socks] nilkki vastenmielinen ihminen, erityisesti p i k k u p o m o tms. määräili-

nipo j ä Duuniin tuli taas joku uus nilkki pomotteleen. Sä oot kans yks saamarin nilkki! [unpleasant or bossy person] n i l k k u r i t kengät, j o s s a o n nilkaan asti ulottuva varsi, nilkkakengät Mitäs tykkäät mun uusista nilkkureista? Et sä tarkene tollasissa nilkkureissa, [ankle boots] n i m e t t ö m ä t naisten alushousut eli pikkuhousut Ostin Seijalle lahjaks mustat nimettömät. Se kimuli makas siinä sängyllä pelkissä nimettömissä. [knickers, panties] n i m m a r i nimikirjoitus; allekirjoitus Mä sain Nykäseltä nimmarin. Pistä nimmaris tohon. [autograph; signature] nimppari nimipäivä Mulla on tänään nimppari. Ei kukaan muistanu mua mun nimpparina. [name day] n i m p p a r i t nimipäiväkutsut Ketä sä kutsut sun nippareilles? Oliks niillä Liisan nimppareilla mukavaa? [name day party] n i n k u täytesana täsmentämässä tai jatkamassa puheenvuoroa, ilmais e m a s s a miettimistä tai epäröintiä: niin kuin, niinku, niiku Pekka oli vähän ninku häpeissään tai silleen. Mä tarkotan ninku sitä, et ninku voitas vaikka joskus ninku yhessäkin päättää asioista, [(filler word) like, as, as if] n i p o turhantarkka, niuho, pinko Millon sustakin on tullu tollanen helkutin nipo? Se on ihan nipo tyyppi, [pedantic, finicky, fussy; swot, grind]

nipottaa, nipoilla nipottaa, nipoilla niuhottaa, olla turhantarkka, pingottaa, tärkeillä Maikka nipottaa melkein joka asiasta. Älä nyt taas rupee nipoileen! [to be pedantic or finicky; to swot, grind away] n i p p a n a p p a nipin napin, juuri j a juuri, hädin tuskin, vaivoin, täpärästi, niukin naukin Mä ylitin nippa nappa karsintarajan. Ehin nippa nappa viimeseen bussivuoroon. Rahat riitti nippa nappa. [only just (enough), barely] n i p p e l i p i e n e h k ö kosketin, säädin, sähkökytkin yms.; (turha) pikku tavara, roina, osanen Lentskarin ohjaamo oli täynnä kaikenlaisia nippeleitä. Tää loota on ihan täynnä jos jonkinlaista nippeliä ja nappelia. [knob, switch; stuff, junk] n i p p e l i t i e t o pikkutieto, toisarvoisena pidettävä tieto Kurssilla tuli taas pelkkää nippelitietoo. Mitä tollasellakin nippelitiedolla tekee? [trivia(lity); useless information] nirri henki, hengenlähtö Tolta naapurin katilta pitäs ottaa nirri veks. Siinä kolarissa ei ollu nirri kaukana. [life; being killed]

niska limassa kovasti ahkeroiden, ponnistellen, hiki hatussa Paiskittiin töitä niska limassa aamusta iltaan. Koko päivän se ukko on raatanu pellolla niska limassa. [diligently, "like a dog"]

niskan päällä voitolla, hyvässä, edullisessa a s e m a s s a Suomi on ollu selvästi niskan päällä koko eka erän. Eiköhän kohta päästä tässä hommassa niskan päälle.

254

[(have) the lead, an advantage, the upper hand] n i s k a v i l l a t niskakarvat, niskahiukset Mee parturiin ajattamaan noi hirveet niskavillas pois. Miks säpiät tollasia hirveitä niskavilloja? [hair on the scruff] n i s k o i l l a rasituksena, vaivana, huolehdittavana Se laiska poika elelee kotitalossaan ihan vanhempiensa niskoilla. Et sä saa jättää hommias toisten niskoille. Otatko sä tästä vastuun niskoilles? [a burden to sb; "on sb's shoulders"] n i s s e nuori tarjoilijaharjoittelija, -apulainen Tuohan nisse juotavaa pöytään! Vinkkaas tolle nisselle, et se tulis välillä tännekin! Se saakelin nisse anto satasesta väärin takasin, [busboy] n i s t i huumeiden käyttäjä, narkomaani, narkkari, narkkis Siitä serkkupojastakin tuli sitten nisti. En mä enää viittiny styylata sen nistin kaa. [drug addict] n i t i s t ä ä tappaa; voittaa, nujertaa Siinä länkkärissä konnat tietysti nitistettiin lopuks. Kyllä mä tollasen vastustajan nitistän helpolla. [kill; beat, win] n i t r o sydänlääkkeenä käytetty nitroglyseriini Heitin pari nitroo huuleen, kun rupes pistään rinnasta. Oks sulia varmasti nitrot mukana? [nitroglycerin (as heart medicine)] n i u h o turhantarkka, niuhottava; niuhottava henkilö, niuhottaja Kyllä on niuho tyyppi toi uus pomo. Kyllä kai tollaset niuhot kou-

255 lussa pärjää, [pedantic, finicky, fussy; swot, grind] n i u h o t t a a nipottaa, olla turhantarkka; pingottaa, tärkeillä Alä viitti taas niuhottaa kaikista pikku asioista! Mirkku niuhottaa taas matikankokeisiin. Mitä sää niuhotat! [to be pedantic or finicky; to swot, grind away] n i u k i n n a u k i n nipin napin, juuri ja juuri, hädin tuskin, vaivoin, täpärästi, nippa nappa Mä kerkisin niukin naukin siihen junaan. Pääsit kuulemma tentistä niukin naukin läpi. [scarcely, barely] n i v a s k a pino, pinkka, kasa, nippu (vars. papereita) Vielä on lukematta aikamoinen nivaska tenttipapereita. Vies tosta ees joku nivaska lehtiroskikseen! [slip, sheaf; leaflet, booklet] n o 1 ilmaisemassa ehdotusta, tervehdystä, samanmielisyyttä tms. No eiköhän me ruvetakin tästä jo kohta lähtemään. No Ville tässä, moi! No terve, mitä kuuluu pitkästä aikaa? No mikäs siinä, kyllä se mulle sopii. No käyhän se niinkin. [cused to introduce a suggestion, greeting, consent, etc.>] 2 ilmaisemassa moitetta, kehotusta tai harmistumista No johan on kumma, ettet usko! Nö älä nyt leikistä suutu! Tuu nyt jo sieltä, no! No onpas tää purkin kansi nyt tiukassa, perhana! [] 3 lisätietoa tai tarkennusta pyytävä tai salliva vastaus: j o o , niinkö, no kerro, kerro lisää "Isä kuule... - No?"

nokakkain, nokatusten "Mun pitäs kertoo sulle yks juttu. -No?" "Tiedäks, kun mulle sattu yks tosi hassu juttu. - No? ["Yes?"] 4 i l m a i s e m a s s a johtopäätöstä, selitystä, asiaan palaamista tms.: siispä, sitten, niin (A) Ai kello on jo kaks, no sit meidän pitää varmaan lopettaa. Se vaan puhu ja puhu ja selitti ummet ja lammet, no mä sanoin sille, et emmä enää jaksa kuunnella. Niina sano, et se soittais mulle, ja sit, no se soittikin vasta seuraavana päivänä, [cused to express a conclusion, explanation, etc.>]

n o i n u o Noi pojat kiusaa meitä. Onks noi oikeita kukkia? Puhuuks noi oikeeta suomee? Ketäs noi oikeen on? [those; they] n o j a a i l m a i s e m a s s a epäröintiä, miettimistä tms. No jaa, mitähän tohonkin vastais. Onhan kello jo, no jaa, melkein kolme, [(filler word) well, oh well] n o j o o i l m a i s e m a s s a myöntymistä: ilman muuta, kyllä vain No joo, kyllähän se meille sopii. No joo, olihan se sentään jonkinlainen lomareissu. [(expression of assent) yes, well yes] n o j o o j o o i l m a i s e m a s s a vastahakoista myöntymistä: niin kai sitten No joo joo, uskotaan, ei tartte jankuttaa! No joo joo, kyllä mä sen kohta teen, älä nyt hätäile! ["okay okay"]

nokakkain, nokatusten, nokikk a i n nokat eli nenät, kasvot vastatusten, vastakkain, nokittain, nokitusten; eri mieltä keskenään Me

nokalleen, nokilleen istuttiin koko matka ravintolavaunussa nokakkain. Olis kiva tavata joskus opettajas ihan nokatusten. Mä jouduin sattumalta nokikkain sen tyypin kanssa. Me ollaan isäs kanssa siitä jutusta vähän nokatusten. [face to face; out of tune with sb]

nokalleen, nokilleen kaatumisesta: nenälleen, nenilleen, turvalleen, naamalleen Vaari lens nokilleen rappusissa. Pena kaatu kännissä suoraan nokalleen, [(fall) over, down]

nokan koputtamista vastaan panemista, vastustusta Tähän asiaan ei pitäs kellään olla nokan koputtamista. Onks jollain tähän jotain nokan koputtamista, hä? [(no) protest, opposition; "nobody's business"] nokikeppi halv. mustaihoinen, neekeri, murjaani Mitä noikin nokikepit täällä Suomessa tekee ? [black person] n o k i t t a a 1 korttipelissä: korottaa toisen pelaajan asettamaa panosta, l y ö d ä nokkiin (2) Ei näillä korteilla kannata enää nokittaa. Vieläkö nokitat, vai? [to raise the bet] 2 päihittää, voittaa, peitota Tänään saatiin nokitettua vastustaja aika helposti. Kyllä mä nyt aina sut painissa nokitan! [run rings around sb]

nokittain, nokitusten nokat eli nenät, kasvot vastatusten, vastakkain, nokakkain, nokatusten, nokikkain; eri mieltä keskenään Mennään tohon istumaan ihan nokittain! Uskallatkos tavata sen

256

tyypin ihan nokittain? Lissu ja Pirre on taas nokitusten jostain pikku asiasta, [face to face; out of tune with sb] nokka nenä Hirvee nuha, nokka on ihan tukossa. Niistä nyt se nokkas. Käypäs toi nokkaan toi haju. [nose]

nokkaa kohti henkeä kohti, yhdeltä hengeltä, per nokka Se on semmoset kakskymppiä nokkaa kohti. Siit tulee ajamista parisataa kilsaa nokkaa kohti, [per person] n o k k a a n lyömisestä: kuonoon, naamaan; tappiosta, häviöstä: turpaan, selkään Oo ny hiljaa tai tulee nokkaan! Suomi otti Ruotsilta pahasti nokkaan siinä matsissa. [beaten (on the face); defeated] n o k k a m i e s esimies, p o m o , johtom i e s Kuka täällä on nokkamies ? Mä oon ollu tässä taloyhtiössä nokkamiehenä. Noi politiikan nokkamiehet taitaa sopia jutut keskenään, [boss, leader] n o k k a p o k k a tappelu, kahinointi Nyt tuli nokkapokka! Olihan siin jonos pientä nokkapokkaa. Ainahan niillä on jotain nokkapokkaa keskenään, [fight, hassle]

nokka pystyssä ylpeänä, leuhkana, ylpeästi, leuhkasti Niina se vaan on aina nokka pystyssä. Se katteli ympärilleen nokka pystyssä. [haughtily, snobbishly] n o k k a u n e t (lyhyet) päiväunet, nokoset Nyt tekis nokkaunet hyvää. [nap, snooze] n o k k i i n 1 lyömisestä: kuonoon, naamaan, turpaan, päihin Saata-

257

na, nyt tulee nokkiin! [beaten (on the face)] 2 korttipelissä korotettavasta panoksesta Kymppi nokkiin! Mä pistän kympin nokkiin. Mä nokitin satasella, niin se kaveri löi vielä kakssataa nokkiin, [to raise the bet] n o k o ( n ) n u u k a tarkka, turhantarkka, nuuka En mä nyt ole niin nokonnuuka noista vaatteista, kuhan jotain on päällä. No se äijä nyt on niin nokonuuka sen auton kanssa. [finicky, fussy] n o k o ( n ) n u u k a a tarkkaa, turhantarkkaa, tärkeää, nuukaa Onko se nyt nokonnuukaa, kuka ne astiat tiskaa. Ei sen rahan kanssa niin nokonuukaa oo. Ei se oo nokonnuukaa. [makes (a/no) difference] n o k o s e t (lyhet) päiväunet Mitä se kello jo on, taisin ottaa pienet nokoset. Eiköhän mennä ruuan päälle nokosille, [nap, snooze] n o l l a t a 1 tehdä tyhjäksi, vähätellä; aloittaa tyhjästä, tyhjältä pöydältä Niitten maalivahti pysty nollaamaan meidän yritykset. Aina sä nollaat kaikki mun ideat. Nyt nollataan tilanne ja katotaan sit huomenna uudestaan, [frustrate; dismiss, belittle; go back to square one] 2 rentoutua, unohtaa kaikki, vaihtaa vapaalle Töitten jälkeen sitä haluaa vaan nollata aivot ja tuijottaa telkkaria. Nyt mä kyllä nollaan tilanteen ja lähden ryyppäämään. Kesämökillä pystyy hyvin nollaamaan kaiken, [relax] nollilla nollassa, arvoltaan nolla Oltas saatu edes yks maali, mut

norkoilla jäätiin ihan nollille. Pankkitili on taas nollilla. Kun lämpötila laskee nollille, siel voi olla liukkaat tiet. [zero; without points] n o m u t t a ilmaisemassa hämmästymistä: mitä ihmettä, mitäs nyt, o h o ( h ) sentään No mutta, johan nyt kävi kummallisesti! No mutta, mistäs sää siihen ilmestyit? No mutta, mikäs siihen koneeseen nyt tuli, kun se pysähty! [] pillunpäreinä, -päreiksi vulg. rikki, hajalla, kappaleina, paskana Mä en pidä enää yksiäkään bileitä, ku sen jälkeen on kaikki paikat pillunpäreinä. Se auto osu kiveen ja keula meni ihan pillunpäreiks. Ikkuna meni tuhannen pillun päreiks. [broken, smashed to pieces, wrecked]

3(X)

pilluralli vulg. kortteliralli, nuorison tapa ajella iltaisin huvikseen kaupungilla; naisseuran hakeminen autolla ajelemalla Kaupungilla oli taas kauhee pilluralli. Tommosella jenkillä on makee ajella pillurallia, [(youth) street-racing or car cruising] 1 p i l s u pilsneri, ykkösolut M e juotiin vaan pilsua. Ei tost pilsust känniin tuu. [very mild beer] 2 p i i s u slg. ehkäisypilleri; pilleri y l e e n s ä Tietääks sun mutsis, et sä syöt pilsuja? Anna mulle joku pilsu, mullon kauhee päänsärky. [contraceptive pill; tablet, pill] p i l v e s s ä hasiksen tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena, huumeessa, aineissa Tää kaverihan on ihan pilvessä. Et tuu tänne, jos oot pilvessä, [under the influence of drugs, "high"] pilvi slg. hasis, marihuana, ruoho, mari Kyl mä joskus poltan pilvee. Ootsä vetäny pilvee? Poliisit etti pilvee, mut eihän ne mitään löytäny. Mulla menee pää sekasin tosta pilvestä, [cannabis, hashish, marijuana, weed] p i m a h t a a raivostua, suuttua; tulla hulluksi, seota, tärähtää Opettaja pimahti, ku kaikilta olijääny kirjat kotiin. Jos mä en saa nukkua, niin mä pimahdan lopullisesti. Toi naapurin äijä on vähän pimahtanu. [become angry; lose one's mind] p i m a t s u tyttö, nuori nainen, pimu Taas se Ville oli iskeny jonkun pimatsun. [girl, young woman]

pinnalla

301

p i m e ä 1 laiton, luvaton tuote tai toiminta, veronkierto tms. Torilta voi ostaa pimeen kossupullon. Kauhee jono, otetaan pimee taksi. Tarkastajat kyttäs pimeitä työmiehiä. Mulle maksettiin puolet palkasta pimeenä. [illegal; black-market; tax evasion] 2 hölmö, hullu, omituinen Ootsä pimee ? Tommonen tappeleminen on ihan pimeetä. Ne oli tosi pimeitä tyyppejä, [crazy; stupid; weird] p i m e ä s t i laittomasti, luvattomasti, verot kiertäen Putkimies korjas sen viemärin pimeesti. Nää levyt on tuotu maahan pimeesti. Mun piti maksaa vuokra pimeesti. [illegally; on the black market; evading taxes]

pimppa, pimppi, pimpsa pikkutytön tai naisen sukupuolielimet Tytöillä on pimppi ja pojilla pippeli. Toi lapsi on nyt kiinnostunu omasta pimpastaan. Paa housut jalkaan, ettei pimpsa palellu! [vagina] p i m p u t t a a soittaa pianoa (huonosti) Olin mä pari vuotta musiikkiopistossa, mut sit mä kyllästyin pimputtamaan niitä samoja piisejä. Naapurissa joku pimputti pianoo. [tinkle the piano] p i m u tyttö, nuori nainen, kimma, kimuli Onks tosta teijän tytöstäkin tullu tommonen pimu ? Otetaan noi pimut kyytiin. Noitten rokkibändien ympärillä pyörii kaikennäkösiä pimuja, [girl, young woman]

pingis pöytätennis On toi

pingis aika hauskaa. Kiinalaiset on kovia pelaamaan pingistä, [table tennis] p i n g o t t a a jännittää, hermoilla; opiskella, lukea ahkerasti Älä hei pingota, tää on elämää! Miks noi vanhemmat aina pingottaa niin kauheesti? Niina pingotti ylppäreihin ihan tosissaan, [be nervous; study hard] pinkki vaaleanpunainen Niinalla oli farkut ja pinkki toppi. Mä en tykkää pinkistä yhtään, [pink] pinko halv. tunnollinen, ahkera oppilas, hikari, hikipinko Mä sain ihan hyviä numeroita, vaikka en mä ollu mikään kauhee pinko. Kaikki pingot vaan viittas. [swot, grind] p i n n a 1 hermot, kärsivällisyys, maltti Aikani mä sitä roskaa kuuntelin, ja sit multa katkes pinna. Mulla ei pinna kestä tämmöstä sähläämistä. Isällä on hirveen lyhyt pinna, se hikeentyy heti. Semmonen on hyvä opettaja, jolla on pitkä pinna, [nerves, patience, composure] 2 piste Montaks pinnaa sä sait? Niina jäi siitä opiskelupaikasta vaan parin pinnan päähän. Tuomari anto täydet pinnat. [point(s) (in scores)]

pinna kireällä ärtynyt, hermostunut, hermot pinnassa, kireällä Varokaa, mullon tänään pinna tosi kireellä! [irritated, nervous] p i n n a l l a suosiossa, muodissa, julkisuudessa Tänä kesänä on pastellivärit pinnalla. Se pääsi heti pinnalle, ku se oli ollu telkkarissa. [in (fashion), popular; famous]

pinnassa p i n n a s s a paikkeilla, vaiheilla, suunnilleen Se hinta on varmaan jotain satasen pinnassa. Noita levyjä saa semmoseen kahdenkympin pintaan, [about, approximately] pinssi rintamerkki Mikä pinssi toi on? Siel myytiin pinssejä johki hyväntekeväisyyteen. [badge, button] p i n t a l i i t ä j ä halv. pinnallinen, julkisuutta haluava ihminen On toi Niina vähän pintaliitäjä. Yökerhossa oli vaan pelkkiä pintaliitäjiä. Sille pintaliitäjälle on tärkeetä vaan jotkut vaatteet ja meikit. [superficial person who desires fame] p i p a r i piparkakku Jouluna leivottiin pipareita. Lapset on kovia noiden pipareiden perään. [gingerbread] p i p i sairas, kipeä; haava, m u s t e l m a tms. kipeä kohta Sä oot pipi, suliahan on kuumetta. Mihin tuli pipi? Näytäs äidille sitä pipiä, [ill, sick; sore; wound, bruise]

pipoa (kuin) paljon, runsaasti ihmisiä Tännehän tulee väkeä ku pipoa! Niis bileissä oli porukkaa ku pipoo. Siilon sodassa kuoli ukkoa kuin pipoa, [a lot of people]

pipo kireällä, tiukalla hermostuneena, hermot kireällä, vakavana, liian tosissaan Tääll ei kannata olla pipo liian kireellä. Älä viitti aina olla pipo tiukalla, [irritated, nervous; too serious] p i p p a l o t juhlat, bileet, pirskeet Niina lupas järjestää pienet pippalot. Olihan niissä pippaloissa hauskaakin, [party]

302

p i p p e l i pikkupojan tai miehen penis, pili Paa napit kiinni, ettei pippeli näy! Ei tytöillä oo pippeliä, ku niillä on pimppi. [penis, pee-pee] p i r a a t t i luvattomasti k o p i o i t u j a kaupattu äänilevy tms. Noista piraateista voi saada sakot. Iso osa tietokoneohjelmista on piraatteja. Viipurin torilla kaikki levyt oli piraatteja. Täähän on selvä piraatti. [illegal copy or duplicate, pirate] p i r a u t t a a soittaa puhelimella Pirauta sitten ku oot perillä. Muista joskus pirauttaa sille mummille. [to phone, to call] piri slg. amfetamiini Älä helkutissa sekaannu semmoseen piriin. Siellä napattiin piriä, [amphetamine] p i r s k a t t i lievä kirosana; piru, perhana No voi pirskatti! Mistä pirskatista sen tietää. [] p i r s k e e t juhlat, bileet, pippalot Taasko tuolla yläkerrassa on jotkut pirskeet. Semmosiin pirskeisiin et kuule lähde! [party] p i r s s i taksi; henkilöauto Tultiin reteesti oikein pirssillä. Oot ostanu uuden pirssin, [taxi; car] p i r t t i h i r m u usein ironisesti: määräilevä v a i m o tai tyttöystävä Isä suuttu ja sano äidille, et se on oikea pirttihirmu. Pitää kysyä lupaa tolta meiän pirttihirmulta. [domineering wife or girlfriend] p i r t u sprii, 96-prosenttinen alkoholi; väkevä viina Pirtua ei saa apteekista ku reseptillä. Mitä helkutin pirtua tää on ? [(denatured) surgical spirit; strong liquor]

pissi

303

piru 1 pahanilkinen, pirullinen ihminen Se uus pomo on kyllä oikee piru. Ei semmosen pirun kanssa voi lähtee mihinkään, [malevolent, wicked person] 2 lievähkö kirosana: perhana Johan nyt on piru! Piru, kuti poltti! Onpas pirun kylmä tuuli. Mitä pirua tässä pitäs tehdä? Mistä pirusta mä sen tiedän. Tota lasta ei saa pirullakaan hiljaseks. Piti vaan olla pokkana, vaikka mua nauratti niin pirusti. [] piruilla keljuilla, vittuilla; konstailla, temppuilla Älä piruile siinä! Piruiltiin vähän sille naapurin äijälle. Mitä tää moottori taas piruilee, [to be nasty; to not work properly]

piru irti, piru merrassa asiat huonosti, vaikea tilanne Jos isä saa tietää, niin sit on piru irti. Tuu äkkiä, nyt on piru merrassa! [things are badly, a difficult situation] p i r u l a i n e n lievä kirosana Voi pirulainen! Kuka pirulainen on jättäny oven auki? Tietokoneen pirulainen temppuilee taas. [] p i r u l a u t a lievähkö kirosana: piru (2) Päästä pirulauta irti! No onpa hauskaa, pirulauta! [ccurse word>] p i r u l l i n e n hyvin paha, inhottava, ilkeä Se avioero oli kyllä pirullinen tilanne. Siel satees oli pirullista seistä. Ville vaan nauro pirullisesti. [malevolent, wicked, malicious, evil] p i r u t i e t ä ä kuka sen tietää, mistä sen tietää Piru tietää, missä se

poika taas luuhaa. Piru sen tietää, mitä tässä pitäs tehä. [who knows]

piruuksissaan, piruuttaan tahallaan, ilkeyttään, muuten vain, pahuuttaan Ton sä teit kyllä ihan piruuttas. Mutsi jätti oikein piruuksissaan mun viikkorahan maksamatta. Mä aattelin, että enpä sano piruuttanikaan mitään. Kysy ihan piruuksissas, jos se vaikka suostuis. [deliberately; (just) for fun]

pissa virtsa, pissi, pisu

Vauvalla oli pissat vaipassa. Mee nyt vessaan ennen ku tulee pissa housuun. Lumi oli ihan koiranpissassa. [urine, wee] p i s s a h ä t ä virtsaamisen, pissaamisen tarve Äiti, mulla on pissahätä! [the need to urinate] p i s s a l l a virtsaamassa, pissaamassa, pissimässä Käypäs äkkiä pissalla! Mä meen vielä pissalle. [urinating, having a wee] pissapoika tuulilasinpesin Täytetään toi pissapoika. Pissapojasta taitaa olla neste loppu, [windscreen washer, windshield washer] pissata virtsata, pissiä Tää lapsi osaa jo pissata ihan itte. Älä nyt siihen pissaa! Jokos sä pissasit? [urinate, pee] p i s s a t t a a tuntea tarvetta käydä virtsaamassa, pissalla, olla pissahätä; käyttää virtsaamassa, pissalla Mua pissattaa! Jonkun pitäs käydä pissattamassa tota koiraa. [feel the need to urinate] p i s s i etenkin lapsille puhuttaessa: virtsa, pissi, pisu Tuliko se pissi?

pissiä Käy vielä pissillä, ennenku lähetään. [urine, pee] pissiä virtsata, pissata Oliks se lapsi pissiny yöllä sänkyyn ? Pojat pissi seisaaltaan ku isommatkin miehet, [urinate, pee] p i s t a r i t pistokokeet, yllättäen pidetyt kokeet koulussa Meill oli ruotsin tunnilla pistarit. Toi maikka pitää aina pistareita. Mä sain pistareista vitosen, [surprise exam, surprise test] p i s t e l l ä 1 s y ö d ä ahnaasti tai nopeasti, hotkia, pistää p o s k e e n s a Alas pistellä sitä puuroa, että ehdit kouluun! Pistelkää vaan noi leivät poskeen. Koira pisteli kaikki ruuat suuhunsa, [eat quickly, bolt (down)] 2 kävellä vauhdikkaasti, juosta, pinkoa Äkkiähän ton pari kilometriä pistelee. Jätkät pisteli pakoon, [walk fast; run] p i s t ä m ä t ö n lyömätön, y l i v o i m a i nen Pelimiehenä se Ville on ihan pistämätön. Siilon kyllä pistämätön muisti, [invincible, superb] p i s t ä ä 1 asettaa, siirtää, panna (1); korvaa usein panna-verbin tabusyistä Pistä se tohon pöydälle. Mä pistin lämpimästi päälle. Nyt pistetään haisemaan! Vaikka se oli pieni jätkä, se pisti kovasti hanttiin. Niina pisti heti bileet pystyyn, [put] 2 antaa, tarjota, lainata rahaa, panna (3) Voisiks sä pistää yhen tupakan ? Ville pisti kaljat koko porukalle, [give, lend (money), spare]

pistää lusikka soppaan puuttua, sekaantua j o h o n k i n asiaan Ja

304

minähän en siihen soppaan kaa pistä, [interfere, butt in]

lusik-

pistää poskeensa syödä (ahnaasti), pistellä ( 1 ) Pistäkää vaan poskeen, ei sitä kannata säästää. Kuka on pistäny poskeensa kaikki keksit? [eat quickly, bolt (down)]

pistää silmään herättää, kiinnittää huomiota Tää on muuten hyvä teksti, mut noi kirjotusvirheet pistää silmään. Heti pisti silmään, et onpas hyvännäkönen kundi. Kyllä se mullekin pisti silmään, [attract attention] p i s u etenkin lapsille puhuttaessa: virtsa, pissa, pissi Yritäs tehdä pisu pottaan. Nyt lapset pisulle! [urine, wee]

pitemmän päälle ajan mittaan, pitkän päälle Ei niille Villen jutuille jaksa pitemmän päälle nauraa. [in the long run] p i t k i k s e t naisten pitkät, tiukasti jalanmyötäiset (trikoo)housut, leggingsit, legginssit Ei nää pitkikset oikein mahdu farkkujen alle. Alkaa oleen jo sen verran kylmä, et pitää käyttää pitkiksiä. [leggings]

pitkin hampain vastahakoisesti, vastenmielisesti Ei auttanu muu ku jäädä pitkin hampain ylitöihin. Kyllä se pyy s anteeks, vaikka vähän pitkin hampain, [reluctantly] p i t k ä 1 ravintolassa hanasta m y y tävä olut, iso tuoppi, iso (noin puoli litraa) Annas yks pitkä! En mä oo juonu ku kaks pitkää, [a pint of beer] 2 jääkiekossa: pitkä kiekko, omalta kenttäpuoliskolta vastustajan maaliviivan yli pelattu

305

kiekko Se oli selvä pitkä, mut tuomari ei silti viheltäny. Pitkästä tulee alotus omalle puolelle, [(in ice hockey) icing] p i t k ä k y n t i n e n varas Pane se pyörä lukkoon tai joku pitkäkyntinen vie sen. Meijän kellarikomerossa oli taas käyny pitkäkyntisiä, [thief, pickpocket, burglar] p i t k ä n p ä ä l l e ajan mittaan Ohan se aluks hauskaa maata vaan, mut ei sitä pitkän päälle jaksa. Sä kuule poltat ittes loppuun vielä pitkän päälle, [in the long run] p i t k ä p i i m ä i n e n tylsä, pitkäveteinen Se oli tosi pitkäpiimänen peli. Onhan se joskus pitkäpiimästä istua niissä saamarin kokouksissa. [boring, dull]

pitkäpinnainen hyvähermoinen, kärsivällinen Mä oon yleensä aika pitkäpinnanen, en mä helposti suutu, [patient, self-possessed] p i t k ä r i p a i n e n viinakauppa, A l k o Mä lähen käymään pitkäripasessa. Haes pitkäripasesta vaikka pari kossua, [off-licence, liquor store]

pitkään ja hartaasti kauan, perusteellisesti, perin pohjin Me etittiin sitä uutta kämppää pitkään ja hartaasti. Kyllä otti päähän pitkään ja hartaasti, [long; thoroughly] p i t ä ä a i s o i s s a pitää kurissa, hillitä, hallita Se on semmonen opettaja, et se pitää luokan aisoissa. Tota lasta ei pysty millään pitämään aisoissa, [keep in control] p i t ä ä e l ä m ä ä pitää meteliä, metelöidä, remuta, melskata Yläkerrassa pidetään taas kauheeta elä-

pitää pää kiinni mää. Lapset piti koko illan hirveetä elämää. Onkse pakko pitää koko ajan tommosta elämää? [make noise]

pitää hauskaa huvitella, viettää aikaansa hauskasti Tänä iltana pidetään sit hauskaa! Ville osaa pitää kunnolla hauskaa. Pitäsit säkin hauskaa etkä istuis siinä naama rutussa, [to party, have fun] p i t ä ä j ö ö t ä pitää kuria, k o m e n t o a Jos lapselle ei pidä jöötä, se menee ihan mahottomaks. Arvaa, kuka tässä talossa pitää jöötä! [keep discipline]

pitää kutinsa pitää paikkansa No se mun hinta-arvio piti kutinsa aika hyvin. Säätiedotus ei taas pitäny yhtään kutiaan. [be right, correct or accurate]

pitää mölyt mahassa vaieta, olla hiljaa, pitää pää kiinni Armeijassa kannattaa pitää mölyt mahassa, ettei joudu silmätikuks. Jos joku kyselee tästä, niin pidät sitten mölyt mahassas. [be silent, not talk]

pitää peliä käyttäytyä epäilyttävästi tai tuomittavasti, tehdä jotain salaa Ville piti jotain ihme peliä sen mimmin kanssa. Luuleks sä etten mä oo huomannu, mitä peliä sä oikein pidät? [behave suspiciously; do sth secretly]

pitää peukkuja toivottaa onnea, toivoa parasta Me pidetään sulle peukkuja niissä päässykokeissa. Nyt mä sit meen, pitäkää peukkuja! [to wish good luck]

pitää pää kiinni vaieta, olla hiljaa, pitää suu kiinni, pitää turpa

pitää sisällään kiinni Pidä pääs kiinni! Miksen mä ikinä osaa pitää päätäni kiinni? [be silent, not talk]

pitää sisällään sisältää, käsittää Annas ruuvimeisseli, ni katotaan mitä tää vehje pitää sisällään. Mä luin sen sopimuksen tosi tarkkaan, et mitä kaikkea se piti sisällään. Mitäs toi sun työs oikein pitää sisällään? [include, contain, consist of]

pitää suu (kiinni) vaieta, olla hiljaa, pitää pää kiinni, pitää turpa kiinni Pidä suus! Se kaveri osaa pitää suunsa. Nyt pidät sen suus kiinni! Kyllähän ne yritti kysellä, mut mä pidin suun kiinni, [be silent, not talk]

piuha sähköjohto Tää piuha

taitaa olla poikki. Langattomat yhteydet on siit hyviä, ettei tarvii vetää piuhoja joka paikkaan, [electric wire, cord]

p l a a n a t a veneestä: kulkea keulaaallon päällä Vene plaanas hyvin. Tää plaanaa siin seittemän solmun nurkilla, [to plane, move quickly across the water] p l a k a a t t i kyltti, juliste Mitä tos plakaatissa lukee?Ihmiset huus ja heilutti jotain plakaatteja eduskuntatalon luona, [placard; poster] plakkari slg. tasku Ville työns pullon äkkiä plakkariin. Eiks sulloo lompsaa plakkarissa? [pocket] p l a k k a r i s s a slg. hallussa, tilillä Enää viis minuuttia ja sit on voitto plakkarissa. Eiköhän ne tän päivän työt oo jo plakkarissa. Pari vuotta ku jaksat opiskella, niin sit saat tutkinnon plakkariin, [to have

306

sth; ours, mine, etc.; complete, finished] p l a n k a t a kiillottaa kenkiä, lankata Sun pitäs joskus plankata noi kenkäs. Eiks niitä oo semmosia koneitakin, mitkäplankkaa kengät? Armeijassa niitä saappaita aina plankattiin niin pirusti, [polish shoes] p l a n k k i kengänkiilloke, lankki Ei oo ku mustaa plankkia. [shoe polish]

planttu halv. nuori, kokematon, aloittelija Se oli joku nuori lääkärin planttu. Ei tommosta planttua kannata uskoo, [young inexperienced person; beginner] plarata selata, plarata Niina plaras pääsykoekirjoja ja näytti väsyneeltä. Alas nyt plarata sitä sääntökirjaa, et mitä tämmösestä sanotaan. [browse (through a book)] p l a r i slg. paperi, käsikirjoitus, roolivihko Nyt tulee pitkä puhe, ku tolia äijällä on noin paljon plareja. Näyttelijöillä oli vielä treeneissä plarit mukana, [paper, handout, booklet, manuscript] p l a s e e r a t a sijoittaa vieraat istumaan, laatia istumajärjestys Miehet ja naiset plaseerataan aina vuorotellen. Ne oli hienot juhlat, siellä oli kaikki plaseerattu. [to place guests, to assign a seating order] p l e i j a r i t slg. pudotuspelit, playoffpelit Ensin pelataan kaksinkertanen sarja ja sit on pleijarit. Se ois hyvä saavutus, jos joukkue pääsis ees pleijareihin. [play-offs]

307

pleikkari slg. PlayStation®-peliasema Isä pelaa pleikkaria melkein enemmän ku mä. [PlayStation] pliiSU mitäänsanomaton, lattea, vaisu Joukkue oli eilisen matsissa tosi pliisu. Se oli niin pliisua musaa, et ei jääny yhtään mieleen. [tame; dull, flat] p l o k a t a slg. blokata; estää, sulkea; urheilussa: estää vastapuolen p e laajan kulkua Mä en pysty lukeen tätä tiedostoa, se on plokattu. Kyllä miestä saa plokata, mut se pitää tehä puhtaasti, [to block, prevent, close] p l u g i pistoke, liitin Millanenplugi niissä kuulokkeissa on? Älä koske siihen plugiin. [plug]

pluslasit kaukotaitteisuuden korjaavat, suurentavat lasit, lukulasit Onks sulia plus- vai miinuslasit? Se on jo viiskymppinen eikä vieläkään tarttepluslaseja. [plus glasses (to correct hyperopia or presbyopia)]

plus miinus nolla täysi nolla, yhtä tyhjän kanssa Jos sä ajat viiskyt kilsaa, et saisit halvempaa bensaa, niin se on kyllä plus miinus nolla, [neither gain nor lose] p l u s s a hyvä puoli, hyvä asia Se on Villelle kyllä plussaa, et se ainakin yrittää. On siin asuntovelas se plussaa, et se on sitten oma. Pitää ottaa huomioon sekä plussat että miinukset. Kyllä se reissu jäi kokonaisuudessaan plussan puolelle. [advantage, pro(s and cons)] p l u s s a t a laskea yhteen Kyl mä osaan plussata sen verran et yks plus yks on kaks. Nää luvut plus-

pohjanmaan kautta sataan ensiks yhteen ja sit siitä miinustetaan toi. [to add together, count up, do sums] p l u t a t a pudota veteen; loiskia, leikkiä vedellä Ensin se jää ritis, ja sit mä plutasin kunnolla. Mitä sä plutaat siel lätäkössä? Lapset niin tykkää plutata vedellä, [fall in water; splash, play with water] p l u t o o n a suuri j o u k k o , väenpaljous, pataljoona Niitä sorsia oli siellä oikee plutoona. Äsken täällä ei ollu ketään, ja sit yhtäkkiä jostain tuli kauhee plutoona, [large crowd or group]

plärätä selata Se virkailija

vaan pläräs papereita eikä ees kattonu mua. Mä en löytäny sitä levyä, vaikka mä pläräsin koko hyllyn läpi. Mitä sä pläräät niitä kanavia koko ajan? [to browse] pläsi kasvot, naama Paa aurinkorasvaa, ettei pläsi pala. Sit se saakeli löi mua suoraan pläsiin. Merellä oli kauhee tuuli ja vesi roisku päin pläsiä, [face]

pläägät, plääkät slg. kengät Sullon aika hienot pläägät. Eksä kaan kiillota noita plääkiä ? [shoes]

kos-

plÖSÖ halv. lihava, läski Mä en tajuu, et mä en syö mitään, ja silti mä oon näin plösö. Plösöjä aina kiusattiin koulussa, [fat (person)]

pohjanmaan kautta pohjaan asti, yhdellä kulauksella Kippis, ja pohjanmaan kautta! Ensin otettiin yhet snapsit pohjanmaan kautta. [(drink up) with one gulp]

pohjanoteeraus p o h j a n o t e e r a u s huono, ala-arv o i n e n suoritus, pohjat (4) Se mun tenttivastaus oli kyllä pohjanoteeraus. [bad performance, flop] p o h j a t 1 loput, v i i m e i n e n tilkka pullosta tai lasista, pullonpohjat, lasinpohjat Juoks sä noi pohjat ? Pulloon eijääny ku vähän pohjia. [the last drops] 2 etukäteen juotu alkoholi, humalatila ennen ravintolaan tms. m e n o a Otettiin yhet pohjat tos ennen ku lähettiin. Sulla on kohta liikaa pohjia, et me ei päästä ollenkaan sisään. [] 3 pohja-aika, vertailuaika rallissa, j u o k s u kilpailussa tms. Grönholm ajo pohjat ensimmäisellä erikoiskokeella. Kenellä on pohjat? [(in sports) the best intermediate time or result] 4 slg. pohjanoteeraus, huon o suoritus Nytsä teit kyllä pohjat, ei kukaan voi olla noin tyhmä. Toi oli ihan pohjat, epätoivonen yritys. [bad performance, flop] p o i k a a (on) hyväksi, (tekee) h y v ä ä Nyt ois kunnon kahvit poikaa. Kyllä sauna teki poikaa sen lenkin päälle, [good (for sb); feel good] poiketa katketa Varo, ettei se naru poikkee! Sit se hinausköysi poikkes ja auto jäi keskelle risteystä. [break, snap in two] p o i k i n e e n monta, paljon Saadaan ajaa vielä tunti poikineen, ennen ku ollaan perillä. Tohon romuun on kyllä menny pakkelia purkki poikineen, [many; a lot] poikkasta katkaista Älä ny poikkase sitä mailaa! Mä vissiin poik-

308

kasin sen kaulaketjun jossain. [break sth, snap sth in two] pointsi piste, pinna (2) Niina sai enkun kuuntelusta hyvät pointsit. Painon vartijoissa lasketaan pointseja, et kuinka paljon ruokaa saa syödä, [point(s) (in scores)] p o i n t t i näkökohta, huomio; asian ydin, tarkoitus Sä sanoit pari aika hyvää pointtia siinä esitelmässä. Siis mikä tässä raportissa nyt on pointti? Täs hommas ei oo enää mitään pointtia, [point, remark; purpose] p o i s p i l a t t u pilalle hemmoteltu, lellitty Tommoset poispilatut kakarat sit valittaa joka asiasta. [indulged, pampered] p o i t s u (nuori) poika, poju Mikä mies se on, tommonen poitsu. On toi aika söpö poitsu. Jokos noin nuorilla tytöillä alkaa olla frendeinä niitä poitsuja ? [young boy] p o j a t lievä kirosana, juku Voi pojat, että oli hauskaa. Aina sä jaksat jankuttaa, voi hyvät pojat! [] p o j o slg. piste, pinna (2), pointsi Monta pojoo pitää olla, et pääsee läpi? Mä sain täydet pojot. [point(s) (in scores)] poju pieni, nuori poika Tules syliin, äidin pikku poju! Onpas siinä nätti poju. Älkää pojut alkako mua opettamaan! Tää ei oo pikkupojujen hommaa, [young boy] p o k a slg. asiakas, rikoksen tai iskemisen, pokaamisen (2) kohde Taksitolpalla oli pari pokaa oottamassa kyytiä. Kai ne varkaat aat-

309

teli, et tommonen mummu on hyvä poka. Se muija oli Villelle pelkkä poka. [customer; target of crime; (new) sexual or romantic partner] pokasaha kaarisaha Ennenhän ne kaadettiin puutkin vaan pokasahalla. Sen jälkeen ku ostin sirkkelin, en oo pokasahaan koskenu. [frame saw] pokat 1 kehykset, raamit Taulu ei oo kummonen, mut pokat on hienot. Ne maalaa noita ikkunanpokia. [frames] 2 silmälasien kehykset; silmälasit Eihän pokat paljon maksa, mut ne linssit. Sullon aika makeet pokat. Jos menis laserleikkaukseen, sit ei tarttis enää pokia. [frames; (eye)glasses] p o k a t a 1 kumartaa; hakea, saada palkinto tms. kunnianosoitus Poika pokkas oikein komeesti. Näyttelijät tuli riviin pokkaamaan. Kai sinne juhliin pitää mennä, et saa pokata sen stipendin. Nieminen pokkas kultamitalin, [to bow (down); to receive a prize or a hono(u)r] 2 slg. iskeä, hankkia nais- tai miesseuralainen Ville yritti koko illan pokata sitä muijaa. Ei sen kanssa viitti lähtee mihinkään, ku se aina pokaa jonkun jätkän, [pick up (a partner)] p o k e slg. portieeri, portsari, vahtimestari Poke ei päästäny enää sisään. Heitä tolle pokelle hyvät tipit. [porter, doorman; bouncer] pokka 1 pokeri Pelataanks vähän pokkaa ? Mä hävisin kaikki rahat pokassa, [poker (card game)] 2 pokerinaama, kyky olla näyttämättä

poli ajatuksiaan; uskallus, kylmäpäis y y s Miten se voi valehdella silleen, kauhee pokka siilon. Nauratti niin pirusti, et ei meinannu pokka pitää. Mulla petti pokka ihan kokonaan. Onks sul pokkaa hypätä? [poker face; courage, nerve] p o k k a i l l a kumarrella; mielistellä, pokkuroida Hovimestari pokkaili ovella, että tulkaa peremmälle. Vähemmästäkin nousee hattuun, ku kaikki vaan kiittelee ja pokkailee. [bow (down); flatter, bow and scrape] p o k k a n a vakavana, ilmeenkään värähtämättä; noin vain, muina miehinä Ville heitti hirveetä herjaa ihan pokkana. Kuinka sä voit pokkana kuunnella tommosta roskapuhetta ? Mä mentiin vaan pokkana jonon ohi. [with a poker face; nonchalantly] p o k k a r i 1 taskukirja, pehmeäkantinen kirja M ä ostan tosta kioskilta jonkun pokkarin. Saaks tätä kirjaa pokkarina ? Pokkarit on paljon halvempia ku kovakantiset. [paperback] 2 taskukamera Mä otan mukaan vaan pokkarin, kun silläkin saa ihan hyviä kuvia. [pocket camera] p o l i 1 poliklinikka Kannattas varmaan käydä polilla. Mä meen polille näyttään tota jalkaa. [outpatient clinic] 2 Teknillinen korkeakoulu Poli on siel Otaniemessä. Teekkarit on niitä, ku opiskelee polilla. Sun kannattas, Niina, hakee polille. [(Helsinki) University of Technology]

polla polla slg pää, nuppi; äly Mulla

on polla kipee. Se saamarin hullu heitti mua kivellä pollaan. Sulia on terävä polla. Ei kaikilla riitä polla siihen opiskeluun, [head; intelligence, wits] pollari poliisi Sit joku soitti pollarit. Mitä täällä tapahtuu, ku pollareita on joka paikassa? [ police officer] 1 p o l l e h e v o n e n , heppa, (1) h e p o Varo ettet aja ton pollen päälle. Tytöt nyt niin tykkää noista pölleistä. [horse] 2 p o l l e slg. heroiini, (2) h e p o Pollen kanssa ei kannata alkaa leikkimään. [heroin] p o l l e a ylpeä, leuhka, l e v e ä Toi jätkä on vähän turhan pollee. Niina oli polleena ku se pääs ylioppilaaks. Ois se polleeta ajaa jollain avoautolla, [boastful, haughty]

polttaa hihansa, proppunsa, p ä r e e n s ä hermostua, suuttua Tuomari poltti hihansa ja anto varotuksen. Taasko se naapurin äijä poltti proppunsa. Älä nyt heti polta päreitäsi Mutsi poltti päreet ihan totaalisesti, [become angry] p o l t t a r i t sulhaselle tai morsiamelle ennen häitä järjestetyt juhlat, polterabend Mikä ihmeen jengi toi on, niillä on varmaan polttarit. Mä jouduin polttareissa myymään kortsuja, [hen party, stag party, bachelor party] p o m o e s i m i e s , johtaja, päällikkö Toi on meidän osaston pomo. Mikä johtaja se on, semmonen pikkupomo. Noin nuori kaveri ja

310

jo päässy pomoks. Saisivat joskus antaa noille pomoillekin kenkää eikä aina vaan duunareille, [boss] p o m o t e l l a komentaa, määräillä Lapsen ei saa antaa pomotella vanhempia. Älä sä siinä pomottele! [give commands] p o m p o t t a a määräillä mielivaltaisesti, kiusata, juoksuttaa, hyppyyttää Ville pompotti sitä muijaa miten tahto. Mua vaan pompotettiin siel toimistos luukulta toiselle. Et suostu semmoseen pompottamiseen. [give arbitrary orders; bully sb] p o m p p a paksu päällystakki Mist sä oot tommosen pompan löytäny? Ota toi pomppa päälle s, ni ei tuu kylmä, [(thick) overcoat]

ponnari poninhäntäkampaus; lenkki jolla hiukset kiinnitetään poninhännälle, donitsi Niina veti tukan ponnarille. Noi hiukset ei oo vielä niin pitkät, et niihin sais ponnarin. Noita ponnareita lojuu kans joka paikassa, [ponytail; ponytail ring] p o n u slg. pontikka, epämääräinen alkoholijuoma Porukat keitti vessassa ponua. Hyi helkkari, ku tää ponu on pahaa. Mitä ihmeen ponua tää on ? [bootleg liquor, hooch] p o p l a r i popliinitakki On siel sen verran kylmä, et pitää panna poplari. Miks äijät aina pitää tommosia harmaita poplareita ? [gabardine (coat)] popot kengät Osaaks säjo panna ite popot jalkaan ? Tommosia pöpöjä ei saa enää mistään, [shoes]

porukka

311

p o p p a etenkin lapsille puhuttessa: kuuma Älä koske, se on poppa! Onkse puuro vieläpoppaa? [too hot to touch or eat] p o p p a r i popmusiikin esittäjä tai harrastaja Ennen se oli kova bändi, mut nyt niistä on tullu ihan poppareita. Se uus poikaystävä on kuulemma joku poppari. [pop musician, popper]

poppa(s)konsti taikatemppu, kepulikonsti, epämääräinen temppu Jollain ihmeen poppakonstilla se Ville selvis siitäkin. Tässei nyt auta poppaskonstit, pitää soittaa korjaaja, [trick] p o p p i popmusiikki, kaupallinen, viihteellinen musiikki Nyt pannaan poppi soimaan! Tää on hyvää poppia. Se bändi soittaa nykyään ihan pelkkää poppia. En mä pidä tommosesta popista, pitäs olla vähän rankempaa, [pop music; (too) commercial music] p o p p i k o n e radio, stereot tms. äänentoistolaite Ota joku poppikone mukaan, et saadaan kuunnella musiikkia. Poppikoneesta loppu patterit, [radio, stereo (system)] poppoo joukko, porukka Tuutteks te sitten koko poppoo? Siellä oli poppoota ulkomailta asti. [group, bunch, gang] p o p u l a väki, joukko, porukka Poliisit käski koko populan painua tiehensä. Onpas täällä populaa. [people, crowd] p o r a t a itkeä, ruikuttaa, pitää porua Voi hyvä lapsi, älä poraa! Kauhee

poraaminen [to cry]

yhestä

pikkujutusta.

p o r h o rikas, varakas, vaikutusvaltainen Niinan faija on joku iso porho. Kaikki porhot vaan repii rahat omaan taskuunsa, [rich, influential person] p o r k k a suksisauva Sit mä kaaduin siinä laskussa ja porkka meni poikki. Nää on hiilikuitua nää uudet porkat, [ski pole] p o r t s a r i portieeri, vahtimestari, p o k e Portsari pani sun takin narikkaan. Kysys tolta portsarilta, voisko se soittaa taksin, [porter, doorman; bouncer]

porttikongi, -konki porttikäytävä Mä ootan sua siinä porttikongissa. Se oli tää talo, mut mä en muista mikä porttikonki. [corridor, hall; entrance, entry; archway] poru itku, ruikutus, meteli Lapsi päästi pahan porun, ku se sai rokotuksen. Sinäkin se jaksat pitää porua tommosesta. Jos ihmiset saa tietää, täst nousee vielä poru. [crying; noise; fuss] p o r u k a l l a joukolla, y h d e s s ä No sielthän tullaan oikein porukalla! Porukalla se reissu tulee halvemmaks. [as a group, together] p o r u k a t slg. ihmiset, jengi; vanhemmat, perhe, kotiväki Porukat pyörii yleensä asemalla. Niinan porukat tuli yhtäkkiä kotiin. Pitäs saada oma kämppä, ku mä en kestä meidän porukoita, [people; parents, family] p o r u k k a väki, j o u k k o , ryhmä Sinne juhliin tulee paljon porukkaa.

posessa

312.

Meill on töissä tosi hyvä porukka. Me haluttas viereiset huoneet, ku me ollaan samaa porukkaa. Otatteks te mut porukkaan? [people, crowd; group] p o s e s s a slg. vankilassa, putkassa; kiinni, kiipelissä Toi äijä on ollu posessa jostain huumejutuista. Tommosesta tulee vaan ehdollista, ei siit poseen joudu. Sit vartijat tuli ja me oltiin posessa. Mä jäin röökinpoltosta poseen, ku isä kyttäs ikkunasta, [in jail; caught; in trouble] p o s k a r i t poskisavut, tupakansavut joita ei vedetä h e n k e e n Yks ei osaa ees polttaa, ku vetelee vaan poskareita. [smoking without inhaling] p o s k e l l a a n pielessä, pilalla Nää sun laskelmat on kuule ihan poskellaan. Koko reissu meni poskelleen. [wrong, badly, spoiled] p o s k e t o n älytön, mahdoton, usk o m a t o n Toi oli ihan posketon juttu. Ville osaa olla poskettoman hauska jätkä. Nyt sä puhut ihan poskettomia, [foolish; impossible, incredible] p o s k i s o l i s t i sanavalmis henkilö, huuliveikko, suunsoittaja Se urheiluselostaja on kauhee poskisolisti. Tähän ei ny tarvita mitään poskisolisteja neuvomaan. [punster, joker, talker, wisecracker, windbag]

posliini 1 vulg. karvattomista tai paljaiksi ajelluista mistä Onkse totta, hottaa jos muijalla Nykyään jätkätkin

sukupuolieliet miehiä kiion posliini? voi ajaa poslii-

niks. [with no pubic hair; shaved vulva (or penis)] 2 vulg. henkilö, jolla on karvattomat tai paljaiksi ajellut sukupuolielimet Tommonenkin kimma puhuu kyrvästä, vaikka taitaa ite olla vielä posliini, [person with no pubic hair] posliinipillu 1 vulg. karvattomista tai paljaiksi ajelluista naisen sukupuolielimistä Pornoleffoissa kaikilla muijilla on posliinipillu. Ooks ikinä saanu posliinipillua ? [with no pubic hair; shaved vulva] 2 vulg. tyttö, jonka sukupuolielimet ovat vielä karvattomat Pidä näppis irti tommosista alaikäsistä posliinipilluista, joudut vielä linnaan. [girl with no pubic hair] possu porsas, sika Lapset tykkäs kauheesti niistä pikkupossuista. Kaupassa oli possun et use Ikä tarjouksessa. Älä puhu ruoka suussa niinku joku possu, [pig] p o s t a r i postimerkki; postituskulut Täst kortist puuttuu vielä postari. Mä keräsin lapsena postareita. Hinta viis euroo ja postarit. Pannaan postarit puoliks. [stamp; postal charge, postal rate] potaatti peruna, (1) pottu Heitä pois tommonen mätä potaatti! Onkohan ne potaatit jo kypsiä ? Mä en noista potaateista niin välitä. [potato] p o t a s k a roska-, paskapuhe, soopa Kyllästyttää tommonen potaska. Se jätkä puhuu pelkkää potaskaa. [rubbish, nonsense] p o t i k k a slg. pyöreä säätönappula, potentiometri Tää potikka on bas-

pottunokka

313

so, ja tää on diskantti. Kierrä sitä potikkaa isommalle, [round button or knob]

potkaista

erottaa, antaa potkut, ajaa pois, tiehensä Mä olin ollu siin firmas kymmenen vuotta, ja sit mut vaan potkastiin pellolle. Nehän potkas mut ulos, ennenku mä ehdin ees päivää sanoa. Jos se jätkä vielä kerran tulee tänne, mä potkasen sen heti pihalle, [to dismiss, fire; to turn sb out] potkaista tyhjää kuolla, heittää veivinsä Kaikki oottaa vesi kielellä, et se rikas mummu potkasee tyhjää. Se potkas tyhjää ihan yllättäen, alle viiskymppisenä. [die] potkia erottaa, antaa potkut Kaikki työntekijät potkittiin pihalle ja tehdas muutti Kiinaan, [to dismiss, fire; to turn sb out]

potkia pitkälle

päästä pitkälle, menestyä Ville on sellanen kaveri, et se potkii vielä pitkälle, [go far, rise high, be successful]

potkia päähän kohdella huonosti, sortaa, masentaa Eikö sitäkin raukkaa oo jo tarpeeksi potkittu päähän? Tää on taas niitä päiviä, ku kaikki potkii päähän, [treat badly, oppress, depress] potkua vauhtia, voimaa, tehoa, intoa Nyt tarvittas vähän potkua tähän hommaan. Mopoon oli viritetty lisää potkua. Kyl siit saa kummasti potkua, ku joku muistaa välillä kiittääkin. [push, strength, power]

potkupallo jalkapallo

lajina j a pelivälineenä Se pelaaminen on siel-

lä puulaakissa enemmän sellasta potkupalloa. Menkää muualle sen potkupallon kanssa, rikotte ikkunan vielä, [football, soccer] potkuri potkukelkka Potkuri on hyvä peli, jos tietä ei oo hiekotettu. Joku ämmä tuli potkurilla suoraan eteen, [kick sled]

potkut erottaminen, irtisanominen Se sai potkut töistä ryyppäämisen takia. Se on kolme varotusta, ja sitten tulee potkut. Eihän nykyään koulusta anneta potkuja, [dismissal from job]

potretti

valokuva, m u o t o k u v a Kuka tossa potretissa on ? Mentiin sitten koko perhe oikein potrettiin. [photograph; portrait] potta 1 astia, j o h o n lapsi tekee tarp e e n s a Meidän lapsi osaa jo istua potalla. Tuliks sinne pottaan mitään ? [potty] 2 slg. kypärä Hullun näköstä, kun ajetaan pyörällä potta päässä, [helmet, hard hat] p o t t i rahamäärä, j o n k a voittaja saa pelissä, arvonnassa tms. Kaks tuhatta, se on iso potti rahaa. Paljon siellä potissa on ? Ville voitti koko potin, [kitty, the pot]

1 pottu

peruna Monta pottua sä syöt? Voi ei, taas pottuja! [potato]

2 pottu

(viina)pullo Äijällä oli joku pottu taskussa. Joks sä joit koko potun? [bottle (of liquor)]

pottuilla

keljuilla, soittaa suutaan, vittuilla Älä sä siinä pottuile. Pomo kävi taas tässä pottuilemassa. [make nasty remarks] pottunokka perunan muotoinen, pyöreäpäinen nenä; ihminen, j o l l a

potut pottuina

314

on pottunokka. Mä inhoon tätä mun pottunokkaa. Siitä pottunokasta näki heti, että suomalainenhan

se on. [(large) round nose, large-

nosed, potato-nosed]

potut pottuina

kostaa samalla

mitalla Mä maksan sille lierolle vielä potut pottuina, [revenge, response in kind]

potuttaa

s u u t u t t a a , h a r m i t t a a , ha-

tuttaa, k e l j u t t a a Mikä

sua nyt

po-

tuttaa ? Villee potutti, ku ei päästy sisään, [annoy; be fed up] povari p o v i t a s k u Onks tos takissa povari? Paa toi vaikka povariin. Multa vietiin lompakko povarista. [inside breast pocket]

prakata

m e n n ä r i k k i , pettää, h a j o -

ta, levitä Just olin tulossa, ku fillarin kumi prakas. Mulla prakaa hermot teidän idioottien kanssa. Auto meinas prakata keskelle ris[break, go broken, fail]

teystä.

prenikka k u n n i a m e r k k i ,

m i t a l i Sotaveteraanit marssi prenikat rinnassa. Mitä prenikoita sulia on

tuolla kaapissa?

[badge of hono(u)r,

medal]

prepata

valmentaa, valmentautua

kokeeseen tms. Semmosella kurssilla voi prepata pääsykokeisiin, se on preppauskurssi. Niina preppas kovasti matikan kokeeseen. [prepare for an exam, etc.]

presiis

Kahelia kilpailijalla oli presiis sama aika. Se on presiis niinku mä sanoin.

täsmälleen, j u u r i n i i n

[exactly]

pressa

p r e s i d e n t t i Tarja Halonen on Suomen pressa. Ketä sä äänes-

tit pressanvaaleissa ? Meidän tyttö haluu isona pressaks. [president] pressu s u o j a p e i t e Monttu oli peitetty pressulla. Varo, ettei tuuli vie sitä pressua, [cover, tarpaulin]

prikka 1 m u t t e r i n ,

r u u v i n tms.

aluslevy Tost ruuvin alta puuttuu prikka. Onks sulia prikkoja kuuden millin pulttiin? [washer] 2 tarjotin Varo, ettei se prikka kaadu. Saisinks mä prikan, ku en mä pysty kantaan näitä muuten, [tray]

prikulleen

täsmälleen, j u u r i n i i n

Kuka sen nyt niin prikulleen tietää. Tän vastauksen pitää olla prikulleen oikein, [exactly] printata t u l o s t a a Mitäjärkee on printata kaikki sähköpostit? Printtaa ne paperit kakspuoleisina. Mä printtasin sen esseen just äsken,

[to print (out)]

printteri

t u l o s t i n , k i r j o i t i n Tästä printteristä on vissiin mustekasetti loppu. Saaks tällä printterillä vä-

rejä? [printer]

privaatti y k s i t y i n e n ,

y k s i t y i s - Työaikana ei pitäs hoitaa kaikkia privaatteja asioita. Anteeks, mut tää tilaisuus on privaatti. Hoidetaan tää pikku ongelma vaan ihan pri-

vaatisti.

[private]

proffa p r o f e s s o r i Mä kävin puhumassa gradusta proffan kanssa. Proffaa ei oo taas näkyny pariin päivään,

[professor]

proggis, prokkis

o h j e l m a , teatte-

ri- tms. esitys; suunnitelma, hanke

Ne tekee telkkariin jotain proggista. Misproggiksis sä oot näytelty? Me ollaan nyt etitty rahotusta tälle

pudota

315

[project, plan; show,

prokkikselle.

proo slg.

Mä ihmettelin et onpa kova jätkä goljfaan, mut se onkin kuulemma proo. Viikonloppuna on kaikki pellet liikenteessä, mut viikolla vaan tosi

proot.

ammattilainen

[professional]

proppu

sulake; r u u v i n k i i n n i t y s -

tulppa Mä tarttisin kymmenen amppeerin propun. Jos sä haluut ruuvin tohon betoniseinään, siihen pitää ensiks panna proppu. [fuse; plug (tube for a screw)]

prossa

p r o s e n t t i Monta prossaa suita menee veroa? Palkka nous melkein kymmenellä prossalla. Tää paita oli kolmenkymmenen prossan alennuksessa, [per cent]

provikka

provisio, prosenttimää-

räinen palkkio Paljon sä saat provikkaa tästä? Me myytiin niitä lehtiä provikkapalkalla. [commission, brokerage]

pruju slg.

(luento)muistiinpano,

paperi Ootpas sä kirjottanu tosi hyvän prujun. Onks sulia niitä viime luennon prujuja ? Projfalta oli taas prujut hukassa, [lecture notes, handout, compendium]

prutku p i e n i

m o o t t o r i v e n e ; perä-

m o o t t o r i , p e r ä p r u t k u Vai

muka

jahti, tommonen prutku. Ei tätä saakelin prutkua saa taas käyntiin millään,

[small motorboat; outboard

motor]

pruutta

pruutan ja pesen auton, [syringe, hose]

program]

präntti p a i n e t t u

t e k s t i Onpas pirun pientä pränttiä. Eihän tästä präntistä saa mitään selvää. [print(ed text)]

prätkä m o o t t o r i p y ö r ä Ville meinaa ostaa prätkän. Tulis jo kevät, niin pääsis ajamaan prätkällä. [motorcycle]

pröystäillä

ylpeillä, rehennellä,

leuhkia Naapurin äijä oikein pröystäili uudella bemarillaan. Me oikein pröystäiltiin ja ostettiin ekan luokan liput, [boast, show off] psyka p s y k o l o g i a o p p i a i n e e n a Toi on meidän psykan ope. Voiks siel yliopistossa lukee psykaa? [Psychology (as subject)]

psyykata

valmentaa henkisesti,

yrittää vaikuttaa j o n k u n henkiseen tilaan myönteisesti tai kielteisesti

Se oli hyvä opettaja, se oikein psyykkas, et kyllä sä pystyt siihen. Noita pitää vähän psyykata, että niiltä menee hermot, [psych sb up (or out); psych oneself up]

pudota 1 k a a t u a ,

p y ö r t y ä Se oli semmonen tälli, et jätkä putos heti. Se kesy nyrkkeilijä putos kolmannessa

erässä,

[fall down; fall

unconscious] 2 l a k a t a y m m ä r t ä m ä s t ä , p u d o t a k ä r r y i l t ä Hei,

notko uudestaan, dota.

sa-

mä taisin jo pu-

[lose track, not understand]

3 slg. m e n e t t ä ä p o k k a n s a , n a u r a a

Se lääke pannaan suuhun semmosella pruutalla. Pitäis olla vähän pitempi tää pruutta. Mäpäs otan ton ruisku, letku, ruutta

h i l l i t t ö m ä s t i , p u t o i l l a Mä

yritin

olla vaan ihan pokkana, mut sit mä putosin. Se oli semmonen her-

pudota kärryiltä

316

ja, et jengi putos ihan

puhtaana (käteen)

täysillä.

[burst into immoderate laughter]

pudota kärryiltä l a k a t a

ymmärtä-

mästä, pudota juonesta, tippua k ä r r y i l t ä , p u d o t a ( 2 ) Osa

veronpidä-

t y k s e n j ä l k e e n , n e t t o Paljon

oppilais-

ta putoo kärryiltä jo heti ekalla luokalla. Sä oot kuule mutsi jo pudonnu kärryiltä ajat sitten, [lose

sä

saat kuussa puhtaana ? Se voitto maksetaan puhtaana käteen, [net amount of money]

puhtaat jauhot pussissa

olla

rehellinen, viaton, toimia rehellisesti, m i t ä ä n salaamatta Mua

on

uutta levyä on puffattu telkkarissakin. Se luennoitsija pujfas härskisti omaa firmaansa. No sen verran pitää kavereita puffata, et se on tosi hyvä bändi, [advertise,

turha syyttää, mulla on puhtaat jauhot pussissa. Onkohan sulia nyt ihan puhtaat jauhot pussissa ? Ei yhelläkään politiikalla ei oo täysin puhtaita jauhoja pussissa. Villellä ei välttämättä oo tässäkään maksuhommassa puhtaat jauhot pussissa, [be honest; be

praise, puff up]

innocent]

track, not understand]

puffata

mainostaa, mainita m a i -

nostarkoituksessa, kehua

puffi

Tätä

mainos, mainostaminen, ke-

h u m i n e n m a i n o s m i e l e s s ä Mä

luu-

lin et se olis tiedotustilaisuus, mut se olikin pelkkä puffi. Törkeetä puffia

tommonen.

puhaltaa

[advertising puff]

varastaa, p i h i s t ä ä , p ö l l i ä

Mä panin käsilaukun baaritiskille, ja sit joku puhals sen. Miten tää voi olla näin halpa, ooksä puhaltanu

tän jostain?

[steal, lift, make off

with, purloin]

puheripuli

kätti puhelimessa,

[verbal diarrhea]

väsynyt, lopussa, p o i k k i

Työpäivän jälkeen sitä on aina ihan puhki. Älä ny raada ittees ihan puhki, [very tired, out of strength]

asiat,

p u h u a n i i s t ä p e r i n p o h j i n Nyt

kuu-

le istutaan alas ja puhutaan asiat halki. Me ei pystytty koskaan puhumaan asioita halki, [talk things over, get things settled]

puhua läpiä päähänsä roskaa, paskaa Ei siitä

puhua

Villestä

tartte välittää, se puhuu vaan läpiä päähänsä. Nyt kyllä puhuit läpiä päähäs.

puheliaisuus, monisa-

naisuus Ensin toi lapsi ei puhunu mitään, ja nyt siilon koko ajan puheripuli. Niinalle tuli taas kauhee puheripuli, varmaan tunnin käl-

puhki

puhua asiat halki s e l v i t t ä ä

[to lie, talk rubbish]

puhua omiaan p u h u a

roskaa,

paskaa Se on totta, yhtään en puhunu omiani. Kaikki puhuu vaan omiaan, niin et mä en tiedä, ketä pitäis

uskoo,

[to lie, talk rubbish]

puhua paskaa vulg.

valehdella,

liioitella, panetella, puhua turhia, r o s k a a , j a u h a a paskaa Et kai

sä

sitä usko, se puhuu paskaa. Älä puhu paskaa, ei se niin kallis voi olla. Miten Niina voi puhua kaveristaan tommosta paskaa? Kuhan

pukki

317

istuttiin vaan ja puhuttiin

paskaa.

puistokemisti

rappioalkoholisti,

[to lie, slander; exaggerate; speak ill of

p u l i u k k o , s p u r g u Tos pusikos

sb; talk rubbish]

aina niitä puistokemistejä.

puhua pehmeitä, pehmoisia

on

[an

alcoholic]

pukata 1

hut, ihan pehmeitä. Toi kansanedustaja puhuu kyllä ihan pehmo-

t y ö n t ä ä , t y r k ä t ä Pukkaus toi ovi auki. Lapsi pukkas muu päällä muhuun. [to push] 2 slg. riit-

sia. [to lie, talk rubbish]

tää, tulla paljon Bändillä

p u h u a roskaa, paskaa Mitä

puhua sivu suun(sa)

sä

pu-

puhua har-

kitsemattomasti, höläyttää, m ö -

läyttää Ei se mitään pahaa tarkottanu, se vaan puhu sivu suunsa. Ajattelisit vähän, niin et aina puhuis sivu suun. [blurt (out), reveal accidentally] tai vä-

h ä t t e l e v ä n ä vastauksena: älä p u h u

roskaa, en usko "Mulla oli akku loppu. - Puhu pukille, sä et vaan halunnu vastata." ["Don't talk rubbish!", "That's bullshit!"] r u u a n t a r j o i l u - tai m y y n -

tipaikka, josta ruoka noudetaan it-

se, bufetti Näytelmä kestää kaks tuntia, ja väliajalla on puhvetti. Käys hakemassa tuolta puhvetista jotain syötävää! [buffet] puikoissa ajaa, o h j a t a ; j o h t a a En mä voi juoda, ku mä lupasin olla puikoissa. Mua väsyttää tää ajaminen, tuu sä välillä puikkoihin. Tässä firmassa ois aika saada uudet miehet puikkoihin, [driving; leading]

esim. ajoneu-

varattomana, köy-

hänä Mullei oo yhtään rahaa, mä oon ihan puilla paljailla. Me joudutaan vielä puille paljaille sen takia, [without money]

on

ollu pukeillu koko tulven. Mä nostun veneen tulveks pukeille, [out of use]

1 puketti

p a k e t t i , l a a t i k k o Ostu niitä mehuju koko puketti, tulee hulvemmaks. [box] 2 puketti k u k k a k i m p p u Toi ne sentään jonkun kukkapuketin. Muu sä et tommosella puketilla lepytä.

[bouquet of flowers]

pukilla vulg.

sukupuoliyhdynnästä:

naimassa, panemassa, nussimassa

Olitko pukilla viime yönä? Nyt tarttis päästä pukille, [having sex] pukkari p u k u h u o n e Jätä noi kamat sinne pukkariin. Onks siel pukkaris lukolliset kaapit? [dressing room]

pukki 1 halv.

puilla paljailla

asuntolainan

lot of sth]

pukeilla, pukeille

v o s t a : p o i s k ä y t ö s t ä Tää uuto

puhu pukille e p ä l u u l o i s e n a

puhvetti

pukkaa

keikkaa ihan mukuvusti. Siilon pukkas rahaa, mut kyllä sitä menikin. Siihen ilmotukseen on pukunnu älyttömästi vustauksia. [to get a

mies, j o k a p y r k i i in-

nokkaasti naisten kanssa sukupuolisuhteisiin; naistenmies

Sekin

vanha pukki lähti taas naistentasseihin. Yks saakelin pukki säkin oot!

[lecher; ladies' man] 2 i s t u i n -

penkki Istu tohon pukille ja kerro

puklata

318

murhees!

Takapuoli puutu

traktorin

puklata

siinä

[bench, seat]

pukilla,

o k s e n t a a , antaa y l e n , y r j ö -

tä, r y y n ä t ä , h e i t t ä ä laatat Tuolla

se

Pena puklaa, sillä on hirvee kankkunen. Muksut rupee puklaamaan heti auton kyydissä. Joku kännipää on puklannu veskin lattialle. Ne oli huollossa putsannu ja puleerannu auton oikeen kiiltäväks. Täytyy varmaan puleerata noi hopeet joulupöytään, kun ne on niin tummunu. Tollaset höylätyt pinnat on aika helppo maalaamisen jälkeen vielä puleerata. [to polish] kiillottaa

1 puli pää, j o s t a

t u k k a o n a j e l t u ai-

van lyhyeksi Meillä pojat ajeltiin aina kesäsin puleiks. Onks tollanen puli taas muotia ? [shaved head]

2 puli

rappioalkoholisti, puliukko,

pultsari, spurgu Koko puisto oli täynnä puleja dokaamassa. Nyt sitä Arskaakin voi sanoo jo täyeks pulis, ryyppää koko ajan. [an pää, j o s t a t u k k a o n a j e l t u

aivan lyhyeksi, p u l i (1); tällainen

henkilö Äiti, miks tolia ukolla on pulipää? Assalla oli taas jotakin pulipäitä hulinoimassa. [shaved

puliukko

rappioalkoholisti, pult-

sari, ( 2 ) p u l i , s p u r g u Pena

on

ru-

vennu luusaamaan puliukkojen porukoissa. Joku puliukko tuli tossa vippaamaan multa rahaa, [an alcoholic]

puliveivari

huiputtaja, petkuttaja

Et rupee sen helkutin puliveivarin kanssa mihkään kauppoihin! Kyllä mää sille puliveivarille vielä näytän! [swindler]

puliveivata

huiputtaa, petkuttaa

Ne helvetin tyypit oli juottanu vaarille ryyppyjä ja puliveivannu siltä rahaa muka johki keräykseen. Älä yritäkään puliveivata meikäläistä! [to cheat, swindle]

pulja, pulju p u t i i k k i ,

kauppaliike, mieli

lo-

pettaa koko puljan pitäminen. Se Penan onneton pulju meni melkein heti konkkaan, [shop, store; firm, business, company]

pullat uunissa

asiat, e l ä m ä h y -

v ä l l ä tai h u o n o l l a m a l l i l l a , h y v i n

head, skinhead]

pulisemista k i e l t e i s i s s ä

antaa rahaa, m a k s a a Mä jouduin taas pulittamaan kaiken omasta kukkarosta. Paljonks tosta autonrämästä pitäs pulittaa ? [to

l a i t o s , y r i t y s , l a f k a Tekis

alcoholic]

pulipää

[(anything) to complain about]

pulittaa

pay]

[to vomit, throw up]

puleerata

kellään pitäs olla pulisemista. Tuskin pomollakaan on tähän ehotukseen mitään pulisemista.

tai epäile-

v i s s ä y h t e y k s i s s ä : v a s t a a n sanomista, purnaamista, nurisemista, napisemista, nokan koputtamista

Tässä asiassa ei pitäs olla mitään pulisemista. Näihin juttuihin ei

tai huonosti Kyllähän meillä taas on pullat hyvin uunissa. Ei tässä mitenkään pullat oo huonosti uunissa. Mitenkäs on pullat uunissa ' m i t ä kuuluu, miten menee' ? [things are (going) (well or badly)]

pummilla

3 9

pullikoida

panna vastaan, vastus-

tella, niskuroida Älähän

taas pullikoimaan!

rupee

pulloperse vulg.

Täällä ei sitten haukkumasana

varsinkin kehnosta kuljettajasta:

toikin

saa-

tanan pulloperse poissa täältä liikenteestä! Se vanha akka ajaa kun pulloperse paviaani. En mä anna omaa autoo kenenkään pulloperseen käsiin. Sähän oot täys pulloperse

pulsa

[bad driver; idiot, stupid]

sika!

On tylsää istua pulsan ääressä koko päivän. Ope tuli seisoskeleen ihan koululaisen pulpetti

mun pulsan

pultata

viereen,

[pupil's desk]

saada r a i v o k o h t a u s , h e r -

m o s t u a , ottaa, saada p u l t i t

Miten

sulia pulttaa noin herkästi? Mulla pulttaa heti, kun mä vaan näänkin sen lieron,

pultit

[become angry, see red]

hermostumisesta, raivostu-

misesta Mä saan kohta pultit! Miks sä otat pultit tollasista pikkuasioista? Ei pitäs ottaa pultteja joka asiasta, [(become) angry]

pultsari

rappioalkoholisti, puliuk-

ko, (2) puli, spurgu Joku pultsari tuli kerjäämään multa rahaa. Ton sillan alla on aina pultsareita. Mä haistatin huilut sille pultsarille. rakastetusta,

p u o l i s o s t a , lapsesta y m . : rakas, ar-

mas. kulta Voi mun omaa pikku pulua! Ota nyt tästä, äidin pikku pulu.

Ei

[motherfucker] -nivaska

Töissä oottaa taas kauhee pumaska tenttipapereita. Veisitkö tän pumaskan mun työpöydälle? [pile of papers or handouts]

pummata 1 k e r j ä t ä ,

pyytää, p y y -

tää vippi Turha yrittääkään pummata multa röökiä. Aina sä oot pummaamassa jotain! Just eilenhän sä pummasit multa satasen. [to beg, bum] 2 o s u a h a r h a a n ; m e n nä, k u l k e a h a r h a a n Peeveli,

kun

mä pummasin viimeisen laukauksen! Meinasin pummata siinä viimesellä rastilla, [to miss; get lost]

pummi 1 v e t e l e h t i j ä ,

irtolainen,

koditon; kerjäläinen, vippaaja

Kaikenlaisia pummeja niitä käykin täällä kerjäämässä! Tommoselle pummille mä en anna mitään.

[homeless person; bum, beggar]

2 harhalaukaus; virhe, epäonnis-

tuminen, m o k a Eka laaki oli

täys

pummi. Kolme kutia meni pummiin. Eka rastilla tuli jo sellanen viien minsan pummi. Lopussa tuli pari pummia, mut muuten se suoritus oli okei. [a miss; mistake,

[an alcoholic]

pulu h e l l i t t e l y s a n a

Pai-

nu hiiteen senkin pulunnussija! siltä pulunnussijalta kannata mennä mitään kyseleen.

pumaska a s i a p a p e r i k a s a ,

idiootti, kusipää, m u l k k u (2),

pönttö (4), ääliö Pysyis

mitätön, mer-

kityksetön poika, sälli, j ä t k ä

[resist]

pullikoida!

pulunnussija vulg.

[darling, dear, honey]

failure]

pummilla

maksamatta matkusta-

misesta Me tultiin junassa pummilla. Yritetään mennä pummilla! [(travel) without paying]

pumppu

320

pumppu 1 s y d ä n Vaarin

pumppu on ruvennu taas reistailemaan. Rupes ihan ottaan pumpusta, kun [heart] 2 y h t y e , o r k e s -

mä säikähin.

teri Mä soitin siinä samassa pumpussa viis vuotta. Meijän pumppu hajos, kun Pena lähti lätkiin. [band, group]

pumpulissa kasvatettu

ylen-

punkkari

punkmusiikin ja -muo-

d i n harrastaja, p u n k k i ( \ )

Millon

sustakin on tollanen punkkari tullu ? Niillä kaikilla punkkareilla oli hakaneulat poskessa, [punk (rocker)]

punkki 1 p u n k k a r i Festareilla oli hirveesti punkkejakin. Niillä punkeilla oli mustat nahkarotsit, [punk

määräisesti hoivaten kasvatettu

(rocker)] 2 p u n k , eräs n u o r i s o m u -

Toi arka pikkulikka on kyllä pumpulissa kasvatettu. Ei me sitä pumpulissa kasvatettua pehmopoikaa tähän porukkaan oteta!

tauksesta Mä en ymmärrä mitään tosta punkista. Diggaaks sä punk-

[indulged, pampered]

punikki halv.

punakaartilainen; va-

semmistolainen Vaari kerto punikeista uskomattomia sotajuttuja. Onks sustakin tullu tollanen saakelin punikki! [member of the Red Guard in Finnish Civil War; left-wing, socialist]

kia?

[punk (rock)]

punkku

p u n a v i i n i Ostetaan yks kossu ja pari pulloo punkkua. Mulle tulee tosta punkusta aina jotenkin äklö olo. [red wine] puntari v a a k a Tää puntari näyttää varmaan kaks kiloo liikaa! Mä käyn joka aamu puntarissa ' v a a ' a l l a ' . [scales]

punkata

Aiot säpunkata meillä? Voinks mä jäädä tänne punkkaamaan? Mä punkkaan aina sen mimmin luona, kun mä käyn täälläpäin reissussa. Ootsä ruvennu punkkaan broidis luona?

s i i k i n l a j i ; m y ö s sen m u o d i n suun-

m a a t a , n u k k u a ; asua

[sleep, stay for night; live]

punkero

lihava, pulska ihminen

Pappa on lihonnu ihan punkeroks. Nättihän toi tyttö on mutta vähän punkero,

punkka 1

[fat person]

Painu siitä omaan punkkaas makaamaan! Petaa se punkkas! [bed] 2 pesusoikko, palju Pannaan ne sun likaset housus punkkaan likoomaan. Jos sekotetaan se mäski tossa vanhassa punkassa, vai? [bowl, tub] vuode, sänky

puntarissa

a r v i o i t a v a n a Meillon nyt vähän puntarissa, kumpi talo ostetaan. Harjotuksissahan jätkien taidot sit pannan puntariin. [under consideration]

puntata slg.

käydä puntiksella, lu-

vattomalla lomalla Vanhat

masit

punttas melkein joka ilta. Jätkät oli puntannu vielä viimesellä viikolla, ja ne pääs siviiliin vasta parin viikon päästä, [go AWOL, absent without leave]

puntiksella slg. sotilaasta;

luvatto-

malla lomalla Jätkät oli puntiksella, ja häkki heilahti. Jos ei lomia tipu, mä lähen puntikselle! [AWOL]

puntilla

voimaharjoittelussa punt-

tisalilla Lissu on ollu aamusta läh-

puoskari

321

tien puntilla. Lähetäänkö

puntil-

le? [training in gym]

puntit tasan t a s a t i l a n n e ;

tasajako

Nyt on puntit tasan, kun sä voitit tän erän. Ei muuten menny puntit tasan siinä perinnönjaossa, [(be) even; equal division]

1 puntti k y m m e n e n

rasian t u l i t i k -

[pack(et) of ten matchboxes]

2 puntti p a i n o ,

p u n n u s Lähdetäänkö salille nosteleen puntteja ? Meijän vanhassa kaappikellossa on helkutin painavat puntit, [weight,

Ei muuta kun kengät pois, kääritään puntit ylös ja kahlataan ton puron läpi! Mun vanhan rippipuvun puntit on jääny vähän lyhkäsiks. [trouser leg, lahje

pant leg]

punttis, punttisali

[out of one's mind, (half-)crazy; stupid,

puolihuolimaton

melkein huoli-

m a t o n ; v a i v a t o n Se uus

sihteerik-

kö on vähän puolihuolimaton, näkeehän sen jo päältä. Ton bändin soitto näyttää vähän puolihuolimattomalta, mut se on kai tarkotuskin. Mä väsäsin tään runon tosta vaan puolhuolimattomasti. [careless, sloppy; easy, without effort]

puolikuuro

barbell, dumbbell]

3 puntti h o u s u n

tuli

taas huutaan tänne kun puolihullu. Toi naapurin ukko taitaa olla vähän puolihullu. Oli puolihullua lähtee tällasella kelillä vesille. foolish]

kupaketti Ostetaan mökille varuilta pari punttia tikkuja mukaan. Niitä puntteja myyään vaan kassalta.

asiasta: t y p e r ä , h ö l m ö Siskos

hyvin huonokuuloi-

nen Ei toi äijä kuuntele, se on tahallaan kun puolikuuro. Ootsä ihan puolikuuro, kun kuulet mitä sattuu

? [half deaf]

puolipyörryksissä, -pökerryksissä m e l k e i n p y ö r r y k s i s s ä , p ö -

painonnosto-

k e r r y k s i s s ä , lähes u u p u n e e n a ; h y -

ja voimailusali Lähetäänks tänään punttikselle treenaan? Koulun punttisalilla haisee hirveeltä.

vin hämmentyneenä Oli vaan pakko marssia eteenpäin puolipyörryksissä. Se ihana jätkä saa mut aina puolipökerryksiin. [very dizzy,

[gym]

puolenkymmentä, -sataa, -tuhatta n o i n p u o l e t k y m m e n e s t ä , sadasta, tuhannesta, p u o l i s e n k y m m e n t ä , -sataa, - t u h a t t a Saatin

puo-

lenkymmentä isoo ahventa ja muutamia pienempiä. Häihin taitaa tulla väkee siinä puolensataa henkee. Porukkaa oli siinä puolentuhatta kattomassa matsia. [about five; around fifty; about 500]

puolihullu

i h m i s e s t ä : v ä h ä n pääs-

tään t ä r ä h t ä n y t , p u o l e k s i h u l l u ;

exhausted; very confused]

puolisokea

hyvin heikkonäköi-

nen Toi mummu taitaa olla jo ihan puolisokee. Ei sun kannata tollasena puolisokeena lähtee pimeellä ajeleen.

[severely vision impaired]

puoskari halv.

taitamaton, huoli-

maton lääkäri; kansanparantaja

Sen helkutin puoskarin vastaanotolle en kyllä ikinä enää mee! Kaiken maailman puoskareita niitä onkin! Ei se kiropraktikko mi-

puoskaroida

322

kään puoskari oo. [bad doctor;

näyttelin joulujuhlissa

quack doctor; natural healer]

sia. [bunny; hare; rabbit]

puoskaroida halv.

tehdä, hoitaa

j o t a k i n t a i t a m a t t o m a s t i Nää

on

tikkaat on tehty ihan puoskaroiden. Minäkö tässä nyt muka rupeisin puoskaroimaan jotain sun sel[do sth sloppily,

kävaivojas? unskilfully]

pupeltaa

puhua epäselvästi, m u -

m i s t a , m u t i s t a ; s y ö d ä epäsiististä (jäniksen tai k a n i n suunliikkeitä m u i s t u t t a v a s t i ) , p u p u t t a a Mä

en

saanu sanaakaan selvää, mitä se hampaaton ukko pupels. Älä pupella sitä ruokaa, syö kunnolla! [to mumble, murmur; chew (food) like a rabbit]

puppua

v a l h e t t a , j o u t a v a a asiaa,

ta Toihan on ihan täyttä puppua, mitä väität. Älä puhu puppua! En usko tommosta puppua. Toi on silkkaa puppua koko uutinen! [rubbish, nonsense]

1 pupu j ä n i s ,

k a n i i n i Meijän naapurissa on ihania pikku pupuja. Pitäs taas antaa pupuille vähän [hare; rabbit]

sapuskaa,

2 pupu

p i e r u Joku on tainnu päästää tänne haisevan pupun. Pääskö

suita pupu?

[flatus, fart]

pupu housuissa, pöksyissä pelkäämisestä, jännittämisestä: jä-

nis housuissa Taitaa olla pojalla pupu housuissa ennen esiintymistä. Menikö pupu pöksyihin kesken [excited; scared]

pupujussi

Siinä sadussa eksy mettään. Mä

( l ) pupu

pikku pupujussi

p u h u a epäselvästi, m u -

mista, mutista; syödä epäsiististi (jäniksen tai kanin suunliikeitä m u i s t u t t a v a s t i ) , p u p e l t a a Ei

tosta

ota selvää, mitä toi kännipäissään puputtaa. Tuolla ne tenevat puputtaa synttärikestien herkkuja, [to mumble, murmur; chew (food) like a rabbit]

purjehtia l i i k k u a

huomionarvoi-

sesti, v a i v a t t o m a s t i tai t a i t a v a s t i

Morsian oikeen purjehti tanssilattialla. Hagman purjehti koko kentän läpi ja teki loppulukemat 5-0. [move with grace, smoothly]

purkittaa

roska-, paskapuhetta tai -kirjoitus-

kaiken?

puputtaa

pupujus-

t a l l e n t a a ääntä tai k u v a a

nauhaan, nauhoittaa, elokuvata, f i l m a t a p u r k k i i n ( 2 ) Koska

tää

lef-

fa on purkitettu? Se CD purkitetaan ens viikolla, [to record, to film] purkka p u r u k u m i Haluutsä purkkaa? Aina sä jauhat tota purkkaa. Toi sun salmiakkipurkkas haisee hirveeltä! Osaat sä puhaltaa purkasta palloo? [chewing gum]

purkki 1 h u o n o ,

v a n h a tai p i e n i

v e n e tai l a i v a , p u r t i l o

Tommoseen

surkeeseen purkkiin en kyllä lähe kyytiin! Kyllä meikää pelotti siinä pikku purkissa, kun rupes tuulemaan.

[small (or bad) boat] 2 ääni-

tai kuvanauha Otetaan tää pätkä uuestaan purkkiin. Nää jaksot pisteään purkkiin maalis-huhtikuussa,ja vasta syksyllä ne esitetään. [audio or video tape]

purkkis

eräs p i h a l l a l e i k i t t ä v ä p i i -

l o l e i k k i ; t ä m ä n l e i k i n osanottaja.

puskaradio

323

j o k a etsii t o i s i a Ollaan

purkkista!

Hei, purkkis näki jo sut. [a kind of hide-and-seek; seeker]

purra

tehota, v a i k u t t a a , t e p s i ä Ei tää lääke oikeen taho purra. Toilailen surkee huumori ei pure ai-

nakaan

muhun.

[to work, have an

effect; impress]

purra hammasta

p o n n i s t e l l a an-

karasti, j a t k a a vastoinkäymisistä h u o l i m a t t a , o l l a sisukas, o l l a anta-

matta periksi Eiköhän tästä selvitä, kuin oikeen purraan hammasta. Kyllä me voitettiin se matsi, mutta hammasta purren, [to struggle, go on; to not give up]

purtava 1 r u o k a ,

s y ö t ä v ä Onks meillä mitään purtavaa illaks? Otetaan jotain pientä purtavaa mukaan sinne leffaan, [sth to eat] 2 m i e t i t t ä v ä , r a t k a i s t a v a asia

Siinä

sitä riittääkin purtavaa, miten toi auto saadaan takas tielle. Nyt tais tulla liian vaikee pala purtavaks. vanha tai p i e n i vene

tai laiva, p u r k k i ( l ) Miten

tollanen

purtilo voi ees pysyä pinnalla! Tulitteks te tolia surkeella purtilolla ? [small (or bad) boat]

purukalusto

h a m p a a t Kohta mää isken sun purukalustos tohjoks, jos vielä soitat poskeesi Mulla särkee helkutisti koko purukalustoo!

puseron mallinen kevyt

ulkoilutakki Ne avaimet löyty onneks pusakan taskusta. Paleli niin helkutisti pelkkä pusakka päällä. [lumberjacket]

pusata

tehdä, rakentaa, puuhata,

väsätä, duunata Mitä sä niistä laudankappaleista pusaat? Pitäs pusata siitä reissusta joku juttu lehteen. [make, do]

pusia

s u u d e l l a , p u s s a i l l a Siellä ne nuoret pusii auton takapenkillä. No eipäs nyt ruveta ihan siinä pusimaan! [to kiss] pusikko p e n s a i k k o Pena oli ajanu pimeessä suoraan pusikkoon. Mun rillit hukku johkin sinne pusikkoon. Eihän sieltä pusikosta nähny mitään. Se metso lähti tosta pusikosta. Siellä pusikossa oli hir-

veesti hyttysiä,

[teeth]

pusailla r a k e n n e l l a ,

puuhailla, vä-

säillä, duunailla Mitä sä pusailet siellä auton alla? Lomalla tulipusailtua linnunpönttöjä ja kaikkee muuta pientä, [make, do]

[bushes, brush]

pusi pusi, pus pus

suukottamis-

ta, p u s s a a m i s t a k u v a a v a h u u d a h -

dus Hyvää yötä, pusi pusi! pus, soitellaan!

[sth to consider]

purtilo h u o n o ,

pusakka

Pus

[imitation of

kissing; used when saying goodbye>]

puska 1 pensas Poliisit oli taas puskassa kyttäämässä. Mennään ton puskan taa piiloon! Noi rumat puskat pitäs hävittää rannasta. [bush] 2 k u k k a k i m p p u Viiään

niil-

le ees joku puska tuliaisiks. Onpas komee puska ruusuja! [bouquet of flowers]

puskaradio k u u l o p u h e i t a ,

juoruja

välittävä tietokanava, viidakko-

rumpu Puskaradio juoruaa kaikki tän talon asiat. Kyllä sana leviää äkkiä puskaradion kautta. [(through) the grapevine]

puskea päätä(än) seinään

324

puskea päätä(än) seinään mem a h d o l l i s u u s , tuhlata aikaansa,

Tuolla leikkipuistossa se remmi taas kittaa pussikaljaa. Ootelkaa, niin mä käyn hakeen tosta kaupas-

o l l a typerän itsepäinen, j a t k a a it-

ta vähän pussikaljaa.

sepintaisesti j o n k i n y l i v o i m a i s e n

in a plastic bag)]

nettää t y h m y y t t ä ä n o n n i s t u m i s e n

yrittämistä, iskeä, l y ö d ä päätä(än)

seinään Mikset sä usko mua, pusket vaan aina päätäs seinään! Miten joku voi olla noin tollo, et puskee päätä seinään aina vaan uues["bang one's head against a

taan.

brick wall"] p u s kii kiinnikäymiskehotus m m .

koiralle Pus kii, Musti! aja!

Pus

kii,

[(to a dog) "Bite him!", "At her!"]

puskurit

naisen rinnat, tissit, dai-

sarit, h i n k i t , m e i j e r i t Kato

mitkä

puskurit tolia likalla! Musta naisella pitää olla pyöree pylly ja kunnon

puskurit,

pussailla

[woman's breasts]

suudella, pusia M ä ä

näin kun te pussailitte Mikan kans. Menkää siitä muualle pussailemaan! [to kiss] pussata s u u d e l l a Tekis mieli pussata sua! Äiti pussas mua poskelle. Pussataan! [to kiss]

pussi 1 r a h a k u k k a r o ,

lompakko;

rahavarat Kaivahan pussis esiin, saat maksaa tän laskun! Mä sain maksaa sen kolarin omasta pussista.

[wallet, (change) purse; funds,

financial resources] 2 p a l l o p e l e i s s ä :

pussit 1

[beer (carried

kivekset, pallit

pussit roikkuu melkein Taas tuli naitua pussit

Ton jätkän polvissa. tyhjäks.

[testicles] 2 s i l m i e n a l l e m u o d o s t u -

neet poimut Mulle on tullu valvomisesta jo ihan pussit silmien alle. Millähän nää hirveen näköset pussit sais veks? [rings, pouches under eyes]

pussittaa p a l l o p e l e i s s ä :

saada p a l -

lo pussiin (2) Kyllä osas kaveri pussittaa kaukaa! Jätkä pussitti kaikki vaparit sisään, [score] pusu s u u d e l m a , s u u k k o Äiti tahto pusun palkaks. Anna pusu! [kiss] puteli p u l l o Osta samalla mulle pari putelia kossua. Älä juo sitä koko putelia tyhjäks! Poliisi otti jätkiltä putelit pois. [bottle]

putiikki

pieni kauppa, m y y m ä l ä ;

l i i k e , y h t i ö , f i r m a , l a f k a Sen

sivu-

kadun varrella oli mukavia pikku putiikkeja. Otetaas tosta putiikista jät skit! Tuli liian raskaaks pitää yksin koko putiikkia. Meniks se putiikki

konkkaan?

[small store,

shop; firm, business]

putka 1 p o l i i s i l a i t o k s e n

pidätys-

kori(rengas) verkkoineen, maa-

s e l l i t a i s e l v i ä m i s a s e m a Pena

li(kehikko) Tein mä kolme pussia jo eka jaksolla. Ei se laaki saakeli

tu oleen koko yön putkassa. Vietiiks ne tappelupukarit putkaan ? Mä pääsin vasta aamulla putkas-

menny

pussiin,

pussikalja

[(in sports) goal]

(keski)olut, j o t a var-

jou-

ta. [lockup, cell] 2 ( h u o n o k u n t o i -

sinkin nuoriso kantaa mukanaan

nen) k o j u , k o p p i , asumus; u l k o -

muovikasseissa j a j u o ulkona

huone, paskahuusi Sinne

tontille

325

puurot ja vellit sekaisin

on kyhätty vasta sellanen putka, jossa pietään työkaluja. Tollaseen onnettomaan putkaanko mun pitäs mennä maate ? Kyllä oli karmee kusiputka! [box; den, hovel;

puulaaki

outdoor toilet]

puulla päähän lyöty(nä) häm-

putki y h t ä j a k s o i n e n

tapahtuma-,

(yhteinen) yritys, yhtiö,

firma Kyllä meijän kannattas perustaa oma puulaaki. Meniks se sun puulaakis konkkaan ? [business, enterprise, firm, company] mästynyt, hölmistynyt, hämmen-

t o i m i n t a j a k s o t a i k e h i t y s k u l k u On

tynyt, neuvoton, puusta pudonnut

tää putkessa opiskelu tylsää! Töitä on paiskittu taas viikkotolkulla putkeen. Mä join kolme viikkoo putkeen. Penalla on taas ryyppyputki. Tässä firmassa joutuu vaskisin uraputkeen, [continuous,

Faija oli ihan puulla päähän lyöty, kun mä sain ussan kokeista kympin! Mitähän se tyyppi oikeen katteli meitä niinku puulla päähän

without break]

putki päällä

kirjoitus Pistä tähän alle! Ei tähän mitään

alkoholi-, ryyppy-

kierre Taitaa olla naapurin ukolla taas putki päällä. Penalla jäi viikonlopun jälkeen putki päälle. [habit, vicious circle, binge]

putoilla slg.

nauraa h i l l i t t ö m ä s t i ,

katketakseen, pudota (3)

rupes putoileen mun

Porukka

juttuihin.

Pitäs toi autokin taas putsata sisältöjä päältä. Putsaatte sitten jälkenne, ennen kun lähette täältä! [to clean, tidy up] puhdistaa

2 varastaa, k ä h v e l t ä ä ; v o i t t a a suuresti ( u h k a ) p e l i s s ä t m s . Jätkät

oli

putsattu, kun ne oli sammunu rannalle. Pena putsas ruletissa koko pöydän. Joku on putsannu pajatson.

[rob, burgle, burglarize, empty; puuteri ehostusaineena

Pistetääs vielä vähän putskua nenänvarteen, niin alkaa näyttää hyvältä. Mun iho on yliherkkä tolle putskulle.

[signature] 2 e l ä i m e n j ä t t ä -

tarvita,

m ä h a j u m e r k k i , uloste tms.

Taas

joku koira on kussu puumerkkinsä tohon oven pieleen hangelle. Kissat on tainnu ruikkia puumerkkejä liiterin

nurkkiin,

[scent (left by an

puuro

s e k a v a e s i t y s , e p ä s e l v ä ää-

ni, puhe, selostus yms. Koko esitys meni loppua kohen puuroks. Toi asemahallin kuulutus on ihan puuroo, ei siitä saa pätkääkään selvää. Se ukko oli niin kännissä, että puhekin oli pelkkää puuroo. [mess; thick, confusing, confused (talk, performance)]

puurot ja vellit sekaisin

asioit-

ten, a j a t u s t e n s o t k e m i s e s t a : p a s -

win money]

putsku

alle-

puumerkkis puumerkkiä

animal)]

[burst into immoderate laughter]

putsata 1

[baffled, confused; helpless]

lyötynä?

puumerkki 1 n i m i k i r j o i t u s ,

[face powder]

mat sekaisin Nyt on tainnu koko keskustelussa mennä puurot ja vellit sekasin. Nyt sulia on kyllä puurot ja vellit ihan sekasin. [confusing, muddling, mixing up things]

puusee puusee

326

ulkovessa, ulkohuone, ul-

koiluusi, paskahuusi

Puuseessä

hais ihan karmeelta. Iskä joutuu aina yksin tyhjentämään kesämökin puuseen. Tuolla se ukko istuu paskalla

[outdoor toilet]

puuseessä.

puusta katsoen

t a r k e m m i n tu-

tustumatta Kyllä kai asia kummalta näyttää puusta katsoen. Puusta kattoen tää idis voi tuntua hölmöltä, mutta aattelepa tarkemmin! [at first glance]

puusta pudonnut

hölmistynyt,

hämmentynyt, ymmällään, puulla päähän l y ö t y ; tärähtänyt, h ö l m ö

Äiti oli kun puusta puonnu, kun me karautettin iskän kanssa uuella autolla pihaan. Toi tyyppi tuntuu olevan vähän puusta puonnu. [confused, baffled; stupid, crazy]

puuta heinää

turhanpäiväisistä,

joutavista, typeristä tai valheelli-

sista asioista Puhuttiin

naapurin

kanssa vähän puuta heinää. Nyt sä väität taas puuta heinää. Toikin Penan tarina on ihan puuta heinää.

[nonsense, rubbish]

puutteessa

tyydytystä Hitto, mä oon ollu puutteessa kohta viikon. En tiiä, kauanko sitä jaksaa elää puutteessa, kun eukkokaan ei enää anna. [in need of sex] p y h torjuntaa tai halveksuntaa iltota

maksalaatikkoo en kyllä syö! Sekin jätkä luulee olevansa joku makee, pyh! Ja pyh mä sanon tollasille juoruille! [pah, bah]

laatia, v a l m i s t a a ( n o p e -

asti) Pykäsepäs äkkiä joku muistovärssy mummulle! Pitää pykästä vielä se raportti valmiiks. Mitäs mä teille nyt yhtäkkiä ruokaa py[do, make or write quickly]

käsen?

pykälä

Miks sä ajat noin pienellä pykälällä? Heitäs nyt jo kolmosta pykälään! [gear auton tms. vaihde

(of vehicle)]

pykätä

r a k e n t a a , p y s t y t t ä ä Naapuri pykää jotain hökkeliä takapihalleen. Ruvetaas pykäämään sitä paskahuusia pystyyn! [build, set up]

pyllistää, pyllistellä

kumartaa,

k u m a r r e l l a t a k a m u s p i t k ä l l ä Se

strippari pyllisti ihan nenän eessä koko perä paljaana. Tuolla ne naiset pyllistelee kasvimaalla. [stick out one's buttocks]

pynttäytyä, pynttääntyä

pukeu-

t u a h i e n o i h i n tai r u n s a i s i i n vaatt e i s i i n , p y n t ä t ä itsensä Pitää

tässä

pynttäytyä niihin vanhojen tansseihin. Muksut oli onneks pyrittääntyny kunnolla, kun oli niin julmetun

v a i l l a seksuaalista

m a i s e v a h u u d a h d u s Pyh,

pykäistä

kylmä,

[dress in fine clothes;

dress warm]

pyntätä

p u k e a h i e n o i h i n tai r u n -

s a i s i i n v a a t t e i s i i n Morsian

oli

pyntätty oikein hienoks. Mitä sää nyt tollaseks oot ittes pyntänny, onks jotkut juhlat vai? Pyntätkääs nyt paljon vaatetta päälle, kun on tollanen

pakkanen!

[dress sb in fine

clothes; dress sb warm]

pyrky

p y r k i m i n e n , p y r i n t ä Sulia tuntuu olevan kova pyrky valtuustoon. En mä voi tajuta tota julkkis-

pysyä tolpillaan

327

ten pyrkyä

ketään ihan pystymetsästä

eduskuntaan.

pyrkyri k e i n o t t e l e v a

nousukas,

k o r k e a m p a a n asemaan h ä i k ä i l e mättömästi pyrkivä, k i i p i j ä

Inhot-

taa tollaset nuoleskelevat pyrkyrit! Se on aika pyrkyri toi uus nilkkaatumisesta: taka-

muksilleen Joku ukko kaatu tossa kännissä pyrstölleen. Varo, ettet mee siinä liukkaassa mäessä pyrstöllesi

[(fall) on one's buttocks]

pyryharakka

nuori vallaton nai-

nen tai tyttö Naapurin Seija juoksee kun pyryharakka miesten perässä. Aika pyryharakka toi naapurin

pikkulikka!

[wild, unruly, easy,

light (girl or young woman)]

pyrynä n o p e a s t i ,

Käskekääs se lähettipoika pyrynä paikalle! Tänne sieltä, ja pyrynä! [quickly] pysti patsas, v e i s t o s ; p o k a a l i Mitähän toikin pysti esittää ? Se voittaja sai jonkun helkutin pystin. Mitä mää tällasella pystillä teen, en mitään!

[statue, sculpture; trophy]

Mennääs ottaan parit kaljat tohon pystikseen! Eiks siinä pystiksessäkään saa enää polttaa ? [stand-up -pubi

bar; snack bar] 2 p y s t y t u k k a , p y s t ä -

ri Sulia on hyvännäkönen pystis. Mä leikkuutan kesäks pystiksen. [flat-top]

pystymetsästä j o n k i n

tehtävän

k y l m i l t ä ä n , ensi kertaa aloittamisesta t a i s i i h e n l i i t t y v ä s t ä

v e l k a a , a u k i Pate on mulle vieläkin satasen pystyssä. Ota toi satku, niin en jää sulle enää niin paljon pystyyn, [owe money] p y s t i s ( 2 ) Sulle sopii hyvin toi pystäri. Sillä kundilla oli päältä blondattu pystäri. [flat-top]

pysyä aisoissa

pysyä kurissa,

kohtuudessa Ei toi Penan juominen pysy enää missään aisoissa. Koitetaas nyt vaan pysyä aisoissa eikä intoilla liikaa! [be in control; keep within bounds]

pysyä housuissaan

h i l l i t ä itsen-

sä, m a l t t a a m i e l e n s ä Mirkku

äkkiä

pystis 1 p y s t y b a a r i ,

pystyssä

pystäri p y s t y t u k k a ,

ki. [pusher, thruster, parvenu]

pyrstölleen

'ketä

t a h a n s a ' , [raw recruit; anybody]

[aspiration, pursuit]

Nää

hommat on alotettava ihan pystymetästä. Ei tähän työhön voi ottaa

oli

niistä häistään niin innoissaan, että tuskin pysy housuissaan. Yritä nyt pysyä housuissas, äläkä hermoile siinä!

[restrain or control

oneself]

pysyä kärryillä y m m ä r t ä ä ,

pystyä

seuraamaan selitystä, o p e t u s t a ,

tarinaa tms. Ootteko vielä pysyny kärryillä? En mä pysyny matikan tunnilla kärryillä, [understand, follow, be with sb]

pysyä nahoissaan

h i l l i t ä itsen-

sä, m m . v i h a n s a tai i n n o s t u k s e n s a

Pomo ei pysyny enää nahoissaan vaan rupes hirveesti karjumaan. Koitahan nyt pysyä nahoissas, vaikka voititkin kisan, [restrain or control oneself]

pysyä tolpillaan

pysyä pysty-

asennossa, j a l o i l l a a n Pekka

oli

niin kännissä, ettei pysyny ees toi-

pytinki

328

pillaan.

Vaari tuskin enää pysyy [stay on one's feet]

tolpillaan,

pytinki

Johan on komeita pytinkejä tällä tienoolla! Mikäs helkutin pytinki tohon rantaan on rakennettu? rakennus, rakennelma

[building, structure, edifice]

pyttis p y t t i p a n n u Koulussa oli tosi hyvää pyttistä. Kunnon pyttikseen kuuluu pistää paljon sipulia ja sit se paistettu kananmuna päälle. [fried diced meat and potatoes]

pytty 1 W C - i s t u i n ,

vessanpönttö

Siivoo se vessa ja puhista sitten pytty kunnolla! Joku oli heittäny yrjöt pytyn viereen. Tuolla se äijä istuu pytyllä maha kuralla, [toilet (seat)] 2 p a l k i n t o p o k a a l i , p y s t i Mä

sain palkinnoks pienen hopeisen pytyn. Mitä mä tämmöselläpytyllä teen, olis antanu palkinnoks vaik[trophy] 3 p o l t t o m o o t t o -

ka rahaa,

rin sylinteri Montaks pyttyä siinä peräprutkussa on ? Yks pytty on varmaan menny hajalle, kun kone ei jaksa vetää, [cylinder (in an engine)] 4 slg.

pakkolaitosrangais-

tus, -tuomio Pena istuu pyttyä vielä kolme vuotta. Saiks se Masakin pyttyä?

[prison sentence]

pyttyiiiä k e l j u i l l a ,

pottuilla, vittuil-

la Älähän kuule rupee mulle pytty ileen! Akka pytty iii mulle taas koko

illan,

[make nasty remarks]

pyttykundi slg.

pakkolaitosvanki

Luuletsä, että tällanen entinen pyttykundi mistään hommia sais? Noi on varmaan jotain pyttykundeja, kun niillon hirveesti tatskojakin.

[prisoner]

pyttymäinen

kelju, keljumainen,

pottumainen, vittumainen

Kyllä

oot pyttymäinen tyyppi, kun et vippaa rahaa. Täällä landella on aina niin pyttymäistä, ku ei oo mitään

tekemistä,

[nasty; boring, dull]

pyyhkiä 1 o l o s t a ,

voinnista, kuu-

lumisista, sujumisesta: mennä,

voida Miten sulia pyyhkii nykyään? Mites hommat pyyhkii? Kyllä iskällä pyyhkii leikkauksen jälkeen taas joten kuten, [how sb is (doing)] 2 h ä i p y ä n ä k y v i s t ä , lähteä (juosten) pois, m e n n ä tiehensä

Lähtekääs jätkät pyyhkiin siitä! Joko se saakelin tyyppi ehti pyyhkiä karkuun?

pyyhkäistä

[go away, run away] nopeasta l i i k k e e l l e

lähtemisestä: häipyä, häippäistä; nopeasta l i i k k u m i s e s t a : viilettää, k i i t ä ä , sujahtaa ( o h i )

Eiköhän

pyyhkästä täältä, ennen kun joku tulee! Kyllä mä pystyn pyyhkäseen satasen vieläkin alle yhentoista sekunnin. Tosta pyyhkäs äsken pari autoo kylälle päin. [leave, run away; move fast, sweep, dart]

pyykki

sotkuinen, harmillinen

asia(ntila); moite, nuhde

Kuka

tänkin pyykin setvii? Taas saatiin väärästä tilinpidosta pyykkiä. Eukoltakin tuli helkutinmoista pyykkiä siitä eilisiltasesta kännäilystä. [fuss, confusion; scolding]

pyykkilauta(vatsa, -maha) hyvinkehittynyt, tiukka j a litteähkö (miehen) vatsalihaksista, sikspäk-

ki (2) Aika seksikäs pyykkilauta toliakin jätkällä! Ei naisilla kuulu olla mikään pyykkilautamaha

pyöräyttää

329

vaan sellanen pehmee

herkku.

[visible abdominal muscles, six-pack abs]

[running, showing (in the

tä lähtien,

cinema/movies or on TV)] 3 o l l a s u u n n i l l e e n , l i k i m a i n Niien

pyykätä

pestä v a a t t e i t a , p y y k k i ä

Pitäskös ne sunfarkkus välillä pyykätä? Onks sun pakko ruveta pyhänäkin pyykkäämään ? [wash clothes]

pyytää

h a l u t a m a k s u k s i Paljonks sä pyysit siltä jätkältä? Mitä sä pyyät tosta vanhasta mopostas? Jätkä taitaa pyytää vähän liikoja siitä kämpästään, [to charge, ask]

pyörittää 1 y r i t y s -

tai l i i k e t o i m i n -

nasta: p i t ä ä t o i m i n n a s s a , k ä y n n i s -

sä En mä enää jaksanu pyörittää yksin koko lafkaa. Kysynpähän vaan, kuka tätä firmaa pyörittää? [run, keep (a business) going] 2 h ö y -

alu-

vanteitten hinta pyörii siinä tonnin paikkeilla. Minkälaisissa hinnoissa sellaset kakskyttuumaset taulutelkkarit pyörii? Niitten vastaajien keski-ikä pyörii tossa kahenkymmenen molemmin puolin. [be approximately] 4 s u j u a , p y y h k i ä ; olla (jatkuvassa) käynnissä, käy-

tössä, liikkeessä Mites

hommat

pyörii? Firma alkopyöriä mukavasti. Työt pyörii tässä tehtaassa yötä päivää. Nyt ois Suomessakin vaan saatava raha pyörimään, [be doing, be going (fine, etc.); roll, turn, circulate]

pyöriä tyhjää 1 a j o n e u v o n

pyö-

k y t t ä ä , p a n n a k o v i l l e , rääkätä, k i u -

ristä: luistaa, p y ö r i ä paikallaan,

sata Ruotsi pyöritti taas Suomee koko ottelun miten tahto. Tollasta tyyppiä on helppo vähän pyöri tää.

sutia, l y ö d ä t y h j ä ä ( 1 ) Pyörät

[give sb a hard time; have (total) control; torment]

pyöritys

me sit jäätiin,

höykytys, uuvuttava toi-

m i n t a , p i i n a , r ä ä k k i Tappara

joutu

pyö-

ri tyhjää, eikä koko bussi liikkunu pysäkiltä mihkään. Pyörät rupes pyöriin tyhjää, ja siihen mäkeen [(tires) spin (when

traction fails)] 2 a j a t u k s i s t a y m s . : olla käsittämättä, muistamatta,

lyödä tyhjää (2) Ton kaverin

pääs-

erän lopussa pahaan pyöritykseen. On taas ollu töissä aika pyöritystä koko päivän, [hard time,

sä taitaa vähän kaikki pyöriä tyhjää. Nyt kyllä eilisillan jutut pyörii

torment, slog]

mulla tyhjää,

pyöriä 1

oleilla, hortoilla, palloilla

Onks Pena pyörinv viime aikoina täälläpäin ? Sä oot ruvennu pyörimään nykyään ihan ihme porukoissa.

[be, hang around] 2 e l o k u -

vasta t m s . : o l l a m e n e i l l ä ä n , esitet-

tävänä Se filmi pyörii jo kuuetta viikkoo teattereissa. Tää sarjis on pyöriny telkusssa ja viime syksys-

[(of one's mind) go

blank]

pyöräyttää

v a l m i s t a a , saada ai-

kaan (nopeasti) j o t a k i n

Käväsin

tosta vaan pyöräyttämässä muksuille iltapalan. Pyöräytähän tohon nimes alle. Meijänpä tyttö se pyöräytti eilen kaksoset, ihan tosta noin.

[do, make or write quickly;

give birth]

pähkähullu pähkähullu

330

päikkärit

a i v a n h u l l u , hassu

(henkilö) Toihan on pähkähullu ajatus! Meijän pomo on tainnu tulla pähkähulluks, se sekoilee jotain järjetöntä. Mä en sen pähkähullun kans lähe mihkään! [absolutely crazy]

pähkäillä

pohtia, pohdiskella, tuu-

mailla, mietiskellä, muistella; jah-

kailla, empiä Älä nyt enää pähkäile, vaan osta vaan se kämppä! Ei kannata pähkäillä menneitä asioita. Pähkäilin tässä lähtee kalaan. Mitä siinä pähkäilet, tuu mukaan vaan!

[think about, consider; hesitate]

päihin(sä)

misestä, tappion kärsimisestä

Pena tarttis joskus oikeen kunnolla päihinsä. Sille jätkälle tarttis antaa päihin. Saitko päihis, häh hää! Hitto, taas tuli matsissa päihin!

[(afternoon) nap]

päikseen 1

k e s k e n ä ä n tasan Tulot ja menot tais mennä ihan päikseen. Eikös nyt meillä velat oo päikseenPistetään kulut päikseen. En mä siihen suostunu, et ois vaihettu autot päikseen. [share(d); even, quits] 2 p ä i t t ä i n , päät v a s t a k -

kain Pannaanks nää sängyt päikseen ? Jatketaan niitä lautoja vaan päikseen. [end to end]

päin honkia, mäntyä, seiniä epäonnistumisesta; väärin, huo-

selkään, t u r p i i n y m s .

a n t a m i s e s t a t a i saamisesta; h ä v i ä -

nosti Kaikki asiat menee taas päin honkia. Vastaus on päin mäntyä. Tää homma on tehty päin seiniä. [wrong, badly]

päin naamaa

suoraan sanottaes-

sa, kerrottaessa: p ä i n k a s v o j a , p ä i n s i l m i ä , n ä k ö ä Tekis

[(be) beaten]

päihinsä

p ä i v ä u n e t Täytyy pistää kohta lapset päikkäreille. Otin tossa sohvalla pienet päikkärit.

mieli

sa-

känniin Kyllä kai nyt parista kossupullosta päihinsä tulee. Me juotettiin ne likat ensiks päihinsä.

noo sille äijälle suorat sanat päin naamaa. Ei mä uskalla kertoo sitä Mirkulle päin naamaa, et mulla on toinen nainen, [to sb's face, point-

[(become) drunk]

blank]

humalaan, juovuksiin,

päikkäri 1 p ä i v ä k e r h o ,

Joka aamu kersat piti viiä päikkäriin. Se flussa oli tarttunu muksuihin varmaan päikkärissä. Mä olin lukion jälkeen puolisen vuotta töissä Polvijärven päikkärillä. [day -koti

nursery, day care center; kindergarten] 2 p ä i v ä k i r j a , p ä i v i s Me luettiin

sa-

laa mun systerinpäikkäriä. Musta on kiva kirjotella päikkäriin kaikkee herkkää,

[diary, journal]

päin näköä lyötäessä,

iskettäessä:

k a s v o i h i n ; suoraan sanottaessa, kerrottaessa: p ä i n k a s v o j a , naa-

maa Sua tarttis lyyä päin näköö, saamari! Kehtaat vielä väittää tollosta mulle päin näköö! [beat(en) on the face; to sb's face, point-blank]

päin persettä, vittua vulg.

epäon-

nistumisesta: väärin, huonosti, huonolla tolalla, päin honkia,

mäntyä, seiniä Tentti meni taas

päntätä

331

päin persettä. Tää hylly on kasattu ihan päin vittua. Tuntuu, että koko elämä on taas päin persettä, [totally wrong, extremely badly; "sucks"]

päissään h u m a l a s s a ,

juovuksissa,

kekkulissa, kännissä, hiprakassa,

hutikassa Pena rähjää aina päissään. Miten sä voit olla taas noin hirveestipäissäs? [drunk]

päivineen

vahvistussanana: kaik-

kineen Varkaat vei mun vei veneen vehkeilleen päivineen. Se koko navetta palo elukoineen päivineen. [...and ali] päivis p ä i v ä k i r j a , p ä i k k ä r i ( 2 ) Tää on jo mun kolmas päivis. Piät sä päivistä joka päivä? [diary, journal]

päiväkahvi

kiertoilmauksena

Toi nyt on ihan pälli idis. Mee siitä pälli muualle! Senkin pälli! [stupid, unpleasant]

pällistellä

tuijottaa, katsoa ih-

meissään Taas noi äijät pällistelee vieraita naisia. Kyllä jätkät muuten pällisteli meikäläisen uutta autoo. Mitä siinäpällistelet, painu [to gaze, stare]

muualle!

pälpättää

puhua turhanpäiväisiä,

j o u t a v i a , j u o r u t a ; soittaa suutaan,

räpättää Taas se naapurin mummu kävi tässä pälpättämässä vaikka mitä. Tästä ei sitten tartte pälpättää koko kylälle! Mitä siinä pälpätät, piä turpas

kiinni!

[babble, talk

rubbish; gossip]

pämistää, pämistellä

hummata

seksiseuran t a r j o a m i s e s t a t a i etsi-

juopotellen, pämpätä, pämppäillä

misestä Käväsin tossa päiväkahvilla yhen mimmin luona. Lehessä oli ilmotus, että "nuori blondi tarjoaa päiväkahvit varakkaalle her-

Jätkät rupes jo puolilta päivin pämistään. Lähetään voiton kunniaks vähän pämisteleen! [to drink,

rasmiehelle

". [having sex; looking

for sex] likimääräisestä

ajankohdasta, määräpäivästä maksamisessa, t y ö n v a l m i s t u m i -

sessa tms. Ei se nyt oo niin päivän päälle, millon maksat. Pitääkö tän homman olla valmis ihan päivän [exact date or deadline]

päivän sana

suosiossa, m u o d i s s a

olevasta: v i i m e i s t ä huutoa, trendi

Mikäs nyt on päivän sana tossa pukeutumisessa? Integrointi tuntuu olevan taas päivän sana tässä opetusalalla,

pälli

pämpätä, pämppäillä

ryypätä,

ryypiskellä; hummata juopotellen,

päivän päälle

päälle?

party]

[in (fashion), trend(y)]

t y h m ä , p ö h k ö , m ä n t t i , epä-

mieluisa, epämiellyttävä, ääliö

p ä m i s t ä ä , p ä m i s t e l l ä Tuolla

se

äijä taas pämppää omia litkujaan. Pena on pämpänny jo aamusta alkaen. Pämppäiltiin jätkien kanssa kaupungilla pikkutunneille asti. [to drink, party]

pänniä

harmittaa, keljuttaa, ottaa

päähän, aivoon Häviön jälkeen pänni niin helkutisti. Mikä sua taas oikeen pännii? Mua on ruvennu pännimään toi sun nalkutukses. [annoy; be fed up]

päntätä, päntätä päähän(sä) o p i s k e l l a tai opettaa ponnistellen,

suurin v a i v o i n Tenttiinkin

pitäs

päreet palaa

332

vielä ehtiä päntätä. Mä oon yrittäny koko päivän päntätä noita fyssan kaavoja päähän. Pänttää nyt nää asiat päähäs! Ei ton tyypin päähän mee mitään pänttäämälläkään.

[bone up, swot, grind away]

päreet palaa

hermostua, suuttua,

p i l l a s t u a , m e n e t t ä ä m a l t t i n s a , itse-

hillintänsä Jos mutsi näkee mut tässä kunnossa, siltä palaa päreet. Enolta palo heti päreet, kun viina loppu. Päreet siinä palaa, kun yrittää tota pässinpäätä neuvoo! [become angry; lose self-control]

pärjäillä s e l v i y t y ä ,

tulla toimeen,

pärjätä (1), voida h y v i n

Mitenkäs

ot pärjäilly miehes kuoleman jälkeen? Onhan tässä jotenkuten pärjäilty. Yritähän pärjäillä! [do, get on (fine); "Take care!"]

pärjätä 1 s e l v i y t y ä ,

tulla toimeen,

pärjäillä, voida h y v i n

Meijän

antaa numerot varmaan pelkän pärstäkertoimen perusteella. Tytöillä tuntuu olevan parempi pärstäkerroin kuin pojilla, [appearance factor (given more weight than merits)]

pässi t y h m y r i ,

t y p e r y s , pässinpää,

p ö l k k y p ä ä , ä ä l i ö , i d i o o t t i Etkö

sä

pässi tajuu mitään? Senkin pässi! [idiot, stupid]

pässinliha y k s i n k e r t a i n e n ,

helppo

asia, r u t i i n i l u o n t e i n e n t e h t ä v ä

tms. Alku oli vaikeeta, mutta loppu taas pelkkää pässinlihaa. Nää hommat alkaa olla jo pässinlihaa. [easy, simple, "piece of cake"]

pässinpää

t y h m y r i , t y p e r y s , päs-

si, p ö l k k y p ä ä , ä ä l i ö , i d i o o t t i On

siinä mulla kanssa yks pässinpää! Joskus tuntuu, niinku koko luokka olis täynnä pääsinpäitä. Senkin pässinpää!

[idiot, moron]

pässinpökkimät

paksut villasu-

[manage, do, get on (fine); "Take

kat tai -housut Mummolla oli aina sisälläkin pässinpökkimät jalassa. Näissä pässinpökkimissä on oi-

care!"] 2 v e t ä ä v e r t o j a , k y e t ä sa-

keen lämmin

m a a n s u o r i t u k s e e n t m s . Ei

or trousers]

mummu pärjää vielä hyvin ihan yksinäänkin. Koita pärjätä!

mulle

kukaan pärjää juoksussa. Tuskin mä sulle pärjään, [be as good as, keep up with sb] 3 s u o r i u t u a , m e n e s -

tyä Miten pärjäsit tentissä? Suomalaiset on pärjänny kisoissa aika hyvin, [do (fine), succeed] pärstä halv. k a s v o t , n a a m a ; s u u Onpas tolia ukolla ruma pärstä. Koitahan vaan pitää pärstäs peruslukemilla. Piä se pärstäs kii!

olla. [thick wool socks

pätkiä 1 m o o t t o r i s t a :

käydä katko-

en, yskien Sytytys ei oo kohollaan, kun toi kone pätkii. Ei se peräprutku tolleen oo ennen pätkiny. [to malfunction, not work, be on the blink] 2 ajatuksesta, m u i s t i s t a : k a t k e i l l a

Ootko sä kännissä, kun tolleen pätkii? Mummon muisti on pätkiny jo pitkän

aikaa,

[(of one's mind)

go blank]

[face; mouth]

pärstäkerroin

ihmisen ulkomuo-

don tekemä vaikutelma

Maikka

pätkä 1 halv.

h y v i n l y h y t (mies)-

henkilö Miten ihmeessä se sun siskos nai sellasen pätkän ? Terve,

päältä

333

pätkä!

istu tossa koko illan pää

[very short man, midget]

2 elokuva, tv-ohjelma, m u s i i k k i -

kappale tms. Katoitko eilen telkkarista sen pätkän suomalaisista saunahulluista ? Ootsä kuullu tään pätkän? [film, TV program, song] 3 r a l l i t a i v a l Grönholm

ajo

pohjat viimeselläkin pätkällä. Eka pätkä oli tosi vaikee ajaa näillä kuivan kelin kumeilla, [bit, section, special stage (in rally racing)]

pätkässä h u m a l a s s a ,

juovuksissa,

kiinni.

["Shut up!"; silent]

pääkoppa

käsityskykyyn liitty-

visssä y h t e y k s i s s ä : k a l l o , a i v o t , ta-

junta Eikö tää juttu mee sun pääkoppaas ? Ton pöhkön pääkoppa on täynnä sahanpurua, [(of comprehension) brain, head]

päälle 1

j o n k i n j ä l k e e n Syötiin makkaraa ja juotiin kaljaa saunan päälle. Ruuan päälle mennnään sit nokosille, vai mitä? [after]

päissään, k ä n n i s s ä , k e k k u l i s s a ,

2 j o n k i n m ä ä r ä n y l i Vaari

on

hiprakassa Pena on aina pienessä pätkässä. Jätkät tuli bileisiin aika pätkässä, [drunk]

päälle kaheksankymmenen. hauki paino vähän päälle

Se kilon.

pätkääkään

lainkaan, ollenkaan,

yhtään Mua ei huvita tää matikka pätkääkään. Tuskin Mirkku on pätkääkään kiinnostunu susta. Ei se lääke tunnu tehoovan pätkääkään tähän helkutin särkyyn. Mä en kuuntele enää pätkääkään tota nalkutusta!

[(not) at ali]

päähänpotkittu

kovia kokenut

Käy vähän sääliks tota päähänpotkittua tyyppiä. Ei siitä päähänpotkitusta kukaan välitä, [suffered h y v i n liukas j a vaa-

r a l l i n e n ( t a l v i a j o ) k e l i En kyllä

us-

kalla lähtee liikkeelle tollaseen pääkallokeliin. Taas tulee taatusti kolareita tällä pääkallokelillä. [very slippery (driving) conditions]

pää kii(nni)

huudahduksena: ole

h i l j a a , n a a m a k i i n n i , suu u m p e e n ; y l e e n s ä v a i t i o l e m i s e s t a Pää

[more than]

päällepäsmäri

määräilijä, pomo,

vainoaja, k o me n te I ij a A nopista on tullut oikee päällepäsmäri. Häivy siitä, täällä ei tarvita mitään päällepäsmäreitäl

[overbearing, boss(y)]

päälle päätteeksi

kaiken muun

lisäksi, kaiken kukkuraksi

Päälle

päätteeks se mies makso mun hotellilaskunkin. Päälle päätteeks lensin nurin ja katkasin käteni. Kotonakin haukuttiin vielä päälle päätteeks. ["on top of that", "and what's more"]

(many hardships)]

pääkallokeli

jo

kii,

senkin hullu! Nyt pää kiinni siinä! Voisitko pitää pääs kiinni! Se ukko

päällä

täydennyssana ilmaisemas-

sa v a l l i t s e v a a o l o t i l a a Bileissä

oli

tosi rankka meno päällä. Vauvalla taitaa olla taas tauti päällä. Mulla on hirvee krapula päällä. Tänään oli töissä taas helkutinmoinen vauhti päällä, [(of prevailing circumstances); be having sth; now]

päältä

vierestä, s i v u s t a Kattelin vain päältä, kun ne tappeli. Ei sun

päänsärky

334

tartte tehä mitään, seuraat vaan päältä, mitä ne tekee, [from beside] päänsärky o n g e l m a , h u o l i En mä ota sun asioistas mitään päänsärkyä. Se on sun oma päänsärkys, jos sulia on juoppo mies. [problem, trouble]

[get rid of addiction, kick the habit]

päästä kärryille

ymmärtää, pys-

t y ä taas seuraamaan esitystä t m s .

pää pensaaseen

vaikeuksien

olemassaolon kieltämisestä, välttämisestä, torjumisesta, silmien s u l k e m i s e s t a t o d e l l i s u u d e l t a Se

jätkä yrittää vaan pistää päänsä pensaaseen. Älä luulekaan selviäväs tästä työntämällä pääs pensaaseen. Hävettää niin että tekis mieli panna pää pensaaseen. ["(hide one's) head in the sand"]

pää pyörällä

sekaisin, p ö k e r r y k -

sissä; i h m e i s s ä ä n , h ä m m e n t y n e e -

nä, empien Onks sulia on nyt jotenkin pää pyörällä, kun noista hommista ei tuu mitään ? Mulla menee aina karusellissa pää pyörälle. Se pomo katteli aluks mua vähän pää pyörällä, [confused, baffled; giddy]

päästä jyvälle

ymmärtää, käsit-

tää, oivaltaa Pääsitkö jyvälle sen tyypin aikomuksista ? En mä oikeen taho päästä jyvälle, mitä sä tarkotat.

puvuudesta Mä luulin, et Penakin pääs jo kuiville, mutta se ratkes taas ryyppäämään. Mun tyttö oli narkkari, mutta se pääs kuiville.

[understand; realize]

päästä kuin koira veräjästä päästä j o s t a k i n t y ö s t ä t a i t e h t ä v ä s -

tä helpolla, vähällä Pääsin intissä kirjurina kun koira veräjästä. Nyt et pääsekään tästä hommasta kun koira veräjästä! [get off scot-free]

päästä kuiville s e l v i y t y ä

jostakin,

Vähitellen mä aloin taas päästä kärryille niistä maikan jutuista. En mä nyt meinaa millään päästä kärryille, mitä sä tarkotat. [begin to understand, get back on track]

päästä liukkaille vulg. päästä m i e h e n j ä l k e e n Kai mä kaa

pää-

sen sit liukkaille? Pena tuli siihen yhtäkkiä ja halus päästä liukkaille. [have sex with sb else's sex partner, "sloppy seconds"]

päästä makuun

alkaa o p p i a pitä-

m ä ä n j o s t a k i n , i n n o s t u a , saada k o kemusta j o s t a k i n , tottua, mieltyä

johonkin Tässä kohmelossa on helkutin vaikee päästä työn makuun. Kyllä tää tästä jo sujuu, kun on makuun päässy. [get used to sth, begin to like sth]

päästä omilleen

selvitä jostakin

i l m a n r a h a l l i s t a t a p p i o t a , saada o m a n s a t a k a i s i n Mä oon

päässy

pokerissa jo suunnilleen omilleni. Täytyy vaan toivoo, että pääsis näissä kaupoissa ees omilleen. [break even, neither gain nor lose]

päästä pukille vulg.

päästä y h -

d y n t ä ä n , n a i m a a n , n u s s i m a a n Tä-

nään muuten meikä pääsee pukille. Ootko päässy pukille viime ai[get laid, have sexual

e r i t y i s e s t i päästä e r o o n a l k o h o l i n

koina?

tai m u u n h u u m a a v a n aineen

intercourse]

riip-

nai-

m a a n samaa naista h e t i t o i s e n

pökköä pesään

335

päästä selville vesille

selviytyä;

päästä s e l v y y t e e n , r a t k a i s t a

Kohta

päästään pahimman yli selville vesille. Ootko päässy siinä jutussa jo selville

vesille?

[get through, cope

with; solve]

päästää ajaa t a i j u o s t a

täyttä vauh-

tia Päästettiin autolla karkuun, sen mikä siitä lähti. Ne omppuvarkaat päästi karkuun, minkä jaloistaan

[drive or run at full speed]

ehti.

päättäri

Mä jään pois vasta päättärillä. Mulla on päättäriltä vielä kilsa himaan. päätepysäkki

[terminal point]

päättärit

[closing celebration]

päättää päivänsä k u o l l a P e n a oli päättäny itte päivänsä ampumalla. Niin se vaarikin sitten vaan päätti päivänsä, [die]

päätä ei palele (jollakin) ei pelkää mitään Sillä

(joku)

hurjapäällä

ei kyllä päätä palele. Eikö päätä palele, kun ponnistat ristä?

yhtään hyppy-

[not afraid (of anything)]

pää täynnä

vahvasti humalassa

Iskä tuli pikkujouluista pää täynnä. Arska vetää joka ilta pään täyteen.

[severely drunk]

pää vetävän käteen

sanontana

tuhlauksen tms. ikävästä lopusta

Varohan sitten, ettei koko touhussa jää pää vetävän käteen! Tais sulia tulla pää vetävän käteen siitä törsäilystäs. [unfortunate end, unwelcome result]

taa t a i h a l v e k s u n t a a i l m a i s e v a

huudahdus Pöh, mä en tollasista pienistä välitä! Toi nyt on ihan huono ehotus, pöh! Pöh, ihan surkee leffa! [pah, bah] pöheikkö p e n s a i k k o , p u s i k k o Jeparit oli taas kyttäämässä pöheikössä. Heitä ne roskat tohon pöheikköön! Kyllä oli vaikeeta kukee siinä tiheessä pöheikössä, [bushes, brush]

pöhkö, pöhlä

h ö l m ö , tyhmä, hö-

perö, pölhö, pöljä; typerys, p ö l k kypää, tomppeli, idiootti, ääliö

l u k u v u o d e n t m s . päättä-

jäiset Reksi puhu päättäreissä taas ihan samat jutut ku ennenkin. Lähetään päättänen jälkeen kaljalle!

p ö h välinpitämättömyyttä, torjun-

Suliahan on ihan pöhköjä ajatuksia. Eiks se pöhkö tajunnu lähtee kotiin ? Toi on täys pöhlä idea. Miten sä voit olla noin pöhlä! Lähtiks se pöhlä täältä jo lätkimään? [stupid, crazy, idiot]

pöhnässä

humalassa, kännissä,

juovuksissa Jätkät oli jo alkuillasta ihan pöhnässä. Älä sitten taas juo ittees pöhnään! Ootetaan nyt vielä, kunhan se selviää tosta pöhnästä. [drunk]

pökkiä 1 t ö n i ä ,

tuuppia, sörkkiä

Älä pöki siinä! Älä tuu pökkimään sillä mailallas tai saat turpiis! [to push, jostle] 2 vulg. n a i d a , n u s s i a

Menitsä pökkimään sen akan paksuks? Se kaveri jakso pökkiä mua koko yön. Mä pökin sitä akkaa joka rööriin, [have sexual intercourse]

pökköä pesään

vauhdin kiristä-

misestä, t y ö t a h d i n lisäämisestä

Pistetääs vähän pökköö pesään, niin ehitään hommat valmiiks.

pökrätä

336

Saakelin pomo vaan vaati lisää pökköö pesään, [increase speed or pace]

[stupid, crazy, idiot]

pökrätä

pyörtyä, menettää tajun-

tansa Mummu oli pökränny himassa ja se vietiin larsarettiin. Mä meinasin pökrätä tänään tulikuumassa bussissa, [to faint]

pöksyt

(naisten tai lasten p i k -

k u h o u s u t , p ö k ä t Pistähän

nyt

vaan kiltisti pöksyt jalkaasi! Ei nää bikinien pöksyt enää mahu [trousers, pants; underpants,

mulle.

knickers, panties]

pökäle

ulosteesta m u o d o s t u n u t

pötkö Vauvalla on päässy pikku pökäle pöksyihin. Joku on murjassu hirveen pökäleen huusin lattialle.

se menee Penan kans naimisiin. Ei se pöljä käsitä mistään mitään.

[chunk of excrement]

pökät h o u s u t , p ö k s y t Nää pökät on takaa jotenkin kireet. En mää tämmösissä pökissä voi lähtee mihkään. Vieläks sä mahut niihin pokiin? Otetaas pökät veks ja mennään uimaan! [trousers, pants]

pökätä

tönäistä, tuupata, työntää

Pökkää vain rohkeesti, jos mää rupeen kuorsaamaan. Paljonks sä pokkasit kuulaa? Pökkääpäs vähän lisää puita pesään! [to push, jostle; to put the shot]

pölhö, pöljä

tyhmä, pöhkö, höpe-

rö, pöhlä; typerys, pölkky(pää), p ö l l ö ( p ä ä ) , t o m p p e l i , i d i o o t t i , ää-

liö Sulla on ihan pölhöjä ajatuksia. Miten joku voi olla noin pölhö, että kusee vessan lattialle! Kuka osais selittää tän asian tolle pölhölle ? Täällä landella on ihan pöljä olla. Lissu on ihan pöljä, jos

pölkky(pää)

h ö l m ö , typerä; type-

rys, tomppeli, idiootti, pöllö(pää),

ääliö Etkö sä pölkky tajuu mitään! Toi pölkkypää ei älyä minkään vertaa. Senkin pölkkypää! [idiot, moron]

pölliä varastaa, k ä h v e l t ä ä ,

näpistää

Viittiks vähän kattoo, ettei kukaan pölli näitä mun kamoja. Kuka on pölliny mun tupakat! Ootsä pölliny tän kellon jostakin ? Firman kassasta on pöllitty rahaa, [steal, lift, pilfer, filch]

pöllämystyä y l l ä t t y ä ,

ällistyä, tyr-

mistyä Kyllä mä pöllämystyin aika lailla, kun tapasin isäs Pariisin-junassa. Mutsi ja faija oli vähän pöllämystyny, kun broidi toi sen kuubalaisen morsmaikkunsa [become surprised or

näytille, shocked]

pöllö(pää)

typerä, tyhmä, h ö l m ö ;

typerys, pölkky(pää), idiootti,

ääliö Toi nyt on ihan pöllö ratkaisu. Ei toi pöllöpää tajuu yhtikäs mitään. Senkin pöllöpää! [stupid, crazy, idiot]

pölvästi

typerys, tomppeli, pöl-

l ö ( p ä ä ) , p ö l k k y ( p ä ä ) , i d i o o t t i , ää-

liö Naapurin vanha ukko on täys pölvästi. Koita nyt sinäkin pölvästi vähän kuunnella, mitä sanotaan!

[idiot, moron]

pölyssä

humalassa, juovuksissa,

kännissä Jätkät oli pienessä pölyssä jo alkuillasta. Isä tuli kotiin ankarassa pölyssä, [drunk]

pöpperöinen

337

pömpeli 1 k o j u ,

koppi, komero

Eipä tollaseen pömpeliin paljon tavaroita madu. Tän talon varastotilana on vaan tämmönen pikku [shack, hut, shed; closet]

pömpeli,

2 palloilulajeissa: m a a l i k e h i k k o

Sain nostettua lätkän pömpelin ylänurkkaan. Kuka tunari siellä on pömpelin suulla? [(in sports) goal, frame of the goal]

pömpöttää vatsasta, m a h a s t a :

olla

pulleana, pullottaa Äiskän maha alkaa jo vähän pömpöttää. Tässä hameessa mahakin näyttää ihan [(of belly) to bulge

pömpöttävän, (out), be plump]

pönttö 1

W C - i s t u i n , vessanpönttö

Kuka on heittäny tupakantumppeja pönttöön? Mä istuin pöntöllä koko yön ankarassa ripulissa. Veä 'huuhtele' sit se pönttö, jos käyt kakalla!

[toilet (seat)] 2 p u h u j a n k o -

r o k e ; s a a r n a s t u o l i Mä pääsin

pu-

humaan oikeen pönttöön. Se pappi piti niin kiivaan saarnan, että siltä oli puonnu Raamattukin pöntön reunalta,

[podium, dais; pulpit]

3 pää, p ä ä n u p p i , k a a l i , p o l l a , k u -

poli Tolia tyypillä taitaa olla pönttö ihan tyhjä. Penan pönttö ei kestä enää yhtään viinaa. Piäpönttös kiinni!

[head] 4 h ö l m ö , h ö p e r ö , t y -

perä, t o l l o , p ö l h ö ; t y p e r y s p ö n t t ö aivo, pönttöpää, kusipää, p ö l k k y ( p ä ä ) , p ö l l ö ( p ä ä ) Toihan

on

ihan pönttö idis. Taitaa olla koko tyyppi täys pönttö. Senkin pönttö, etkö sä tajuu mitään ? Taas tossa yks pönttö törttöilee keskellä risteystä.

[stupid, crazy, idiot]

pönttöaivo, -pää t y p e r y s ,

idioot-

ti, kusipää, m u l k k u (2), pönttö (4), pölkky(pää), pöllö(pää), idiootti,

ääliö En mä tajua sen pönttöaivon juttuja. Sähän oot ihan pönttöpää [idiot, moron]

kuski!

pöpelikkö

pusikko, puskikko,

m e t s ä , m e t s i k k ö , o j a Pate

oli

aja-

nu kännissä pöpelikköön. Jeparit kyttäs taas pöpelikössä. [bushes, brush; forest; ditch]

pöperö 1 e r i l a i s i s t a

sekoitetuista

tai sekoittuneista aineksista

Iskä

sekottaa aina viilin ja talkkunan pöperöks. Tie oli menny rankkasateesta ihan pöperöks. [mash, pulp] 2 ( t a r j o t t a v a ) r u o k a Minähän

en

tommosta pöperöä syö! Koulussa oli taas ihan hirveetä pöperöä. Nää sun pöperös maistuu aina samalta. Häissä tarjotttiin oikeen kunnon pöperöt. Mummun luona saadaan varmaan taas hyvät pöperöt.

[food]

pöpi t y h m ä ,

kaheli, höperö, hullu;

typerys, sekopää Vaarista

on

tullu

vanhuuttaan jo ihan pöpi. Oli aivan pöpi ajatus lähtee myrskyllä merelle. Pidäks sä mua ihan pöpinä?

[stupid, crazy, idiot]

pöpistä

p u h u a sekavia, höpöttää,

höpistä Mitä ihmettä sää pöpiset? Vaari pöpisee itekseen taas ihan tajuttomia,

[babble, mumble, talk

rubbish]

pöpperöinen

t o k k u r a i n e n , pääs-

t ä ä n p y ö r ä l l ä , s e k a i s i n Mulla

on

jotenkin niin pöpperöinen olo, taitaa olla kuumetta. Muksut meni

popperässä

338

ihan unenpöpperöisinä

kouluun.

[confused; fuddled, dizzy]

pöpperössä t o k k u r a s s a ,

päästään

pyörällä, sekaisin Mä olin aamulla vielä niin pöpperössä, etten mä tajunnu mitään. Taisit ottaa viinaa illalla aika rankasti, kun oot vieläkin noin pöpperössä! Mummu oli illalla jo ihan väsy ny ja pöpperössä.

[confused; fuddled,

dizzy]

pöpö 1

bakteeri, m i k r o b i , pieneliö

Mistähän se ukko sen pöpön sai, kun se tauti tarttu koko perheeseen ? Taitaa olla jotain pöpöjä mahassa, kun on kauhee olo ja yrjöttää.

[pathogen] 2 ( l a p s e n ) u l o s -

te, kakka On tainnu vauvalla tulla taas pöpö housuun, ainaski se vähän lemahtelee. No tulihan suita sentään pikku pöpö pottaan. [excrement, poop] 3 p e l o t t a v a k u v i t teellinen p i k k u olio, mörkö, pik-

ku-ukko Toi ukko on seonnu, se on ruvennu näkeen jotakin ihme pöpöjä. En mä mitään pöpöjä pelkää!

[imaginary terror; boogeyman]

pörriäinen i s o h k o

Pena pörrää kaiket illat kapakoissa. [to hang around; to party]

p ö r i s e v ä ä ääntä

p i t ä v ä h y ö n t e i n e n No nyt on

kesä

tullu, kun pörriäisiä on joka paikassa. Liiterin katossa taitaa olla joku pörriäisten pesä. Tapa se helkutin pörriäinen! [buzzing insect; bumblebee]

pörräillä, pörrätä h u v i t e l l a ,

hum-

mata, h u m m a i l l a ; juopotella, ryy-

piskellä Me lähettiin Pirren kans alennusmyynteihin ja muutenkin kaupungille vähän pörräileen.

pörssi

lompakko, rahakukkaro,

posa Mihis mä pistin mun pörssin ? Kaivuhan vaan pörssis esiin ja maksa ne velkas! [wallet, (change) purse]

pössyttää, pössytellä

tupruttaa;

tupakoida Saunan piippu pössyttää ihan mustaa savua. Vieläks sääkin pössytät tota tupakkia ? Ootko sä ruvennu taas pössytteleen ? [to puff; to smoke]

PÖSÖ, posÖ

Peugeot-merkkinen

a u t o ; m y ö s y l e i s e s t i : auto Mä

vaihoin sen vanhan Sitikan tuliterään Pösöön. Pistähän tähän pösöön vähän vauhtia, niin ehitään! [Peugeot; car]

pötkiä (pakoon)

lähteä (juosten)

k a r k u u n , l i v a h t a a tiehensä

Eipäs

pötkitä töistä vielä mihkään! Ne helkutin varkaat oli pötkiny ikkunasta pakoon,

pötköllään

[go away, run away]

pitkällään, makuulla

Eno makas tuolla ojan penkalla umpikännissä pötköllään. Tekis mieli heittää jo pötkölleen, [lying down]

pötköttää, pötkötellä

maata p i t -

källään, pitkänään Tuolla

makka-

rissa se meijän vauva pötköttää päiväunillaan. Taas se ukko pötköttelee laiskana sohvalla, [lie down]

pötsi

i h m i s e n m a h a , vatsa Jokos sait pötsis täyteen? Kato miten hirvee pötsi tolia ukolla! [stomach, belly]

Pöytis

339

PÖytis P ö y t ä v i i n a Tuos mulle viinakaupasta pari pulloo Pöytistä! Tee siitä Pöytiksestä kupit! Ei toi nykynen Pöytis enää mitään tikku-

viinaa oo, se on tehty viljasta ja etikettikin on vaihettu. [Pöytäviina liquor]

raahata

340

R.r raahata

kuljettaa, viedä, tuoda

mukanaan, rahdata, roudata

Mitä

helkuttiä sä raahaat noita kamojas eestaas? Meille ei sitten raahata mitään porukkaa sieltä pikkujoulusta! Mun piti raahata ukko puoliväkisin sinne joulukonserttiin.

[carry, take, bring]

raakana

alkoholijuomasta: lai-

mentamattomana Veettiin vaan härskisti pontikkaa raakana naamaan. En mä ota mitään viinaa raakana,

raakata

[neat, straight, not diluted] hylätä, karsia (joukosta)

Mut raakattiin armotta porukasta. Kannattaa ekaks selata koko kuorma ja raakata kaikki huonot lankut pois. [reject; lop off, edit]

raami

Noi ikkunoitten raamit alkaa olla aika huonossa kunnossa, ainakin alaraamit. Perhana, kun löin kintun siihen oven raamiin! [frame] raamit v a r t a l o ; l i h a k s i s t o Tolia portsarilla on helkutinmoiset raamit! Ei noin surkeilla raameilla pysty oikeisiin miesten hommiin! kehys, puite, k a r m i

[body; muscles]

raana h a n a ,

Keittiön raana on ruvennu tippumaan. Koko talon putket on huonossa kunnossa ja kaikki raanat vuotaa, [tap, faucet] kraana

raapia rahaa, tuohta

haalia, ke-

rätä, ansaita, t i e n a t a rahaa, r e p i ä

rahaa, tuohta Jostain kai täytyy niihin mätkyihinkin rahat raapia. Kenenkäs selkänahasta ne rahat on tähän perheeseen ennenkin raavittu! Mistä hemmetistä mä sitten tuohta raavin, jos hommat loppuu?

[to raise, collect, find or earn

money]

raaskia

h e n n o a , raatsia, r a s k i a En mä oo raaskinu hankkia uutta kännykkää. Etkö raaski antaa mitään hyvänteksväisyyteen? Äiti ei raaskinu herättää meitä vielä kuuelta.

[have the heart to do sth; be

willing to give or spend money]

raato 1 l i e v ä

kirosana: hemmetti,

helkutti, helskutti; haukkumasana: k o n n a , r y ö k ä l e , r o i s t o

raato! Häivy siitä, senkin raato!

Voihan

saakelin

[cmild curse word or insult>]

2 väsynyt, väsyksissä, lopen

uupunut Mä olin maratonin jälkeen koko lailla raato. Tossa sohvalla se äijä makaa ihan raatona. [very tired, exhausted]

raatsia

h e n n o a , raaskia, r a s k i a

Raatsitko sä luopua tosta autostas ? Se pihi tyyppi ei raatsi heittää pois vanhaa tiskirättiäkään. En mä raatsinu herättää sua niin ai-

raijata

341

[have the heart to do sth; be

kasin,

willing to give or spend money]

rafla r a v i n t o l a Mentäskö

tohon raflaan syömään ? Mä varasin siitä raflasta pöydän koko porukalle. Pena oli heitetty raflasta pihalle.

päisevä, r e m p s e ä , r a i l a k a s , l i i a n

korea Iltiksen lööppi oli taas oikeen raflaava. Tehään tänään herrakin jotain raflaavaa! Ei niihin pippaloihin tartte pukeutua liian flashy] (autolla tai

moottoripyörällä hurjasteleva)

jenginuori, rakkari Jotku

raggarit

oli taas potkinu assalla mummoja. Tosta raggareitten korttelirallista pitäs tehä loppu! [gangster, thug, yob]

raha

suurehko tasasumma lukusa-

nan yhteydessä Tostako autonrämästä pitäs maksaa muka kolme rahaa

'kolmetuhatta, k o l m e k y m -

mentätuhatta tms.' ? Pate pyytää mopostaan tasan kaks rahaa 'kaksisataa, k a k s i t u h a t t a t m s . ' . []

rahareikä

nen) r a h a n k u l u , r a h a n m e n o On

se

vaan oikee rahareikä toi auto. Kyllä tässä vanhassa kämpässä riittää rahareikiä, kun kaikki paikat hajoo.

[(unpleasant) expense]

rahastaa r a h a n

[carry, take, bring]

rahkeet

voimat, voimavarat, ky-

keräämisestä, j o k a

tuntuu maksajasta tai lahjoittajas-

ta vastenmieliseltä Taas meitä ra-

Riittääköhän

meikäläisen rahkeet ruveta enää tollaseen touhuun ? En mä pysty enempään, kun mitä rahkeet kestää. Mä teen vaan sen, mihin omat rahkeet riittää. Alkaa kohta tuntua siltä, ettei mulla oo rahkeissa varaa enempään,

[resources; strength]

rahna r a h a Annas iskä mulle vähän rahnaa elokuviin! On se vanha millikin aika paljon rahnaa. Mitä säkin tolia kaikella rahnalla teet? [money]

rahoiksi

rikastumisesta,

h y v i n an-

saitsemisesta Toi naapuri on lyöny rahoiks sillä keksinnöllään. Täyty is keksiä joku homma, jolla pistäis

(yllättävä tai h a r m i l l i -

Mihkäs

nää kamat sit pitäs rahdata ? Miks sä rahtaat käsilaukussas aina noin hirveesti turhaa roinaa ?

v y t , varat, resurssit

[sensational; showy,

raggari r ä y h ä ä v ä

kuljettaa tavaraa tms.,

raahata, r o u d a t a , r a i j a t a

h u o m i o t a h e r ä t t ä v ä , re-

raflaavasti.

charge, ask for money]

rahdata

[restaurant]

raflaava

hastetaan uusilla autonkäyttömaksuilla. Mistähän verottaja keksii seuraavaks rahastaa? Joku ukko kävi ovella taas rahastamassa johkin helkutin keräykseen, [to

rahoiks.

[(become) rich]

rahtari r e k k a - a u t o i l i j a ,

rekkakuski

Rahtarin hommissa joutuu tekeen pitkiä päiviä. Rahtarit saa jollain kortilla safkaa halvemmalla tosta huoltsikan baarista, [lorry driver, truck driver]

raijata

raahata, k u l j e t t a a , r o u d a t a ,

rahdata Nää romut pitäs raijata vintille. En mä rupee raijaamaan

raikaa

342

noita kamoja mihkään. Pisäs saaha raijattua se ukkokin sinne konserttiin.

raikua, roikaa (1)

Siinä laulu raikaa, kun jätkät ryyppää lauteilla. Onko pakko huutaa nii että koko talo raikaa! Alä pistä sitä toosaa taas täysille [be heard; ring out,

raikaamaan!

echo] 2 t u n t u u , sattuu, r o i k a a ( 2 )

Kohta veän kuonoon, niin että raikaa! Taitaa taas tulla matsissa turpiin, että raikaa. [to hurt]

raikuli r a i l a k a s ,

raisu, r o i m a ,

rempseä; h u l i v i l i , v e k k u l i

Tolia

pikkulikalla on melkosen raikuli luonne. Olipas kemuissa raikulia menoo. Ihan mahoton raikuli koko tyyppi! On toi kissanpentu vaan aika

raikuli!

[wild, boisterous; lively,

hilarious; rascal]

raina

elokuva

[film, movie] äänilevyyn tallennettu m u -

siikkikappale Tällä älppärillä on pari ihan kelvollistakin raitaa. [track (piece, song)]

raitistella

t i i n a , o l l a j u o m a l t t a a l k o h o l i a Mm/!

juoppo eno on yrittäny vähän väliä raitistellakin. Kannattas sunkin siilon tällön raitistella. Ootko sä ruvennu raitisteleen, kun juot pelkkää vissyä? [to not drink; to be sober]

raitsikka r a i t i o v a u n u ,

raivonpuuska

rage]

raivelista, raiveliin (tarttua,

ottaa

k i i n n i ) kauluksista, rinnuksista, niskasta, k u r k u s t a , k r a i v e l i s t a Mä

otin sitä jätkää raivelista kiinni ja viskasin katuun. Reksi tarttu helkutin vihasena mua raiveliin. [(grab sb) by the lapels, neck or throat]

raivo r a i v o s t u n u t ,

kimmastunut,

hurjistunut Miks sä oot taas tollanen raivo? Maikka huus meille ihan raivona. Mä tuun kohta rai[outraged]

raivoraitis

absolutisti, j o k a vaatii

m u i l t a k i n täyttä raittiutta

Mun

juoposta enosta tuli vanhoilla päivillään raivoraitis. Ei mun mutsi ja faija mitään raivoraittiita oo. [rabid teetotaller]

raju r a n k k a ,

rohkea, uskalias; hy-

v ä , upea, t e h o k a s , t e h o a v a

pysytellä (välillä) rait-

taas

[tram, streetcar]

Tuliks sulle joku raivari, kun tolleen paiskot tavaroita? Iskä saa taas raivarin, kun mä meen näin myöhään kotiin. Toi sun tonttuilus saa mut raivarin partaalle, [fit of

voksi

Me käytiin kattomassa se Bondin uus raina. Siinä rainassa oli tosi rankkaa pornoo.

raita

viipyy?

raivari r a i v o k o h t a u s ,

[carry, take, bring]

raikaa 1 s o i d a ,

täynnä. Missä se raitsikka

Siinä

leffassa näytettiin tosi rajua naimista. Luuletsä olevas joku raju jätkä, hä? Suliahan on rajun näköne n pratkä! Bändi soitti tosi rajuu

heviä,

[hard-core, daring; good,

cool; heavy]

rakkari r ä y h ä ä v ä

( a u t o l l a tai m o o t -

toripyörällä hurjasteleva) jenginr a t i k k a , spo-

ra Pääseeks vitosen raitsikalla Linnanmäelle? Raitsikka oli ihan

uori, raggari Ne saakelin

rakkarit

rupes potkiin mun autoo. Tekis

rankka

343

mieli vetää turpaan sitä

rakki

saamarin

[gangster, thug, yob]

rakkaria.

sekarotuinen tai k i u s a l l i n e n

koira, piski Naapurin rakki ulvo ja räyskytti taas koko yön. Vie se rakkis siitä muualle paskomaan! [dog, mongrel] huonokuntoinen

kone, koje, kapine, v e k o t i n , laite tms., r o h j o , r ö t i s k ö , ritsa, r o m u

Aja se rakkinees kaatopaikalle! Tää peräprutku on toivoton rakkine käynnistyyn. Tollasella rakkineella ei tee enää mitään. [defective machine; piece of junk]

rako 1 a j a n k o h t a ,

v ä l i , h e t k i Mä yritän päästä käymään teillä jossain raossa. Mulla ei oo huomiseks yhtään vapaata rakoo kokouksen pitämiseks. Missä helkutin raossa mä sen ehtisin tässä kiitehä?

[point (in time), moment]

2 vulg. p i l l u , v i t t u ; p e r ä a u k k o , r ö ö -

ri, reikä Sillä mimmillä oli tosi tiukka rako. Kumpaan rakoon sä haluut?

[vagina; anus; hole]

raksa r a k e n n u s t y ö m a a Mä olin kesän raksalla hommissa. Iskä kävi äskön syömässä, mut se lähti taas heti takas raksalle. [building site, construction site]

raksu rakas, k u l t a ,

[going; speed, swing]

loppua!

2 ralli

(puinen tai metallinen) lat-

kultaseni, kulti, oot

mun

ihana raksu söpöliini! [darling, dear, baby] käsittää, t a j u t a , y m m ä r -

tää, leikata, säteillä Eikö sulia

nyt

yhtään raksuta ? Joko alkaa raksuttaaa, mistä tässon kyse? [understand; realize]

tralli Saunan rallitkin ois uusittava. Pistä ne monos kuivumaan siihen porstuan rallille. Meinasin liukastua tohon ulko-oven ralliin. Pyyhi jalkas siihen ralliin! [grating; boards with spaces between]

3 ralli k e v y e h k ö

laulelma, rallatus,

viisu Ja tommosia hävyttömiä ralleja minä en kuuntele! Rekkakuskeista on tehty vaikka kunka paljon ihan samanlaisia ralleja. [(popular) merry song]

ramaista

väsyttää, nukuttaa, rau-

kaista Saunan jälkeen rupes mukavasti ramaseen. Nyt mua kyllä jo ramasee.

[feel sleepy]

rampata j u o s t a ,

kulkea kiireesti

edestakaisin, t u l l a j a mennä, rava-

ta Mä en jaksa rampata niissä alennusmyynneissä. Mitä sää täällä joka päivä ramppaat? Älä rampaa niissä rappusissa koko ajan!

[(come and) go up and down,

back and forth]

k u l t s i , k u l t u , k u l t s u Kiitti,

raksuttaa

touhu, työtahti, vauhti,

meno Kyllä oli aikamoista rallia töissä ennen lomia. Nyt toi turha ralli niissä alennusmyynneissä saa

tiaritilä, (metallinen) porrasritilä,

rakkine v i a l l i n e n ,

reessä

1 ralli k o v a

rankata

asettaa, s i j o i t t a a p a r e m -

m u u s - tai a r v o j ä r j e s t y k s e e n Se

on

rankattu tenniksen cupissa kuuenneks. Tää malli on rankattu testeissä kärkeen, [to rank]

rankka h i n n o i s t a ,

maksuista yms.:

korkea, suuri; työstä y m . tekemisestä: k o v a , v a a t i v a , raskas

pyytää asunnosta

liian

Myyjä

rankkaa

rankkari

344

hintaa. Taas tuli rankat lisäverot. Kyllä nää ojankaivut ois naisille liian rankkoja hommia. Kyllä pännii taas niin rankasti. Kolmas kuti meni rankasti pieleen, [high (price), palloilulajeissa: rangais-

t u s p o t k u , - l a u k a u s , - l y ö n t i tai

-heitto Tollanen törkee taklaus ois kyllä ollu rankkarin paikka! Suomi teki matsin ainoon maalin, senkin rankkarista. Eikö jätkä saanu rankkaria sisään, helkutti! [penalty ranskalaiset perunat

Nyt tekis mieli nakkeja ja ranskiksia. Mä haluun sen pihvin ranskiksilla. Haluut sä ketsuppia näihin [fries, chips]

ranskiksiin?

ranskis

r a n s k a n l e i p ä Ei ranskis kyllä mitään terveellistä leipää oo. Nyt ei oo muuta leipää kun ranskista. Leikkaas mullekin siivu

siitä ranskiksesta.

rantaremmi

[French bread]

oleskelevien rappioalkoholistien on

ruvennu porukoimaan niissä rantaremmeissä. Enhän mä mihkään rantaremmiin sentäs kuulu! [alcoholics hanging around (the shore)]

rantSU ( u i m a ) r a n t a Mennään rantsulle uimaan! Rantsulla oli hirveesti porukkaa ottamassa aurinkoo. Mikäs hökkeli tonne rantsuun on ilmesty ny? Noi rantsun puskat vois vesoo veks. [beach]

ranttaliksi

leikiksi, lossiksi, val-

loilleen; risaiseksi, piloilleen

puillasta pantiin kemut

kans. [in trouble]

rapakalja

huono tai mieto olut,

pilsneri, ykkösolut Eikö tästä

baa-

vihaseks.

[very mild beer]

rapakon takana

A t l a n t i n valta-

m e r e n t a k a n a ( A m e r i k a s s a ) Ei

ne

asiat siellä rapakon takana sen paremmin oo kun täällä. Rapakon takaa kuulu taas kummia uutisia. Velipoika muutti rapakon taa jo ennen sotia, [the other side of the Atlantic; the USA]

rannoilla vakituiseen

e l i p u l i u k k o j e n j o u k k o Penakin

t u k a l a s s a t m s . tilanteessa,

olotilassa, välikädessä Pomo joutu pahaan rakoon kahelta suunnalta. Mä oon tosi hankalassa raossa muijan ja sen mun salasen kimulin

rista saa kun rapakaljaa? Ei tällasesta litkusta rapakaljasta tuu kun

(kick, stroke or shot)]

ranskikset

into a joke; on a binge]

raossa

big; tough (job)]

rankkari

Eiköhän pistetä ranttaliks ja lähetään kapakkaan! Koko elämä on menny naapurissa ihan ranttaliks sen ukon juomisen takia, [spoiled;

Lop-

ranttaliks.

rapakunto h y v i n

h u o n o k u n t o Mä olin sen flunssan jälkeen kauan rapakunnossa. Pena on juonu ittensä ihan rapakuntoon, [very bad shape]

rapia 1 runsas,

kova, tuntuva,

ronski Otettiin aika rapiat löylyt. Tais tulla rapiat sakot ylinopeudesta? Nyt kyllä arvaukses meni rapiasti pieleen, [big] 2 vähän yli Tässä on kohta ooteltu jo rapia tunti. Kello on kolme ja rapiat. Se isompi kuha paino kilon ja rapiat. Pistähän siihen kuormaan vielä rapiat

päälle!

[a bit more than, good]

raskaasti

345

rapista 1

toistuvasta tai j a t k u v a s t a

tapahtumisesta eri yhteyksissä:

ropista Maaleja rapis kolmannessa erässä yhtenään molempiin päihin. Enkkoja tuli EM-uinneissa taas rapisemalla. Mulla on ikää jo seitenviis, ja lisää tulla rapisee

[to get (victory, fine, prison

tyksestä. sentence)]

rapsakka 1 s u t j a k k a ,

vikkelä, no-

pea, r e i p a s , ripeä Johan

oli

rap-

koko ajan. [nonstop, continuously]

sakkaa kyytiä! Tultiin aika rapsakkaa vauhtia koko loppumatka. Täältä pääsee Helsinkiin junalla rapsakasti alle tunnissa, [quick,

2 m u i s t a m i s e s t a y m s : k a d o t a , hä-

smooth] 2 m a i n i o , h y v ä , k o v a ; ra-

vitä mielestä; kunnosta, uskosta,

pea Onpa rapsakka pakkaskeli! Johan yöllä sato rapsakasti. Antaa sen laatikon vielä muhia uunissa, niin siihen tulee rapsakka

luottamuksesta yms.: heiketä, hor-

jua Ne vanhat jutut on jo rapissu meikäläisen päästä. Mulla on kunto päässy rapisemaan aika kehnoks. Vähitellen alko usko rapista, että päästäs maaliin asti. Pikku hiljaa rupes luottamus rupiseen siihen puoskariin,

[forget; become

raplata, raplailla

kosketella, hy-

pistellä, sormeilla, sorkkia, räplä-

tä, räpläillä Älähän raplaa niitä mun tavaroita! Varmaan joku varas oli yrittäny raplata kellarin lukkoo auki. Se jätkä lääppi koko ajan ja yritti ruveta raplailemaan mun rintsikoita auki. [to touch, finger] kerrostalon porraskäytävä

Asutteks te samassa rapussa velipoikas kanssa? Me muutettiin samassa talossa A-rapusta B-rappuun. Sauna on A-rapun kellarissa. Onks postia jaettu tähän rappuun vielä ollenkaan? [staircase]

rapsahtaa

[good; a lot; crisp] antaa m a k s u - t m s .

määräys, tuomita Poliisi rapsautti iskälle sakot ylinopeudesta. Niille varkaille rapsautettiin ehonalasta. [to impose (fine, ticket, sentence)]

weaker]

rappu

kuori,

rapsauttaa

t u l l a , saada y l l ä t t ä e n ;

saada tuomio Varohan sitten, ettei rapsaha ylinopeussakkoja. Voitto tuli kotiin, että rapsahti. Penalle rapsahti kolme vuotta tapon yri-

rapsut

sakot tms. rangaistusmää-

räys Jätkät sai aika rapsut niistä varkauksista. Varo sitten, ettet saa taas rapsuja tosta kaahailustas. [fine, ticket]

rasittaa

harmittaa, keljuttaa, ottaa

päähän, vaivata, mättää, pänniä, rassata ( 2 ) ; p i i t a t a , h a i t a t a

Mikä

sua taas tässä asiassa rasittaa? Voi helkutti, että mua rasittaa toi sun typerä käytöksesi Eipä toi näytä paljon sua rasittavan, vaikka kaikki hommat on tekemättä. [annoy; be fed up; matter]

raskaasti

kovasti, paljon, kunnol-

la, r a n k a s t i , p e r i n j u u r i n ; m a s e n t u -

vasti, pahastuen Tais tulla otettua illalla raskaasti viinaa. Taas hävittiin ottelussa oikeen raskaasti. Taisin mokata aika raskaasti. Pännii taas niin raskaasti! Nyt

raskia

346

erehyit raskaasti. Älä ota sen hullun puheita niin raskaasti, [a lot;

rasvainen

badly; hard]

raskia h e n n o a ,

Äiti ei raskinu hankkia uutta talvitakkiakaan. En mä noin kallista autoo raski ostaa. Ei tätä kukkaa vielä raskis poiskaan heittää, [have raaskia, raatsia

the heart to do sth; be willing to give or spend money]

rassailla

tidy up]

rassata 1 k o r j a t a ;

puhdistaa, put-

sata Pitäis rassata auto katsastuskuntoon. Saisikohan tän paistinpannun rassattua millään puh[fix; tidy up] 2 h a r m i t t a a , o t -

taa p ä ä h ä n , v a i v a t a m i e l t ä

Mikäs

nyt rassaa, kun mieli on noin apeena? Kyllä mua rassaa tää ainainen työttömyys ja köyhyys. Ei tässä nyt mikään enää rassaa, kun tuli saatua hommat reilaan. [annoy; be fed up; matter]

rassi 1

piipun, pyssyn tms. puhdis-

tuspuikko Tällä pitkällä rassilla saa ne putket helposti puhtaaks. Ostasitko mulle paketin piippurasseja

säädytön, r i v o , härski,

h ä v y t ö n , törkeä, vis v a i n e n (1)

Kuu-

lin tänään töissä oikeen rasvasen vitsin. Penan jutut on välillä tosi [indecent, obscene, vulgar]

rasvasia.

rasvaletti, rasvis m i e s

tai p o i k a ,

j o l l a o n rasvaisella hiusvoiteella käsitelty tukka; tällainen tukka

korjailla; puhdistella,

putsailla Rassailin tossa vähän mopoo kuntoon. Pitäs vielä rassailla noi vanhat maalit pois. [fix;

taaks?

rassin! [old or bad car; good-looking car]

? [glue gun stick] 2 h u o n o -

k u n t o i n e n tai v a n h a ( n m a l l i n e n ) auto tai m u u m o o t t o r i a j o n e u v o ;

Mirkku hengailee nykyään jonkun rasvaletin kanssa. Lähitkö sä sen saakelin rasviksen mukaan? Kato, millanen rasvis tolia jätkällä on! Sulla on ihan hirvee rasvaletti! [greaser, greasy hair]

ratikka

r a i t i o v a u n u , r a i t s i k k a , spo-

ra Tolia ratikalla päästään suoraan satamaan. Ajaaks kolmosen ratikka Kauppatorin kautta ? [tram, streetcar]

ratsata

p i t ä ä ratsia Poliisit ratsas tossa huoltiksen kohalla rekkoja. Tullissa ratsattiin joka auto. [to raid]

ratti s u p p i l o ,

t r a t t i Puis kiinni tästä ratista, kun mä pistän pensaa. Ne varkaat oli vieny veneestä pensatankin ja ratinkin, [funnel]

raudoissa

k i i n n i , v a n g i t t u n a , tel-

k i e n t a k a n a Ne varkaat

on jo

doissa. Kytät pisti Penan hin.

rau-

rautoi-

[arrested; locked up, in jail]

raukkis

raukkamainen, pelkuri-

menevän näköinen moottoriajo-

mainen; raukkamainen tyyppi,

neuvo Voisit ajaa ton rassis suoraan kaatopaikalle. Me tuunailtiin se vanha jenkkirassi helkutin komeeks. Ootpa hommannu mäkeen

p e l k u r i , s u r k i m u s Toi oli

raukkis-

ta, että söit mun eväät. Teit aika raukkiksen tempun hyvälle kaverille. Voi hitto, mikä raukkis sä oot!

[coward(ly)]

reilata, reilailla

347

rautaa

vahvuutta, voimaa; mahta-

[ready, finished] 2 slg.

et ehitään!

vaa, upeaa, h i e n o a , m a i n i o t a , f a n -

reilu, kunnollinen, rehti, m u k a v a

tastista Oma porukka osotti taas, että meissä on rautaa. Toi sun ehdotukses on rautaa 'mainio' / Ennen vanhaan oli miehetkin rautaa 'vahvoja'. Kyllä kunnon rokki vaan on rautaa, [power; great,

Musta sä oot ihan redi jätkä! Mutsi oli redi, ku vippas mulle tonnin.

fantastic; strong]

rautaa tulessa p a l j o n

työtä, kiire,

[fair, sporting, nice]

reenata 1 h a r j o i t e l l a ,

harjoittaa,

treenata (1) Pitäs ruveta vähän reenaamaan kisoihin. Oon mä pari kertaa käyny tälläkin viikolla punttiksella reenaamassa. [to train,

useita t ö i t ä t a i s u u n n i t e l m i a v i r e i l -

rehearse] 2 v a l m e n t a a , h a r j o i t u t -

lä En mä ehi nyt millään tulla, kun on niin monta rautaa tulessa. Täällä mökillä on aina tuon tuhat

taa, treenata (2) Kukas teijän joukkuetta reenaa ? Ei se kaveri osannu reenata meijän porukkaa, se sai kenkää, [to train]

rautaa

tulessa,

[(have several) irons

reeni(t)

in the fire]

rautainen h y v ä ,

mainio, erinomai-

nen, l o i s t a v a , f a n t a s t i n e n Vaari

on

ikäsekseen vielä rautasessa kunnossa. Näissä hommissa pitää olla rautaset hermot. Bileissä oli tosi rautanen

fiilis,

[good, excellent,

fantastic]

ravata

toimittaa asioita nopeasti,

j u o s t a sinne tänne, l a u k a t a , r a m -

pata En mä jaksa enää ravata niissä alennusmyynneissä. Koko päivä piti töissäkin ravata ympäri taloo toisten asioilla. Alkääs kersat ravatko niissä rappusissa! [(come and) go up and down, back and forth]

ravia

kovaa vauhtia, menoa, liiket-

tä Nyt muksut täyttä ravia saunaan! Pistäkääs vähän ravia kinttuihin! Pankaas nyt ravia siihen touhuun! Ravia siinä! [quickly, "hurry up!"]

redi 1 slg.

(urheilijan) harjoitusker-

ta), treeni(t) Moneltaks ne reenit alkaa? Tänään meillä oli aika kova reeni, [training] rehu halv. v i h a n n e s , s a l a a t t i t m s . ; k u k k a ; h e i n ä , r u o h o Mä en

tom-

mosia rehuja suuhun pistä! Pitääks niille viiä jotakin rehuja tuliaisiks ? Sullon tarttunu jotain rehuja lahkeisiin, [vegetable, salad; hay, grass, flower]

reikä vulg.

naisen sukupuolielin:

v i t t u , p i l l u , r a k o ( 2 ) Siellä

ne

akat

jo varmaan oottaa reikä kuumana. Pääsiks sä reiälle 'naimaaan' ? [vagina]

reilassa

kunnossa, kohdallaan,

järjestyksessä Meillä on kaikki hommat reilassa. Yritä nyt pistää noi asias

reilaan!

reilata, reilailla

[in place, in order] interreilata, mat-

kustaa lipulla, j o k a oikeuttaa matv a l m i s Hei, ootsä

redi lähteen ? Saitko sä ne asiat rediks ? Yritäs ny pistää ittes äkkii rediks,

k u s t a m a a n j u n a l l a useissa E u r o o -

pan maissa Me lähetään systerin kanssa reilaileen Keski-Euroop-

reippaasti

348

paan. Aiotteks te reilata Pariisiin ?

rekan satasella,

[to interrail]

result]

reippaasti

runsaaasti, kovasti, ra-

p i a s t i ; h e l p o s t i , k e v y e s t i Faija

oli

taas reippaasti kännissä, kun mä menin himaan. Eka kuti meni aika lailla reippaasti ohi. Mun faija on jo reippaasti yli viiskymppinen. Tollasen jätkän mä päihitän reip[a lot; badly; hard; easily]

paasti.

reissata, reissailla

matkustaa,

matkustella Ei tän ikäsenä jaksa enää kovin paljon reissata. Me reissailtiin kesällä ympäri Lappia. [to travel]

reissu

Mitenkäs se teijän reissu onnistu ? Kesällä me mennään pitkälle reissulle Lappiin. Iskä lähti kalareissulle kavereitten kanssa. Äiti on työreissulla Helsingissä, [trip] matka, retki

reistata, reistailla

toimia huo-

nosti, konstailla, lakkoilla, piiput-

taa Mikä siinä kellossa oikeen reistaa? Vaarin pumppu on ruvennu vähän reistailemaan. Peräprutku reistaili taas koko matkan.

[malfunction, not work]

reittä pitkin halv.

miehen menes-

tymisestä tai uralla etenemisestä a v i o l i i t o n tai sukupuolisuhteen

ansiosta Penakin sai sen duunin taastusti reittä pitkin. Ne vihjailee, että Arska olis päässy parempiin hommiin reittä pitkin, [owing (one's success) to one's wife (or partner)]

rekka

e n n ä t y s , e n k k a Tais tulla uus rekka pelissä. Mä tein oman

rekkari

[record, the best

ajoneuvon rekisterikilpi;

rekisterikilven numero Kytät repi ratsiassa rekkarit irti mun autosta. Mun moposta oli varastettu rekkari. Pistiks sä sen rekkarin muistiin?

[license plate, number plate;

license number, registration number]

reksi r e h t o r i Pate joutu reksin puhutteluun. Ei kukaan kuunnella sitä reksin

jaksanu puhetta.

[head teacher, principal]

rela slg. r e n t o , r a u h a l l i n e n A rska on aika rela kundi. Mä makasin vaan relana enkä välittäny kenenkään määräilyistä. Ei tartte pingottaa, nyt voi ottaa hommat relana. [easy, relaxed, calm]

relata slg.

rentoutua, rauhoittua

Eiks relata vähän ennen matsia ? Hei relaas välillä ny vähän! [relax, take it easy]

releet

tavarat, kamat, kamppeet

Mi his mä heitän nää releet? En mä jaksa enää kantaa näitä saakelin releitä,

relIestää

[things, possessions, stuff] v i e t t ä ä r a i l a k a s t a elä-

m ä ä , h u m m a t a , rällästää; h u l i n o i -

da, mellastaa Pena on ryypänny ja rellestäny kaikki rahansa. Missähän se ukko rellesti taas koko yön ? Jotkut skidit rupes rellestään assalla. Mitä siihen tuut rellestämään, painu muualle! [go on a binge, party; (run) riot]

Reilu R e n a u l t - m e r k k i n e n

auto,

renu Vieläks sä ajelet sillä vanhalla Reilulla ? Pena pyytää siitä Reilusta kolmee tonnia. [Renault]

renata

349

remeli

vyö, r e m m i , hihna, olkain

tms. (nauhamainen) k i i n n i t y s - tai

kannatusväline No jo on siinä

rin-

kassa monennäkösiä remeleitä! Tää yks remeli pujotetaan koiran pään yli. Veetään nää remelit kireelle. Mä vetelin sitä jätkää remeleillä

persuuksiin.

[belt, strap,

lead]

remmi j o u k k o ,

sakki, porukka,

remppa (2) Mikä helkutin remmi tuolla torilla taas mekastaa ? Tuu mukaan meijän remmiin! Älä yritä roikkua meijän remmissä! [group, gang, crowd] k u n ) j ä r k i pettää, ( j o k u ) sekoaa

Taitaa suliakin jo vähän remmi luistaa. Mummulla on alkanu remmi luistaa sen sydärin jälkeen. [go out of one's mind]

remmi päällä

vauhdissa, menos-

sa; ryyppykierteessä Bileissä

oli

täys remmi päällä. Enolla on jääny taas iso remmi päälle, [in full swing; on a binge; in the habit]

remmissä määrätehtävässä,

hoita-

massa asioita Kenen vuoro olla remmissä? Tähän hommaan pitäs järkätä kunnon miehet remmiin. Yritetään livahtaa, ettei pomo pistä meitä remmiin, [doing a job or task] r i k k i , paskaksi, täysin

hajalle Ne hulikaanit oli pistäny koko kapakan remonttiin. Älähän rupee riehuun, ettei mee paikat remonttiin! pieces]

[broken, (smashed) into

hunningolla,

rappiolla Äijä ryyppää, ja meijän asiat on muutenkin rempallaan. Koko talo oli ihan rempallaan. Piä huoli, ettei asias jää rempalleen!

[in decay, in disorder, confused]

1 rempata

tehdä remonttia, korja-

ta, remppailla Pitäis rempata koko kämppä kuntoon. Autookin tarttis taas vähän rempata. [renovate; fix]

2 rempata

heilua kolisten, rämis-

ten; heilutella,

riuhtoa

rämistäen

Toi auton takaluukku remppaa. Älähän remppaa koko ajan sitä [be loose; make rattle; swing,

ovee!

remmi luistaa (jollakulla) (jon-

remonttiin

rempallaan s e k a i s i n ,

tug]

rempoa 1

r e p i ä , k i s k o a Mitä sä oikeen remmot mua vaatteista! Ei sitä ovee rempomalla saa auki. [to tug, pull] 2 r e h k i ä , raataa, p a i s k i a

töitä On tainnu tulla remmottua vähän liikaa. Siellä pellolla se ukko on remponu hommissa koko [to toil, drudge, work hard]

päivän,

remppa

r e m o n t t i Siihen vanhaan kämppään pitäs tehä perusteellinen remppa. Teetsä jotain remppaa, vai? Auton rempaan meni taas toista tonnia, [renovation, repair]

remppailla

korjailla, kunnostella,

(1) rempata Täytys vähän remppailla sit ens kesänä tota mökin kattoo. Kun tässä viittis ruveta remppaileen tota venettäkin kondikseen.

renata

[renovate; fix]

Mutsilla on ruvennu hermot renaamaan. Mikä hitto tässä hommassa renaa?

reistata, r e i s t a i l l a

[not work, be on the blink]

renksu renksu

350

silmukkamainen kiinnitys-

lenkki, raksi Mun takista lähti renksu irti. Eihän näissä pyyhkeissä oo ees renksuja. Pistä se avain siihen samaan renksuun! [loop, strap, band]

renkuttaa

laulaa tai soittaa t y h j ä n -

tentissä. Kaikki pääs läpi, ketään ei repattu.

[fail sb (in an exam)]

repiä 1 raataa,

rehkiä, yrittää ko-

vasti, rempoa (2) Älä nyt taas revi itestäs liikaa siellä työmaalla! Kyllä mä yritin repiä kaiken itestäni

irti. [to toil, drudge, work hard]

p ä i v ä i s e s t i , ä r s y t t ä v ä s t i , samaa

2 ansaita, t i e n a t a rahaa, h a n k k i a

toistaen Älä renkuta sitä kitaraas siinä! Faijan mielestä kaikki kanavat renkuttaa samoja piisejä aamusta iltaan, [play or strum

toimeentulonsa Näistä hommista repii joskus aika mukavasti. Mistä mä sitten työttömänä leipäni re-

monotonously]

m i t t a a , v i t u t t a a , siepata, p o t u t t a a ,

renkutus t y h j ä n p ä i v ä i n e n

vin?

[earn money] 3 k e l j u t t a a , har-

laulu tai

visvoa; olla sujumatta, luonnistu-

soitto Pistä se toosa kiinni, mä en jaksa kuunnella tota renkutusta! Joko se renkutus kohta loppuu!

matta Kyllä repii, kun mokasin sen homman. Mikä siinä hommassa

[unpleasant music or song, jingle]

renttu

v a r s i n k i n j u o p p o tai h u o n o -

nyt repii?

[annoy, irritate; be fed up]

repiä leukojaan

soittaa suutaan,

p a u k u t t a a p o s k e a a n , haastaa r i i -

tapainen mies: heittiö, h u l t t i o , ret-

taa, a u k o a , r e p i ä päätään Mitä

ku, retale En mä jaksa enää elää sen rentun kanssa. Sille rentulle pitäs antaa kenkää. Senkin renttu!

tänne tuut repimään leukojas! Älä siinä revi leukojas, ääliö! [ask for

[bum, lout; alcoholic]

renttuilla e l ä ä r e n t t u n a ,

juopotella

Siellä se ukko renttuilee kapakoissa kaiket illat. Älä vaan sitten taas rupee renttuileen lomilla! [go on a binge, drink a lot]

Renu R e n a u l t - m e r k k i n e n

auto, rei-

lu Paljonks sä pyyät tosta Renusta? Vieläks sä ajelet sillä samalla Renulla?

[Renault]

repata 1 t u l l a

hylätyksi (ylioppi-

l a s k o k e e s s a , tentissä tms., reput-

taa (1) Mä reppasin reaalissa ja matikassa. Lissu oli repannu inssiajossa,

[fail (an exam)] 2 h y l ä t ä

(ylioppilas)kokeessa, tentissä

tms., reputtaa (2) Mut

repattiin

sä

trouble]

repiä pelihousunsa, -paitansa pettyä suoritukseensa; hermostua, suuttua, pillastua, vittuuntua, menettää m a l t t i n s a , i t s e h i l l i n t ä n s ä

Älähän nyt revi pelihousujas mitättömän tappion vuoksi! No en mä tässä nyt ihan rupee pelipaitaani repiin, mut päähän ottaa. [become angry; lose self-control]

repiä perseensä vulg.

hermostua,

suuttua, raivostua, pillastua, vitt u u n t u a , m e n e t t ä ä m a l t t i n s a , itse-

hillintänsä Älä nyt sentään revi persettäs, vaikka hävisitkin! Eukko repii perseensä, kun kuulee tästä! [become angry; lose self-control]

repäistä

35

repiä päätään

soittaa suutaan,

p a u k u t t a a p o s k e a a n , haastaa r i i taa, a u k o a päätään, r e p i ä l e u k o -

jaan Älähän jätkä revi mulle päätäs! Pena on aina repimässä päätään toisille, [ask for trouble]

repiä rahaa, tuohta

ansaita, t i e -

nata, h a n k k i a rahaa, r a a p i a rahaa,

tuohta Kyllä joka euro on tähänkin taloon mun selkänahasta revitty. Mistä hitosta mä niihin mätkyihin rahat revin? Arska repii tuohta aika mukavasti niistä pimeistä

hommista,

[earn money]

repiä silmät päästä

Eukko

meinas repiä silmät sen kimulin päästä. Tekis mieli repiä silmät [cused when

sun päästäs!

arvostella, ruotia, k r i t i -

soida, retostella (2) Meijän esitystä reposteltiin lehessä melko pahasti. Ei tässä nyt oo tarkotus ruveta ketään kauheesti reposteleen. [criticize, censure, maul]

reppu 1 m a a l i ,

l u u k k u , v e s k a , kas-

si; maalikehikko Toisen erän lopussa tuli vielä pari helppoo reppua. Pistin kiekon moken längistä reppuun,

[(in sports) goal] 2 slg. n a i -

sen s u k u p u o l i e l i n : v i t t u , p i l l u , re-

va, römsä Se akka jakaa reppua kaikille. Siinä se eukko makas reppu levällään,

reppufirma

workforce]

reppu soi

maalin syntymisestä

(pallopeleissä) Pistin ankaran lämäri n siniviivalta, ja reppu soi! Toka erässä reppu soi vastustajan päässä kolme kertaa, [scoring a goal]

repsikka

( a u t o n ) a p u m i e s Mä olin kesän mun enon repsikkana. Istuhan tohon repsikan paikalle 'kul-

j e t t a j a n v i e r e e n ' , [helper, hand] hylkäävästä arvosanasta tai

koetuloksesta Hitto, kun sain tentistä reput! Saa nähä, tuleeko ruottistakin

reput,

reputtaa 1 t u l l a

[the fail grade]

hylätyksi (yliop-

p i l a s k o k e e s s a , tentissä tms., re-

threatening with violence>]

repostella

hommistaan.

[a subcontractor that uses hired

reput

(naisen) uh-

kailevasta väkivallasta

ota mitään vastuuta

[vagina]

pata (1) Masa reputti matikassa ja enkussa. Onneks en reputtanu ruottissa.

[fail (an exam)] 2 h y l ä t ä

(ylioppilas)kokeessa, tentissä

tms., repata (2) Mä reputin melkein puolet tenttijöistä. Jani oli reputettu inssin kirjallisessa, [fail sb (in an exam)]

repäisevä

erityisen virkistävä,

railakas, rempseä Keksitään

illaks

jotain repäsevää tekemistä. Lehti kirjotti tyttöjen näytöksestä oikeen repäsevän jutun. Kerrankin kunnon repäsevää meininkiä niissä pippaloissa!

[sensational; refreshing;

wild, lively, hilarious]

alihankkija, j o k a

repäistä j u h l i a ;

riehaantua, innos-

käyttää v u o k r a t y ö v o i m a a lyhytai-

tua, tehdä j o t a k i n repäisevää

kaisissa r a k e n n u s - y m . töissä

tin jälkeen repästiin oikeen kunnolla pää täyteen. Repäsin ja ostin uuen kesämekon. Eiköhän repästä

Sen

reppufirman duunit on aina mitä sattuu. Ei tollaseet reppufirmat

Ten-

respa

352

ja lähetään jouluks Kanarialle!

[to

party; go wild; do sth refreshing]

respa

h o t e l l i n tms. vastaanotto tai

vastaanottovirkailija

Kysytään

tosta respasta neuvoo. Voiks tossa respassakin vaihtaa valuuttaa ? Mä olin kesätöissä hotellin respana. Respa lupas hoitaa meille uuet [reception; receptionist]

pyyhkeet,

ressu pajatsossa

yksi koloista, jos-

t a saa v o i t o n , k u n k o l o o n t u l l u t

täyteen kolikoita Joku on tyhjentäny molemmat ressut. Eturessu on täynnä. Hitto, kun meni takaohi. [jackpot-winning hole in a

ressun

(säälittävän) likainen,

rähjäinen ihminen, varsinkin poi-

ka Vaihetaanpas sulle puhtaat vaatteet, ethän sä voi tollasena resupekkana mummolaan lähtee. Ei siitä resupekasta kukaan välitä. Voi voi sua onnetonta resupekkaa!

[untidy, pitiable person (boy)]

retale

varsinkin miehestä: renttu,

retku, heittiö, hulttio, hunsvotti

Miten helkutissa säjaksat elää sen retaleen kanssa! Kaikki äijät on retalaita! Senkin retale! [bum, lout; rascal]

reteä

siihen

kundiin,

e r e h t y ä , h a k s a h t a a Eno

vakka, leventelevä; huoleton, ren-

to, rempseä Kylläpä siinä nyt ollaan voiton jälkeen niin reteetä tyyppiä! Naapurin ukolta tulee suustaan joskus tosi reteetä tekstiä. Se imitaattori heitti reteetä huumoria,

retkahti

taas juopottelemaan. Alä sit taas retkaha ostamaan mitään halpaa ja muka hyvää! Sitten siellä reissussa ei retkaheta vieraisiin! [succumb to a temptation]

retku

v a r s i n k i n miehestä: renttu,

retale, h e i t t i ö , h u l t t i o , h u n s v o t t i

Mä en kestä enää sitäjuoppoo retkua! Älä hemmetissä mee sen retkun kanssa naimisiin! Samanlaisia retkuja ootte kaikki miehet! [bum, lout; rascal]

silla joku retkue eläkeläisiä. Yks meijän retkueeseen kuulunu oli eksyny, mut sit se löytykin kämpiltä. [party (of tourists)]

retkussa

[boastful; easy, relaxed] hullaantua,

rakastua Taisit retkahtaa

siihen

ihastunut, rakastunut,

lätkässä, pihkassa Ootko sä ihan

retkussa siihen kundiin ? Miten joku voi olla retkussa tollaseen renttuun

? [in love with]

retkuttaa

p u i j a t a , h u i j a t a , pettää

Pikkubroidia on helppo retkuttaa. Tekis mieli vähän retkuttaa sitä inhottavaa jätkää. Me huomattiin vasta jälkeenpäin, et meitä on retkutettu.

rempseäkäytöksinen, reh-

retkahtaa 1 i h a s t u a ,

retkahtanu

[fall in love] 2 sortua,

retkue r e t k i s e u r u e Pihaan tuli bus-

certain slot machine]

resupekka

blondiin ? Mä oon ihan

[to cheat, swindle]

retkuun p e t e t y k s i

t u l e m i s e s t a , hal-

p a a n m e n e m i s e s t ä ; pettämisestä, puijaamisesta, silmään sahaami-

sesta Taisit mennä retkuun osakekaupoissa. Varohan, lennä retkuun sen huijarin sista. Kauppias veti meitä rankasti retkuun, [cheated, swindled]

niissä ettet ehotuktosi

revi siitä

353

retostaa 1 k e h u a

ylenpalttisesti,

vaakaan vähään aikaan. Sillä kimulilla on helvetin tiukka reva. Tiätsä, mis ois revaa tarjolla?

liioitellen Siskos kävi taas täällä retostamassa kakaroittensa saavutuksia. Itteensä se aina kehua retostaa ja toisia haukkuu, [to

revetä joka asiaan, paikkaan

praise excessively] 2 t u l l a v a i v o i n

p y s t y ä tekemään tai h o i t a m a a n

t o i m e e n , elää k i t u u t t a a

k a i k k e a y h t ä a i k a a Miten

Jotenkin

tässä vaan on ollu pakko retostaa elämässä eteenpäin. Siellä niitä köyhiä vaan elellä retostaa raja[scrape a living, make

seudullakin. ends meet]

ylenpaltti-

sesti, liioitellen Mene siitä muualle retostelemaan omaisuuksillasi Arskakin retostelee aina kännipäissään niistä reissuistaan, [to praise excessively] 2 a r v o s t e l l a , r u o tia, k r i t i s o i d a , r e p o s t e l l a

Lehessä

retosteltiin aika aika pahasti sun uutta kirjaas. Musta kenenkään yksityiselämää ei pitäis mennä tollai retosteleen. [criticize, pan, censure] h u o n o t a i r u m a vaate t a i

[ugly (piece of) clothing]

reuhake!

kulunut tai r u m a (kar-

vahattu, päähine Mikä helkutin reuhka sulia on päässäs? Mä heitin sen sun ikivanhan reuhkas roskiin. Tommosta reuhkaa et sitten enää käytä! Naapurin äijäkin kulkee kaiket talvet siinä karmeessa reuhkassa,

reva vulg.

revetä liitoksistaan

olla suunnil-

t a a n i l o s t a t a i v i h a s t a Mirkku

oli

revetä liitoksistaan, kun se pääs opiskeleen. Mutsi repee liitoksistaan, kunhan kuulee siitä putkareissusta.

[frantic (with joy or anger)]

revetä nauruun

p u r s k a h t a a , rä-

jähtää nauruun Koko luokka repes nauruun, kun mä esitin sen runon. Mä meinasin revetä nauruun, kun faija rupes solkkaan venäjää. [burst into laughter]

asu Mikä hirvee reuhake tolia naisella on päällään ? Et kai sä tollaisissa reuhakkeissa kirkkoon aio tulla? Jo on törkeen näkönen lakin

reuhka

ihmees-

sä ehit revetä joka asiaan? Eihän kukaan voi revetä joka paikkaan. Johtajanko tässä olis revettävä joka paikkaan ? [do multiple things at the same time]

retostella 1 k e h u s k e l l a

reuhake

[vagina]

[worn-out or ugly (fur) hat]

o m a t i l a , alue, t y ö , asia Älähän jätkä tunge mun reviirille! Ei tartte tulla siihen toisen reviirille sotkeen asioita! [(sb's) territory]

revi siitä 1

re-

ota siitä, k ä y t ä siitä h y -

väksesi Tossa on sulle satku, revi siitä! Siinon hellalla safkaa, et jos on nälkä, revi siitä! ["It's yours", "take this"] 2 h a r m i s t u m i s e n , t y m pääntymisen tms. ilmaisuna

Kun

tulot on tonnin ja menot on kaheksansataa, niin revi siitä! Revi siitä nyt sitten huumoria, kun auto hajos keskelle tietä! []

naisen s u k u p u o l i e l i n :

p i l l u , v i t t u , r ö m s ä En oo saanu

reviiri

revitellä

354

revitellä

ajella lujaa, hurjastella,

kaahailla Äläkä sitten revittele sillä uuella autolla! Lähetään revitteleen mopoilla tonne hiekkamontulle.

[many-coloured,

riemunkirjavia, gaudy]

[drive fast or recklessly]

revittää 1 k ä y t t ä ä

sä voi mitään riemunkirjavaa voi pannapäälles hautajaisiin. Kaikki sen maalaamat taulut on tollaisia

m o o t t o r i a tms.

riemurasia vulg.

naisen s u k u p u o -

k o n e t t a h u r j a s t i ; ajaa l u j a a , h u r j a s -

l i e l i n : v i t t u , p i l l u , r e v a Se

tella, kaahata Älähän revitä sitä konetta ylikierroksilla! Saat mopos pian hajalle, kun tollai revität. Jätkät revitti niin paljon kun siitä

kyllä osaa käyttää riemurasiaansa! Pääsispä tokkiin sitä eukkoo

lähti, [to rev (up); drive fast

autosta

[vagina]

riemurasiaan!

riepoa

mimmi

suututtaa, h a r m i t t a a , k i u -

k u t t a a , o t t a a p ä ä h ä n , r i s o a , siepa-

or recklessly] 2 r e h k i ä , o t t a a itses-

ta, ärsyttää, vituttaa Kyllä

tään k a i k k i irti, tehdä j o t a k i n täy-

kun sain kokeista nelosen. Mikä sua nyt taas riepoo ? Hommat rupes riepoon, ja me lähettiin veks.

sin v o i m i n ; j u o s t a k o v a a

Kyllä

näissä hommissa joutuu revittään itteensä aamusta iltaan. Jätkät revitti heviä tosi rankasti. En mä jaksanu revittää enää loppusuo[to toil, work hard; run fast]

riepoo

[annoy, irritate; be fed up]

riepu y l e i s e s t i

vaate; h u o n o t a i

t u m a vaate, r ä t t i ( 1 ) , r y y s y , räsy

sä tohon samaan revohkaan ? Ja nyt ulos täältä koko revohka!

Täytys tässä vaihtaa riepuja ennen ruokista. Minkä rievun sitä pistäis päällensä bileisiin? Mitkä hirveet rievut sulia on päälläs! Tollasia riepuja en kyllä päälle

[bunch, gang, group]

pistä!

ralla.

revohka

(epämääräinen) j o u k k o ,

sakki, porukka, j o u k k i o

riekkua

Kuulutko

esiintyä suulaasti, turhan-

p ä i v ä i s e s t i m e t e l ö i d e n Ope

riekku

tänään taas ihan hulluna. Eipäs riekuta enää näin myöhään siellä yläkerrassa!

[talk too much; talk too

loud]

riemastua r a i v o s t u a ,

[(ragged) piece of clothing,

clothes, rags]

riff i m u s i i k i s s a :

jazzbändi loihti tosi näppäriä riffejä. Se biisi alkaa semmosella hevirijfillä.

kimpaantua,

kiukustua Kyllä eukkos nyt riemastuu, kun näkee sinut tossa kunnossa! Mutsi riemastu, kun mä särin sen jonkun perintövaasin. [become angry; lose self-control]

riemunkirjava r ä i k e ä n

värikäs,

hyvin kirjava Toi taiteilija kulkee aina riemunkirjavissa kuteissa. Et

säestyksessä k ä y -

t e t t ä v ä t o i s t u v a r y t m i k ä s säe Se

[riff]

rihman kiertämä

alastomuudesta

Lopuks sillä stripparilla ei ollu rihman kiertämää. Muksut sai juosta rannalla ilman rihman []

kiertämää.

riihikuiva

Maksoin sen auton ihan riihikuivalla. Ei mulla oo yhtään riihikuivaa mukäteinen raha

kana. [cash]

rimakauhu

355

riippua ilmassa

olla odotettavis-

lanttikin rikka rokassa siihen ke[minor setback or mis-

sa, t u l e m a i s i l l a a n , r o i k k u a i l m a s s a

räykseen.

Tasotusmaali

fortune; minor addition or contri-

massa.

riippuu jo ihan il-

[about to come or happen very

riivata

bution]

rikkoa

soon] ahdistaa, k i u s a t a , v a i v a t a

Mikä hitto sua taas riivaa ? Mua on riivannu jo pitkään toi sun temppuilus. Mikä ihme tätä konetta riivaa, kun se ei lähe käyntiin ? [be wrong with; annoy, irritate]

riivattu l i e v ä h k ö

kirosana: helkut-

t i , h e l s k u t t i , h e l s k a t t i Voihan

rii-

vattu! Mihin ne riivatun tenavat taas hävis ? Riivatun ampiaiset kiusas heinänteossa. Ottaa päähän niin riivatusti! [cmild curse word>]

riivinrauta halv. r u m a

n a i n e n Naapurin akka on kun riivinrauta. Vieläks se Pena kulkee sen riivin-

raudan

kans? [ugly woman]

rikka r u u v i n ,

pultin, mutterin tms.

aluslevy, prikka (1) Pistä

[washer]

rikkaa ristiin a v u s t a m a t t a

tai teke-

mättä jättämisestä: t i k k u a ristiin

Et oo pistäny rikkaa ristiin isäs auttamiseks. Et säkään viitti ikänä panna rikkaa ristiin, vaikka hommia ois täällä kuinka paljon, [(not do) anything (to help)]

rikka rokassa

p i k k u h a r m i , vähä-

pätöinen vastoinkäyminen; m u u p i k k u l i s ä j o h o n k i n Noin

pieni

rik-

koo viiskymppistä? Voisitko rikkoo vitosen euroiks? [change (e.g. a note into coins)]

riksa j u o m a r a h a

tms. p i k k u p a l k k i o

Mä annoin portsarille vitosen riksaa. Iskä lupas meille vähän riksaa nurmikon leikkaamisesta, [tip, fee]

rillipää

silmälasipäinen (henkilö)

Jo lapsena mua haukuttiin rillipääks. Maikku taitaa olla pihkassa siihen rillipäähän poikaan, [a person who wears glasses]

rillit

s i l m ä l a s i t En mä nää paljoo mitään ilman rillejä. Voi saamari, kun rillit putos kaivoon! Joku oli istunu mun rillien päälle, [(eye)glasses]

rikka

väliin ennen kun kiristät! Pannaan siihen alasaranaan pari rikkaa väliin, niin saahaan se ovi vaateriin.

vaihtaa iso raha pienem-

m i k s i rahoiksi Hei, onks sulia

jut-

tu on vaan rikka rokassa tässä konkurssissa. Onhan nyt muutama

rillutella

viettää huoletonta elä-

mää, huvitella, hummata, h u r v i -

tella, irrotella Naapurissa taas ryypättiin ja rilluteltiin kaiken yötä. Lähetääkö illalla kaupungille vähän rillutteleen? Muuta ei oo tehty kun rilluteltu koko viikonloppu. [to party; go wild; do sth refreshing]

rilluttelu

huoleton elämä, huvitte-

lu, hummaaminen, hurvittelu

Nyt

tosta sun jokailtasesta rilluttelusta on tehtävä loppu! Sen hulivilin elämä on ollu pelkkää rilluttelua. [partying, amusement]

rimakauhu

hankalan tai vaativan

suorituksen pelko ennen suoritus-

rimanalitus

356

ta Mulle tuli rimakauhu enkä mä uskaltanu sit mennä pomon puheille. Saitko rimakauhun ennen viimestä yritystä? [frightened to do

rimputtaa

sth demanding]

rimanalitus

suoritus, j o k a ei y l l ä

v a a d i t u l l e t a s o l l e Toi sun

esitykses

oli kyllä aikamoinen rimanalitus. Tollasta rimanalitusta ei joukkueelta ennen oo nähty, [failure, flop]

rimmata

virittää auton tms. moot-

toria, trimmata Tekis mieli vähän rimmata tota mopoo. Poliisit hoksas, et mä olin vähän rimmannu konetta, ja ne otti kilvet veks. [tune an engine]

rimpauttaa

soittaa p u h e l i m e l l a ,

kilauttaa Mä rimpautan sitten kun oon pässy perille. Viittitkö rimpauttaa mulle pirssin? [to call, phone (up)]

rimppakinttu halv.

h y v i n ohutsää-

r i n e n ; j o l l a o n h y v i n o h u e t sääret,

pillikinttu On noi jotkut junnut vielä aika rimppakinttuja. Nyt se rimppakinttu putos puomilta. Noi kaikki missit on tollasia saakelin rimppakinttuja,

[a person with very

thin legs]

rimpsalla

lemassa, rallattelemassa, rillutte-

lemassa Oltiin poikien kanssa illalla vähän rimpsalla. Taasko ne nuoret meni rimpsalle? Pena tais lähtee taas likkojen perään rimpsalle.

soittaa ( l y ö m ä ) s o i t i n t a

meluisasti, huonosti: rämpyttää; soittaa o v i k e l l o a m e l u i s a s t i , t o i s -

tuvasti Älä rimputa sitä pianoo! Kuka siellä koko ajan rimputtaa ovikelloo?

[to strum; to keep ringing a

doorbell]

rinki

Menkääs istumaan, niin alotetaan Koko yö lyötiin korttia rinEi se mörssäri pysyny rinastu työntönsä yli. Kyllä lens korttiringissä. [circle,

y m p y r ä , kehä, p i i r i

rinkiin leikki! gissä. gissä, läppä ring]

rinkula

rengas, y m p y r ä Voisitko sitoo mun tukan takaa tällä rinkulalla ? Mitkä ihmeen rinkulat sun korvista roikkuu? Meijän pikku tytteli osaa pirtääjo rinkuloita. [ring, circle, loop]

rinta rottingilla

myhäilevän tyy-

t y v ä i s e n ä , y l p e ä n ä itsestään, reh-

vakkaasti Vaarikin seisoo tossa kuvassa oikeen rinta rottingilla. [proud, preening oneself]

epäilyttävästä, arvelut-

tavasta seurustelusta tms.; huvitte-

[going out, partying, drinking]

rimpsu

nanlaskuja. Sain taas kuulla aika rimpsun kotona, kun tulin kapakasta. Asiakkailta on tullu taas pitkä rimpsu valituksia, [litany]

p i t k ä h k ö r u n o - t m s . sa-

najakso, litania, vuodatus

lateli pitkät rimpsut kaikkia

Vaari

sa-

rintsikat

r i n t a l i i v i t Tuumasin ostaa vaimolle lahjaks oikeen seksikkäät nimettömät ja rintsikat. Ei mun tartte vielä käyttää rintsikoita. Otas ne rintsikat veks! [bra, brassiere]

ripari r i p p i k o u l u ( l e i r i ) ,

r i p p i s Mä käyn sit ens kesänä sen riparin. Musta siellä riparilla oli ihan kivaa.

[Christian confirmation school]

risuparta

357

ripeksiä

on oikeen masentunu, niin koko kroppa risaa, [complain, resist; act

sataa v ä h ä n , r i p o t e l l a ,

vihmoa Aamuyöllä oli vähän ripeksiny. Tuntuu ihan kun alkais taas ripeksiä. [to drizzle]

ripellys t u r h a n p ä i v ä i n e n ,

up, be wrong]

riskaabeli j o k a

kömpelö

tai hankala t y ö tai t e k e m i n e n tai sen t u l o s , r ä p e l l y s Ei tollasesta

ri-

pellyksestä mitään tuu, annas kun mä näytän! Mitä ihmeen ripellystä tää sun tekstis on? Etkö oo saanu koko päivänä aikaan kun tommos[clumsy, troublesome

ta ripellystä? working or job]

rippis r i p p i k o u l u ( l e i r i ) ,

ripari

Kävin rippiksen jo viime talvena. Mulla on rippiksestä oikein mukavat muistot.

[Christian confirmation

ripsipiirakka vulg. n a i s e n

suku-

puolielin: vittu, pillu, reimureikä

Oli sillä eukolla aika tiukka ripsipiirakka. Kerrankin voi sanoo saaneesa taivaallisen hyvää ripsipiirakkaa.

riski v o i m a k a s ,

vahva, roteva; liha-

v a , p u l s k a , l ä s k i Nyt

tarvittais

ris-

kejä miehiä kantamaan pianoo. Oot muuten aika riski jätkä. Johan ootpäästäny ittes riskiin kuntoon! [strong; fat]

risoa

harmittaa, ottaa päähän, kel-

[vagina] piloille, huonoon kun-

toon, tilaan; lossiksi, valloilleen,

the loose, on a binge]

risat v ä h ä n

y l i , e n e m m ä n Se hauki paino kilon ja risat. Onhan mulla ikää jo kuuskyt ja risat, [a bit more

ri-

soo toi siskos jatkuva nalkuttaminen. Mikä helkutti sua siinä hommassa niin risoo? Mua alko risoo ja mä lähin lätkiin,

[annoy, irritate;

risti a h d i n k o ,

v a i v a , t a a k k a Älä ota juoppoo miestä ristiksesi Kyllä kai meillä kaikilla on ne omat ristinsä.

[burden, load]

ristin sielua(kaan)

k e t ä ä n Kotona ei ollu ristin sielua, kun tultiin kalareissulta. Tuskin meijän esitystä tulee kattoon ristin sieluakaan.

risuja

[(not) anyone] moitteita, haukkumisia;

h u o n o t a r v o s t e l u t No, tuliko

than, good] valittaa, purnata, hangoitel-

la; reistailla, reistata Mitä ne

k i s m i t t ä ä , r i e p o a , v i t u t t a a Kyllä

be fed up]

ranttaliksi Taas meni elämä risaseks, kun ukko alko juua. Eiköhän panna tää ilta risaseks ja ruvetaan ryyppäämään! [spoiled; on

risata

riskialtis Taitaa olla tänä päivänä vähän riskaabelia pistää oma firma pystyyn. Älä rupee mihkään riskaabeliin hommaan niitten hölmöjen kanssa! [risky, foolhardy]

j u t t a a , s u u t u t t a a , p ä n n i ä , sapettaa,

school]

risaiseksi

sisältää r i s k i n t a i

riskejä, vaarallinen, uhkarohkea,

kaka-

rat taas risaa? Säkin oot aina risaamassa vastaan. Joku kumma tossa moottorissa taas risaa. Kun

po-

molta ruusuja vai risuja? Saatiin pelkkiä risuja koko esityksestä. [negative feedback or criticism]

risuparta

hoitamaton p i t k ä parta;

mies, j o l l a on tällainen parta

Etkös

ritsa

358

vois vähän siistiä tota risupartaas? Eipä tehny mieli mennä semmosen risuparran juttusille. [(a man with an) untidy beard]

ritsa h u o n o k u n t o i n e n

auto, k o n e ,

tuliase tms. laite, rötiskö, rohjo,

rakkine, r o m u En kyllä

kehtais

rohto l ä ä k e ,

r o p p i , t r o p p i Onks sulla mitään rohtoo tähän saakelin kankkuseen ? En mää semmoisia rohtoja rupee syömään, [medicine, remedy]

roikaa 1 s o i d a ,

r a i k u a , r a i k a a (1)

Siellä ne äijät taas kännissä hoilottaa, niin että koko talo roikaa. Ei muuta kun haitari roikaamaan

ajella tollasella ritsalla. Tämmönen ritsa joutais jo kaatikselle. Aika ritsa on aseeks toikin pyssy!

ja tanssaamaan!

[bad car or machine; piece of junk]

echo] 2 t u n t u u , sattuu, r a i k a a (2)

ritsat

kuminauhapyssy, j o l l a am-

mutaan p i k k u k i v i ä tms.

Jätkät

ammuskeli räksiä ritsoilla. Noilta pikkupojilta pitäs ottaa ritsat pois.

rivari

rivitalo(asunto)

rivarissa? omaan

Olis kiva

rivariin.

Asutteks te muuttaa

[a type of row house

rohjake

iso (ja k ö m p e l ö ) mies tai

olento Enpä uskaltanu sanoo vastaan sille miehen rohjakkeelle. Lähin kyllä kiireesti karkuun, kun vastaan löntysteli hirvee karhun rohjake.

[large (clumsy) man or

:

h u o n o k u n t o i n e n tavara, rö-

t i s k ö , r i t s a , r o m u Ei tolia

vanhalla

hetekan rohjolla tee enää mitään. Ajaisit vaan toi auton rohjos suoraan kaatopaikalle! [piece of junk]

rohmuta h a a l i a i t s e l l e e n ,

pitkä, kookas mies tai

olento, rötkäle Ootpa kasvanu jo aika roikaleeks. Saatiin verkoista ihan komeita hauen roikaleita, [tali

roikka 1 p i t k ä j a t k o j o h t o

tai pitkä-

j o h t o i n e n siirrettävä työvalaisin

Veetään roikka sinne kaivon pohjalle. Mistäs tähän roikkaan sais virtasta ? Paas valo siihen roikkaan!

[extension lead, extension cord]

2 porukka, sakki, j o u k k o , r e m m i

animal]

rohjo

hurt]

or large man (or creature)]

or terraced house]

ahnehtia,

hamstrata Älähän rohmua itelles kaikkia lihapullia! Mistä toikin naapuri on kaiken omaisuutensa rohmunnu ? Me kierreltiin kirpputoreilla rohmuamassa halvalla kaikenlaista, [to hoard, hog]

|

Kohta saat turpiis, niin että roi- 1 kaa! Siitä rötöstelystä tulee muu- j ten sellaset rapsut, että roikaa. [to j

roikale

[catapult, slingshot]

[be heard; ring out, 1

Ja nyt ulos sieltä koko roikka! Kuuluks säkin siihen samaan roikkaan?

[gang, group, bunch]

roikko, roikku p a l l o p e l e i s s ä :

löy-

s ä h k ö k a a r i p a l l o t a i k i e k o n vas-

taava lentorata Pallo meni maaliin sellasena roikkona. Sain nostettua kiekon pömpeliin ovelalla roikulla moken

yli. [(in sports) sweeping pass]

roikkua m a l e k s i a ,

oleskella, v i i v y -

tellä, kuhnailla Mitä sä täällä vielä roikut, ala vetää siitä! Tännekös sä aiot jäädä roikkumaan tois-

rokata

359

ten riesaks?

[loiter, hang about;

linger]

roikkua helmoissa olla

riippuvainen

miehestä:

v a r s i n k i n äidis-

tään t a i m u u s t a naisesta, t u r v a u t u a

naisiin Mun broidi roikkuu vieläkin mutsin helmoissa. Minähän en akkojen helmoissa rupee roikku[be tied to mother's apron

maan! strings]

roikkua ilmassa o l l a

odotettavis-

sa, t u l e m a i s i l l a a n , o l l a l ä h e l l ä ; olla kielen päällä

Tasotusmaali

tuntuu ihan roikkuvan ilmassa. Ootas nyt, vastaus roikkuu jo ilmassa.

[about to come soon; at the tip

of the tongue]

roikkua kaulassa

pitää k i i n n i

r a k k a u s - t m s . suhteestaan j o h o n -

kuhun Se pimu roikkuu millon kenenkin kaulassa. Mun kaulassa ei sitten tartte enää roikkua, se on bäks

nyt! [stick, hang on to a

relationship]

roikkua kimpussa

olla tarrautu-

neena j o h o n k u h u n r a k k a u s s u h teen, k i i n t y m y k s e n , k i i n n o s t u k s e n

tms. vuoksi Ottaa päähän, kun se Tepa roikkuu koko ajan mun kimpussa. Aina noi kersat roikkuu meijän kimpussa kun takiaiset. Älä roiku mun kimpussa! [stick to sb (in an irritating way)]

roikkua mukana

hang along]

roina 1

tarpeeton, h u o n o k u n t o i n e n

t m s . s e k a l a i n e n t a v a r a , krääsä, r o -

mu, rihkama Mitä helkutin roinaa tänne on tuotu? Kirpparilla oli taas pelkää roinaa. Heitetään nää roinat helkuttiin! [junk] 2 slg. (suonensisäinen) huume, r o j u

Jätkät

pisti roinaa suoneen. Tiiätsä, mistä sais roinaa ? [(intravenous) drugs]

roisi 1 r i v o ,

härski, räävi, hävytön

Jätkät kerto roiseja juttuja naisista. Toi on kyllä aika roisia puhetta! Menit sanomaan sille kimulille aika roisisti päin naamaa. [indecent, obscene, vulgar] 2 e p ä s i i s -

ti, rähjäinen, kälynen Onpa tolia tyypillä roisit kuteet. Se vuokrakämppä oli ihan roisissa kunnossa. [untidy]

roiskeläppä 1 m i n i h a m e Mirkku on tosi hyvännäkönen mimmi pelkkä napapaita ja roiskeläppä päällä. Alko vähä stondaa, ku pikkumustat vilahteli sen kimulin roiskeläpän alta. [miniskirt] 2 kaupan einespizza Eiks oo muuta safkaa ku tommosia roiskeläppiä? Viittiks lämmittää mulle yhen roiskeläpän mikrossa ? [readymade pizza]

yrittää pysytel-

lä, k u l k e a , t o i m i a , o l l a t o i s t e n m u kana joukossa, porukassa tms.,

seurata muita Koittakaa yrittää roikkua mukana, niin vaikeeta oo. En mä enää viimesellä kilsalla

maan kärkiporukan mukana. Ei mua enää huvita roikkua sen roskaremmin mukana, [try to follow,

nyt vaan ei tää pystyny roiku-

roju slg.

huume, roina (2), kama

Tiäksä, kuka myis rojuu ? Mitäs sit saakeli tehään, ku roju loppuu? [drugs]

rokata

s o i t t a a t a i t a n s s i a r o k k i a Se bändi rokkas aika hyvin. Me ro-

rokkari

360

kattiin niissä bileissä

aamuyöhön.

[play rock; dance to rock]

rokkari

rokkimuusikko; rokki-

m u s i i k i n h a r r a s t a j a Sen likan

huo-

neen seinät oli täynnä rokkareitten kuvia. Miten sustakin on tullu tollanen

rokkari?

[rock musician;

tavara, r o m u , roina, r o j u

Mitäs romppeita me tarvitaan mukaan ? Keräähän ne romppees ja häivy siitä! Viiiäänkö noi vanhat romppeet roskiin? Vintillä on kaikki paikat täynnä turhaa rompetta.

[possessions, stuff; junk]

romppu

rocker]

rokki

rompe

rock and r o l l -musiikista ke-

c d - r o m , optisesti luettava

c d - l e v y n näköinen tietokoneissa

hittynyt nuorisomusiikin laji, rock

k ä y t e t t ä v ä m u i s t i v ä l i n e Ne

Bändi hakkas tosi hyvää rokkia koko illan. Faija väittää, et joka tuutista tulee pelkkää rokkii. [rock

juttus on poltettu tälle rompulle. Paljonks siihen romppuun vielä

rokottaa 1 m a k s u s t a ,

maksumää-

räyksestä: verottaa, veloittaa, k y -

niä Taas meikäläistä rokotettiin mätkyillä. Paljonks sä rokotat tosta vanhasta maasturistas? [charge, ask for] 2 p e l i s s ä , k i l p a i l u s s a : saattaa k ä r s i m ä ä n t a p p i o t a , r a n g a i s t a

Päästiinpäs rokottamaan ylivoimamaalilla. Väärästä vastauksesta rokotetaan yhellä pisteellä, [to score; to penalize]

rokuli

[CD-ROM]

mahtuu?

romsku

(music)]

sun

Oisko sulia jotain hyvää romskua matkalukemiseks? Mä luin lomilla pelkkiä romskuja. Kuka sen romskun on kirjottanu? [novel] ronkeli n i r s o , v a l i k o i v a Pirre on miesten suhteen aika ronkeli. Ei tuolle ronkelille kissalle kelpaa mikään. Ei sais olla niin ronkeli romaani

tossa syömisessä,

[choosy, picky;

selective]

ronkkia

sorkkia, koukkia, kaivel-

poissaolo työstä o m i n l u v i n

l a ; sekaantua, p u u t t u a , k a j o t a (asi-

tai t y ö n keskeytys m u u n tilapäisen

oihin) Niinimaa ronkki mailalla ja otti jäähyn. Älähän mee ronkkimaan niitä sähkövehkeitä, ettet saa tälliä! Mitä helkuttia sä ronkit toisten asioita! Ei sun kuulu ronkkia näppejäs tähän juttuun, [touch,

s y y n v u o k s i Jos pietäänkin

tää

päivä rokulia? Mä olin pari päivää rokulilla ja sain kenkää. Nyt voikin pitää rokulia, kun alko sataa. Sain mä pitää pojan häitten takia kaks päivää rokulia. [being

romis

romukauppa, romuttamo,

autohajottamo Mä hommasin

ro-

miksesta halvalla vaihtomotin tähän koslaan. Kaikki romikset kierreltiin, mut ei sitä osaa vaan löytyny mistään,

tamper; poke, dig, pick; meddle]

ronski 1

absent from job, a day off]

[junkyard; scrap dealer]

rempseä, rento, huoleton,

railakas, rehvakas; siekailematon,

arkailematon, reteä Isälläs on niin ronski luonne. Heitettiin jätkien kanssa tosi ronskia huumoria. Siinä leffassa oli melkosen ronskia seksiä. Tolia tyypillä on aika rons-

roskisdyykkari [wild, lively] 2 runsas, i s o

kit otteet,

Ota nyt oikein ronski ryyppy! Pena pitää siitä vanhasta Mersusta aika ronskia hintaa, [big; high]

ronskisti

runsaasti, p a l j o n ; k u n -

nolla, tuntuvasti; siekailematta,

suoraan, reilusti Ähähän

pistä

rosis slg.

r a a s t u v a n o i k e u s Rosiksessa tavataan sitten, senkin liero! Se jätkä veti sen jutun rosikseen. Saahan siitä rosiksen tuomiosta

valittaa

hoviin,

[magistrate's court,

town court]

roska 1 p ö t y p u h e ,

-kirjoitus tms.

noin ronskisti voita leivälle! Hinnat on taas noussu ronskisti. Hävittiin taas ronskisti. Pena tais saada ronskisti turpaansa. Astu vaan ronskisti sisään ja esitä asi-

hölynpöly Toi romsku on silkkaa roskaa. Älä puhu roskaa! Proffa väitti mun gradua ihan roskaks.

asi [very much; right; openly, clearly]

l o i n e n t y ö , t e h t ä v ä t m s . Tekis

rontti y l e e n s ä

miehestä: renttu, lur-

j u s , h u n s v o t t i , k u t j a k e , r o i k a l e On

siinä mulla rontti mies! Senkin rontti! Ja sille rontille en anna ikinä anteeks.

ropeloida

[bum; lout, boor]

ropeloi

mun tavaroita! Varo ropeloimasta niitä sähkövehkeitä! Joku on ropeloinu auton lukkoo. Ei kenenkään pitäs päästä ropeloimaan mun tiedostoja. Olis mukava vähän ropeloida ton Mirkun tisuja. [to touch, finger; grope]

ropista

t o i s t u v a s t a tai j a t k u v a s t a

tapahtumisesta eri yhteyksissä: ra-

pista (1) Rahaa tulee niin että ropisee. Maaleja tuli taas oikeen ropisemalla. Siinä taas vanhat enkat ropis EM-uintien monella matkalla. [continuously, nonstop]

roppi

lääke, r o h t o , t r o p p i Onks tähän kankkuseen mitään roppia? Mitä ihmeen roppia se lekuri sulle kirjotti? Mä en mitään roppeja haluu ruveta ottaan. [medicine, remedy]

m i l l i n e n , turha tavara tai vaivalmie-

li myyä pois koko roska. Kuka tuommoisen koneen roskan enää ostas? Mä jätin koko roskan ja rupesin muihin hommiin, [unwanted things; unpleasant jobs]

sormeilla, näpelöidä,

näprätä, kopeloida Älähän

[rubbish, nonsense] 2 h u o n o , h a r -

roskaposti

turha sähköpostiviesti

tai ilmaisjakeluposti, kuten mai-

noslehtiset Mun tietsikkaan tuli virus roskapostin mukana. Tota roskapostia tulee joka päivä ihan hirveesti.

[spam, junk mail]

roskaruoka

grilli- ja hampurilais-

ravintoloiden ja -kioskien pika-

ruoka Söisit kunnon ruisleipää etkä aina tommosta roskaruokaa! Ei tolia pelkällä roskaruualla pitemmän päälle pärjää, [junk food]

roskis r o s k a k o r i ,

-astia, - l a a t i k k o

Vie noi jätteet roskikseen! Mitä hemmettiä sä etit sieltä roskiksesta ? Joku oli heittäny hyvät lenkkarit roskikseen,

[waste basket;

dustbin, trash can]

roskisdyykkari slg.

roskalaatik-

kojen tonkija, jätteiden kerääjä

Täällä päin hiippailee kaikenlaisia roskisdyykkareita safkaa etti-

rotsi

362

mässä. Ottaa päähän noi roskis-

rotsi t a k k i Joku oli vieny mun rotsin narikasta. Mä ostin uuden nahkarotsin. Kokeiles vaan, mahtuuks tää rotsi sulle. Miten sä kehtaat vieläkin kulkee tossa vanhas[coat]

sa rotsissa?

roudari

erit. r o c k - tms. yhtyeen

soittimien, vahvistimien ym. välineiden kuljettamisesta, esitysvalmiudesta j a kunnosta huolehtiva

henkilö Me etitään bändille paria hyvää roudaria. Roudarin hommissa joutuu aika koville, [roadie]

roudata k u l j e t t a a ,

rahdata, kantaa

tavaroita; toimia roudarina

Hei,

mihkäs nää kamppeet roudataan ? Noi vanhat kalut vois roudata kaatikselle. Palomiehet roudas sen pianon yläkertaan. Jätkät vasta roudaa kappeita lavalle, [carry, bring, take; be a roadie]

rouskutin

vanha, huonosti j a rous-

k u t t a v a s i t o i m i v a kone tai laite

Toi meijän kopiokone alkaa olla jo melkonen rouskutin. Ei tolia vanhalla tietsikan rouskuttimella tee kohta enää mitään! [a(n old) machine that makes a crunching

koneesta tms.: t o i m i a

h u o n o s t i j a ä ä n e k k ä ä s t i Miten

toi

tietsikan romppuasema on ruvennu rouskuttaan ihan kummallisesti? [to make a crunching sound, to not work properly]

ruikata, ruikkia

virtsata, kusta,

k u s e s k e l l a , r u i s k i a Joku

on

kannu tohon lumihankeen.

ovenpieliin.

ruikuli

l ö y s ä u l o s t e , ripuli Mul on hirvee kankkunen ja ruikuli. Maha menee tosta lakusta ihan ruikulille. [loose excrement; diarrhea]

ruinata

mankua, pyytää, kinuta,

vaatia Mitä sä taas ruinaat multa ? Muksut on aina ruinaamassa rahaa. Pilluako siinä taas ruinaat? Täytyy kait ruinata vuokranmaksuun lisäaikaa, [to pester, beg, ask for]

ruista ranteessa

voimakuutta,

voimaa Pitäs olla vähän ruista ranteessa, jos aikoo pärjätä painissa. Syös nyt kunnolla, niin tulee vähän ruista ranteeseen! [force, strength]

rukata, rukkailla parantaa,

rui-

Kissat

paran-

n e l l a , k o r j a t a , k o r j a i l l a , säätää,

säädellä Yritähän vielä rukata tätä tekstiäs kuntoon. Saisitko jollain rukattua tän kellon käymään oikeeta aikaa ? Tuloksia oli varmaan vähän rukkailtu jälkeenpäin.

[improve, fix; edit]

rukkaset naulaan, pöytään, tiskiin t y ö t e o s t a l u o p u m i s e s t a , työnteon lopettamisesta

sound]

rouskuttaa

on raas ruikkinu [urinate]

[dumpster diver]

dyykkarit.

Tekis

mieli pistää rukkaset naulaan näistä hommista. Meinaatko iskee rukkaset pöytään ja häipyä ? Pena löi rukkaset tiskiin ja lähti lätkiin. [(of quitting a job)]

1 rukki R e s e r v i u p s e e r i k o u l u ,

RUK

Mun poika pääs rukkiin. Ootko sä käyny rukin ? Velipoika on rukissa. [Reserve Officers' School]

runtata

363

2 rukki h u o n o k u n t o i n e n

auto, kone

t m s . l a i t e : ritsa, r ö t i s k ö , r o h j o ,

romu Ei tää saakelin rukki lähe millään käyntiin. Tollasen rukin vois ajaa suoraan kaatopaikalle. [bad car or machine; piece of junk]

ruksata rastia, p a n n a r u k s i Ruksaa niihin ruutuihin, mitä haluut tilata. Tähän listaan rukastaan sitä mukaa ne hommat, jotka on jo tehty. [to mark with an X; to tick, to check]

ruksi rasti,

paperiin tms. merkittä-

vä vinoristi Pistä aina ruksi mielestäs oikeen vaihtoehon kohalle. Nyt mä panin ruksin väärään kohtaan. [a cross; an X]

ruksia

m e r k i t ä rasti(11a), rastia,

rastittaa Mutsi oli ruksinu mun joululahjalistasta puolet pois. Koita nyt vaan ruksia oikeille kohille niihin vaihtoehtoihin. Kaikki kohat oli ruksittu päin honkia, [to cross (out); to tick, to check]

ruljanssi u r a k k a ,

touhu, puuha, to-

hina Muutosta tulikin aikamoinen ruljanssi. En mä jaksa enää kauan tätä nykymaailman ruljanssia. Tää viikko on töissä vielä ruljanssia, mutta sit pitäs helpottaa, [job; hassle, busy time]

rullata

rumbaa koko viikon. Alikessutpiti välillä aikamoista rumbaa. En saanu koisattua, kun naapuri piti hirveetä rumbaa koko yön. [noise, hullabaloo; hassle, busy time]

rundata slg.

k i e r t ä ä , k i e r r e l l ä Nyt se bändi rundaa Jenkeissä. Mihis te seuraavaks lähette rundaan? [to tour]

rundi slg.

kierros, lenkki; pyräh-

dys; kiertue; (viina)kierre

Seuraa-

valla rundilla mä kyllä korjaan koko potin! Neuvotteluissa alkaa pian toinen rundi. Mannisen tie katkses tähän ekaan satasen rundiin, mutta kaksatanen on vielä jälellä. Pitäis tässä vielä miettiä ens syksyn rundit valmiiks. Penalla on taas rundi päällä, [round, tour; (vicious) circle; habit]

runkata vulg.

masturboida, ona-

noida, t y y d y t t ä ä itseään seksuaali-

sesti En saanu pillua, niin pakko oli runkata. Mee siitä muualle runkkaamaan! [masturbate] runkkari vulg. v a h v a h e r j a u s : m a s t u r b o i j a , o n a n o i j a , itsensä t y y d y t -

täjä Veä kätees, saatanan runkkari! Häivy siitä, vitun runkkari! [(used as insult) wanker]

sujua, m e n n ä , edetä ( h y -

vin), pyöriä Kuis hommat rullaa? Faijan firma rullaa taas mukavasti. Pitäs tässä taas saaha vaimon kuoleman jälkeen asiat jotenkin

runtata 1 r u t i s t a a

kasaan, r u t a t a ,

runnoa; lyödä, taklata, käsitellä kaltoin, pidellä pahoin

Runta-

ke, h y ö r i n ä , h ö y k y t y s , m e i n i n k i ;

taanks nää tyhjät pahvilaatikot? Kuka on runtannu mun hienon hatun! Tavarat piti äkkiä runtata laukkuun. Mä runttasin sitä tyyppiä nyrkillä turpaan. Runttaa se jätkä laitaan, tapa se! [to crush,

meteli Töissä on ollu

crumple (up); to squeeze; to punch, hit;

rullaamaan,

[be doing, be going

(fine, etc.), roll]

rumba slg. k o v a

meno, touhu, vils-

hirveetä

ruoho

364

to elbow, body check] 2 h a u k k u a ,

teilata Lehessä meijän esitys tattiin maanrakoon, [to pan,

run-

Swedish language]

rupinen

censure]

ruoho slg.

marihuana, heinä, m a r i

Nykyään jo kymmenen ikäset polttaa ruohoo ja vetää muutakin kamaa naamaan. Pitää sit kattoo, et ruoho ei pääse loppuun, [mari-

h u o n o , k e l v o t o n , surkea,

ankea, kuppainen, tautinen, käly-

nen Jo oli rupinen leffa! Mä en tollaseen rupiseen kapakkaan mee! En mä suostunu sellasta rupista kämppää vuokraamaan. [bad, lousy, miserable, dismal]

juana]

ruokis r u o k a t u n t i ,

- t a u k o Oho, ruokis venähti vähän pitkäks. Ehitkö kävästä ruokiksella mun [lunch break]

luona?

ruokoton

s i i v o t o n , t ö r k e ä ; epäsi-

v e e l l i n e n , s o p i m a t o n , rivo, h ä r s k i ,

irstas, rietas Se kämppä oli ihan ruokottomassa kunnossa. Penan vitsit on aina ihan ruokottomia! Ukko lukee aina ruokottomia pornolehtiä. Toi on ihan ruokotonta huumoria! Ei tollasia ruokottomia saa puhua!

[untidy, dirty; indecent,

obscene, vulgar]

ruoto

Mä inhoon ruottia. Musta se ruottin maikka on ihan jees. [the

ruotos

pystyyn!

[body; spine] ruotsalainen; ruot-

sinkielinen, hurri Pate kerto ruottalaisista hyviä vitsejä. Noi taitaa olla jotain ruottalaisia turisteja. [Swedish]

Ruotti

R u o t s i Taas tuli

lussa Ruottilta lähti aikonaan

maaotteturpiin. Mun faija Ruottiin hommiin.

[Sweden]

puistos-

sa on aina noita rupuja. Kävi vähän sääliks sitä yhtä rupua. [an alcoholic]

rupusakki

taitamaton, laiska, kel-

voton ihmisjoukko: roskajoukko, - p o r u k k a , - v ä k i Tosta

meidän

ru-

pusakista ei oo mihinkään. Suomessa on rupusakkia jo ennestään, ei niitä tänne lisää tarvita. Mitä hemmetin rupusakkia tänne on taas kerääntyny! [useless

rusinaksi

täysin romuksi, rikki,

hajalle Mersu hajos siinä kolarissa ihan rusinaks. Pena oli ajanu autonsa rusinaks, ja se meni lunastukseen.

[wrecked, broken,

(smashed) into pieces]

ruskeakieli/M/v, vulg.

mielistelijä,

p y r k y r i , p e r s e e n n u o l i j a Uus

pomo

tuntuu olevan oikee ruskeekieli, saamarin nilkki! Vituttaa tollaset ruskeekielet!

[fawner, pusher,

thruster]

r u s k e a n reiän ritari halv., vulg. homoseksuaalinen mies, homo-

ruotti r u o t s i n tarvinnu

pultsari,

( 2 ) p u l i , s p u r g u Sataman

people, trash]

Oikasehan ruotos tohon penkille, niin mä vähän hieron. Päätä ja koko ruotoo särkee helkutisti. Nostahan se ihmisruumis, ranka

ruottalainen

rupu r a p p i o a l k o h o l i s t i ,

k i e l i , r u o t s i Mun

lukee koulussa

ei ruottia.

mies Noi tyypit oli just niitä ruskeen reiän ritareita. Kato, tuolla

rutussa

365

se ruskeen reiän ritari taas keimailee. [homosexual] ruski v e n ä l ä i n e n , ryssä, v a n j a Ne ruskit trokas pirtua. Taas tossa tuli bussilastillinen jotain ruskeja. [Russian]

rustata, rustailla k u n n o s t a a ,

kun-

nostella, valmistaa, valmistella, v ä r k ä t ä , v ä r k k ä i l l ä , väsätä, v ä s ä i l lä, v i r i t t ä ä , v i r i t e l l ä Rustaas

nyt

vihdoinkin asias kuntoon! Mä rustasin Patesta pienen muistorunon. Koitan tässä vähän rustailla tota mopoo kuntoon. Pitäis tässä vielä vähän rustailla gradua valmiiks. [fix; write]

rustinki v e h j e ,

laite, v ä r k k i (erityi-

sesti y h d y s s a n o j e n l o p p u o s a n a h a l v . suuta j a k a s v o j a t a r k o i t t a -

massa) Pitäsköhän tää koko rustinki roudata kaatikselle? Piähän se turparustinkis kiinni! Tolia akalla on naamarustinki aina väärällään.

[the whole thing; device; face]

rutata r u t i s t a a ,

saattaa m e n e m ä ä n

l y t t y y n , kasaan, r u n t a t a ( 1 )

Älä

ruttaa niitä papereita! Joku on rutannu mun just silitetyn hameen! Pena ruttas autonsa etupään pylvääseen.

[crush, crumple up]

rutistaa 1

Annahan kun mä rutistan sua! Se tantta tykkää, kun sitä vähän rutistaa, [to hug] halata

2 pinnistää, ponnistaa, rynnistää

k a i k i n v o i m i n Viimesellä

kierrok-

sella mä koitin rutistaa kaiken irti. En mä saanu rutistettua itteeni ihan mitaleille. Tää homma on rutistettava tänään väkisin valmiiks. [to try hard, struggle]

rutjake v a r s i n k i n

miehestä: retku,

renttu, retale, heittiö, h u n s v o t t i

Pakko kai tässä on ton äijän rutjakkeen kanssa jaksaa elää. En mä tajuu, miten tollanen rutjake voi kiinnostaa naisia! [bum; boor]

rutka

runsas, r a j u , r o i m a , r a n k k a ,

kova Pistitpä mulle rutkan annoksen! Me saatiin kerättyä rutka määrä mustikoita. Otettiin muuten saunassa aika rutkat löylyt! Rahaa kulu reissulla rutkasti. Harmitti niin rutkasti. Yöllä on satanu rutkasti lunta. Kaikki maksaa nykyään niin rutkasti. Tais tulla juotua illalla rutkasti, [good; big; a lot]

rutosti

runsaasti, p a l j o n , kovasti,

rutkasti, rankasti Mä hävisin

kort-

tipelissä rutosti. Älä kittaa sitä kaljaa niin rutosti! Kyllä muuten sato yöllä vettä rutosti. Porukkaa oli rutosti paikalla, kaikki maksaa nykyään niin rutosti, [a lot] ruttaantua r u t i s t u a , r y p i s t y ä Auto ruttaantu kolarissa lunastuskuntoon. Sen peltiveneen pohja oli pahasti ruttaantunu. Katohan vähän, ettei pukus pääse ruttaantumaan!

[become crushed, crumpled]

rutto l i e v ä h k ö

kirosana: helkutti,

h e l s k a t t i , h e l s k u t t i , h i t t o Voi

rutto,

kun ottaa päähän se moka! Rutto soikoon, mikä mäihä! Kyllä oli ruton paljon porukkaa bileissä! []

rutussa

rypistyneenä, rypyssä,

k u r t u s s a , r u t i s t u n e e n a Miks

tää

sun hattus on ihan rutussa? Aina toi naapuri kulkee naama rutussa. Etupää meni kolarissa aika rut-

ruudinkeksijä

366

tuuri. Turpa kii tai lyön nenäs ruttuun!

[crumpled, crushed]

ruudinkeksijä halv.

quarrel, ask for trouble]

rymistellä j u h l i a

kielteisessä

tai ironisessa yhteydessä yleensä tyhmää, yksinkertaista, hidasälyistä tms. ihmistä tarkoittamassa

Eipä oo toi sunkaan veljes mikään ruudinkeksijä. Voithan sä kysyy siltä neuvoo, mut ei se mikään ruudinkeksijä

oo. [(in negation)

stupid, simple person]

ruutta

r u i s k u tai pursotin, pruutta,

truutta Palokunnan ruutatkin jääty siinä tulipalopakkasessa. Onks meillä mitään ruuttaa, jolla vois koristella kermakakkua? [hose; syringe; piping bag]

ruutu 1 i k k u n a Älä nyt mee avaamaan sitä ruutua, kun on niin saakelin kylmä! Ne varkaat oli lyöny kaikki ruudutkin hajalle. Pistä se ruutu

kii! [window] 2 t e l e v i s i o Ei se

ukko tee muuta kun töllöttää ruutua kaiket illat. Älä nyt pistä sitä ruutua kiinni, kun mä katon uutiset! Ei tosta ruudustakaan tuu kun pelkkää roskaa, [television] ruuvari r u u v i t a l t t a , - m e i s s e l i Tässä tarttis nyt pientä ruuvaria. Tuos ne kaikki isot ruuvarit ja ristipäämeisselit tänne! [screwdriver]

ruuvi löysällä

päästään s e k a i s i n ,

vähän tärähtänyt Tolia

tyypillä

taitaa olla ruuvi löysällä. Joka tollosta tutkimusta pitää muka tieteellisenä, sillä on itelläänkin ruuvit löysällä,

kyrpiinty ja rupees heiluun. [pick a

[out of one's head]

ruveta heilumaan slg. haastaa

rii-

taa Älähän jätkä rupee heiluun! Se

(juopotellen),

rällätä Lähetäänkö illalla kylille vähän rymisteleen ? Jätkät oli rymistelly kapakoissa aamuun asti. [to party, drink]

rynkky

rynnäkkökivääri, rynnäri

Ammunnoissa mulle tuli rynkyllä aika hyvä tulos. Tossa kuvassa me marssitaan rynkyt olalla, [assault rifle]

rynniä

työntyä; rynnistää, pinkoa,

kiriä Me vaan koitettiin väkisin rynniä siinä tungoksessa eteenpäin. Harmi, kun se ruottalainen pääs rynnimään loppusuoralla ohi. [to dash, rush; to push;

kaikkien to spurt]

rynnäri

rynnäkkökivääri, rynkky

On muuten tarkka ase toi suomalainen rynnäri. Ruottalaisetkin valmistaa jotan surkeeta rynnäriä [assault rifle]

lisenssillä,

ryntteet, rynttyyt

(huonot) vaat-

teet, k a m p p e e t , h y n t t e e t , h y n t t y y t ,

rytkyt Riisutaan ryntteet ja mennään uimaan! Ei näissä ryntteissä kehtaa kirkolle lähtee. Vie pois noi haisevat rynttyys! Viiään ne rynttyyt kierrätykseen, [(bad) clothes, rags]

ryntäät

miehen rintamus, raiveli;

n a i s e n r i n n a t , t i s s i t , d a i s a r i t , pus-

kurit Mä otin sitä jätkää kiinni ryntäistä ja paiskasin katuun. Kato mitkä ryntäät tolia mimmillä! [lapel, chest; breasts]

rynäistä

k a a t u a Perhana, kun rynäsin noissa rappusissa. Mutsi oli

ryyppy

367

rynässy liukkailla ja katkassu tensä.

kä-

rypistää

pinnistää, r y n n i s t ä ä , y r i t -

tää k o v a s t i , paahtaa, p i n g o t t a a 7 a -

kasuoralla mä pistin kaiken peliin ja koitin vaan väkisin rypistää sen hurrin ohi. En mä pystyny rypistään kuin vähän yli kasin keskiarvoon.

[try hard, struggle; swot, grind

away]

ryppyillä k e l j u i l l a , p o t t u i l l a ,

panna

vastaan, r e t t e l ö i d ä Ä l ä k u u l e

rupee

mulle ryppyileen! Tolle tyypille kyllä uskalla ryppyillä. [pick a

ei

V e n ä j ä Eipä ole

enää tehny mieli lähtee sinne Ryssän maalle. Ei tosta Ryssästä koskaan tiiä, mitä ne siellä keksii. Tollanen simputus on taas melkein kun sitä Ryssän meininkiä. [Russia] ryssä 1 halv. v e n ä l ä i n e n i h m i n e n Täällä hotellissa on näköjään taas hirveesti ryssiä. Se tyyppi tais olla joku ryssä. Taas hävittiin ryssille. [Russian people] 2 halv. v e n ä j ä n

kieli Minä en tajuu tota ryssää sanaakaan. Ne puhu kait jotain ryssää. [the Russian language]

rysä 1 p o l i i s i e n

t a i t u l l i n ratsia

Pena jäi kii, kun ajo suoraan rysään. Kato, tossa ne kytät virittelee taas jotain rysää. Me jouduttiin Vaalimaan tullissa rysään. [raid (by the police)] 2 m a a l i k e h i k k o , reppu, kassi, veska, p ö m p e l i

Lä-

mäsin siniviivalta suoraan rysään. Koittakaas nyt pistää pallo rysään!

[goal (in sports)]

itse ( l u v a t t o m a s t a ) sai

mut kiinni ihan rysän päältä. Penan eukko narautti sen rysän päältä vieraista, [(caught) in the act]

rysäyksessä, rysäyksellä yhtäkkisesti, k e r r a l l a , y h d e l l ä kertaa,

samalla kertaa Se uusin Potterkirja myytiin ihan rysäyksessä loppuun. Kaikki tapahtu silleen niin rysäyksessä, en mä käsitä mitään. Meillä uusittiin koko kalustus samalla rysäyksellä. Mä lopetin ne hommat yhellä rysäyksellä. [at once; very quickly]

quarrel; put up resistance]

Ryssä halv.

rysän päältä

teosta (kärähtämisestä) Kytät

[fall over, fall down]

rytkyt halv.

( h u o n o k u n t o i s e t ) vaat-

teet, h y n t t e e t , h y n t t y y t , r y n t t e e t ,

rynttyyt Ei näissä rytkyissä kehtaa enää kaupungilla kulkee. Veähän rytkyt niskaas, niin lähetään! [(bad) clothes, rags]

rytäkkä

ryminä, ryske, melske,

tappelu, nujakka Siitä synty hirvee rytäkkä niitten hulikaanien ja poliisin välillä. Siinä samassa rytäkässä mun silmälasitkin hajos. [hassle, hullabaloo; fight]

ryynit slg.

oksennus, y r j ö ( t ) , laatta

Tuli hirvee olo ja piti heittää ryynit. Oli niin paskaa safkaa, et meinas lentää ryynit. Keltä on tullu ryynit paskahuusin lattialle ? [vomit]

ryynätä slg.

oksentaa, y r j ö t ä , p u k -

lata, heittää laattaa Mirkku

sammu

alkuillasta ja sit se rupes ryynään. Joku on ryynänny tohon oven viereen.

[to vomit]

ryyppy 1 annos

(alkoholijuomaa

Nyt täytys saada ryyppy

vettä.

ryyppykierre

368

Tarjoo ees ryyppy! Me ruvettiin ottaan ryyppyjä jo alkumatkasta. Oot tainnu ottaa jo montakin ryyppyä? Ei nyt parista ryypystä voi noin känniin tulla! [swig, drink] 2 moottorista:

rikastin;

m y ö s sen

käytöstä Käytä ryyppyä ennen käynnistystä! Taisit antaa koneel[choke (of engine)]

le liikaa ryyppyä,

ryyppykierre j u o m a k i e r r e Enon ryyppykierre on kestäny pian pari viikkoo. Alä päästä sit ittees enää sellaseen ryyppykierteeseen! [drinking habit, binge]

ryyppy päällä

alkoholikierteessä

olemisesta tai siihen jäämisestä

Enolla on taas ryyppy päällä. Penalle jäi ryyppy päälle vielä viikonlopun jälkeen, [on a binge, in the habit of drinking]

ryypyttää k ä y t t ä ä

moottorin

rikas-

tinta Älä sitten ryypytä sitä konetta ihan märäks! Ei sitä konetta saa liikaa ryypyttää! [to use the choke]

ryypätä j u o p o t e l l a ,

kännätä; m y ö s

juopottelun aiheuttamista mene-

tyksistä Eno on ruvennu taas ryyppäämään. Se äijä on taas missä lie saunaillassa ryyppäämässä. Isoisä oli aikoinaan ryypänny talonsa ja koko omaisuutensa. Mun broidi ryyppäs lopulta ittensä hengiltään.

[to drink; to lose sth due

to drinking]

ryysis r u u h k a ,

tukehtua siinä ryysiksessä.

ryysiä

rynnätä, rynniä, ryysätä,

tungeksia Piti hirveellä kiireellä ryysiä junaan. Ei mua huvita mennä tonne aleen ryysiin. [to rush, dash, hurry]

ryystää

h ö r p p i ä , j u o d a äänekkääs-

ti; ryypätä, kitata Mummo

aina

ryysti kuumaa kahvia kupin reunasta. Älä ryystä vaan juo kunnolla! Meijän iskä ryystää joka ilta kaljaa,

[to drink, slurp]

ryysy h u o n o k u n t o i n e n ,

r u m a vaa-

te; vaatteista yleensä

Tommosta

ryysyä en suostuis käyttämään. Toi naapuri kulkee aina hirveissä ryysyissä. Vaatekirpparilla oli myynnissä taas jos jonkinlaisia ryysyjä. Mitkähän ryysyt pistäis ? [(bad) clothes, rags]

bileisiin

ryysätä r y n n ä t ä , r y y s i ä ,

tungeksia,

rynniä Mihin te nyt taas ryysäätte ? Niillä turistimatkoilla pitää aina ryysätä paikasta toiseen. Sinne aleen ryysäs hirvee määrä sakkia. Kehtaatkin ryysätä toisten ohi [to rush, dash, hurry]

jonossa!

ryytynyt

väsynyt, nuutunut; kyl-

l ä s t y n y t , t y m p ä ä n t y n y t Mulla

gos Alennusmyynnissä oli taas kauhee ryysis. Illan konserttiin oli hirvee ryysis. Onneks haettiin liput ennen ryysistä. Mä meinasin

on

kova flunssa ja ryytyny olo. Miks sä näytät noin ryytyneeltä? [tired; bored]

ryytyä

p a l a a l o p p u u n , väsyä, uu-

pua; kyllästyä, tympääntyä ryntäys, väentun-

[rush,

crowd]

Joskus

yövuorossa tuntu kun olis ryytyny just siihen paikkaan. Piä huoli, ettet ryydy liikoihin hommiin! Alkaa siinä mieli ryytyä, kun kaikki

räksyttää, räkyttää

369

menee päin honkia, [burn oneself out; become tired; become bored]

rähinä 1 m e t e l i ,

melu; melske, vi-

linä (työnteossa y m . tekemisessä)

Mä heräsin siihen ukkosen rähinään. Bändi pisti heti alusta täyen rähinän päälle. Tehtaalla on seisokin jälkeen taas täys rähinä päällä,

[noise, hullabaloo; hassle,

könen. Muksujen huone on taas ihan räjähtäneessä kunnossa. [tired; untidy; in disorder]

räjähtää 1 s u u t t u a ,

raivostua

Maikka räjähti, kun mä en ollu tehny läksyjä. Mutsi räjähtää, jos saa kuulla tästä. Kohta mä räjähän, jollet sä häivy! [become angry; lose self-control] 2 m e n n ä r i k k i , h a -

busy time] 2 t a p p e l u , n u j a k k a , k a -

jota,

hakka, riita Ne hauskat

kari varmaan kohta räjähtää, kun se jo reistailee. Hitto, kun Räikkösen motti räjähti taas viimesellä

pippalot

muuttu yöllä rähinäks. Poliisi puuttu lopulta siihen jätkien rähinään.

[fight, quarrel]

rähjätä 1

rikkoontua,

kierroksella,

rähistä, huutaa vihaisena

s ä r k y ä Toi

[to break (down)]

räjähtää käsiin

tilanteen hallin-

Häivy täältä muualle rähjäämään! Se juoppo ukko rupes yhtäkkiä rähjäämään meijän muksuille. Äiskä rähjäs taas koko illan suutuspäissään iskälle, [to brawl,

nan menettämisestä Nää

rant, yell] 2 l i a t a , s o t k e a Missä

control]

sä

taas oot rähjänny vaattees? Kaikki tavarat oli rikottu ja seinät rähjätty niien varkaitten jäljiltä, [to mess up, (make) dirty]

rähjääntyä, rähjäytyä

likaantua,

sotkeentua, n u h r a a n t u a , t u l l a h u o n o o n k u n t o o n Vaatteetkin

räh-

jäänty siinä ojaanajossa. Sen maatilan kaikki ulkorakennukset on päässy pahasti rähjääntymään. Reissussa rähjääntyy, sanotaan. Saappaatkin rähjäyty siellä kurasella pellolla,

[become dirty; get in

bad shape]

räjähtänyt

väsähtänyt, nuutunut,

rähjääntynyt, epäsiisti, siivoton,

sekainen Olo oli krapulassa jotensakin räjähtäneen tuntunen. Mä olin aamulla ihan räjähtäneen nä-

telk-

hommat

räjähtää kohta käsiin, jos ei mistään saaha apua. Siellä maanjäristysalueella on kuulemma tilanne ihan räjähtäny käsiin, [lose

räjäyttää pankki, potti

saada

s u u r v o i t t o , saavuttaa y h t ä k k i n e n

suurmenestys Näillä korteilla meikä räjäyttää koko potin. Se bändi räjäytti pankin jo ekalla albumillaan. [hit (it) big] räkiä s y l k e ä r ä k ä ä , s y l j e k s i ä Jengi kisko tupakkaa ja räki koko ajan ympäriinsä. Älä räi siinä! Mee siitä muuaalle räkimään, mua etoo! [to spit (out), to cough up phlegm]

räknätä

laskea, l a s k e l m o i d a , p i t ä ä

lukua, arvioida Täytyy

vähän

räk-

nätä ens vuoden kuluja. Jos mä nyt oikeen räknään, niin kyllä kai rahat just ja just riittää, [calculate; estimate]

räksyttää, räkyttää j ä k ä t t ä ä ,

sät-

tiä, nalkuttaa, rätkyttää, soittaa

räkä

370

suutaan Se hullu räksytti mulle koko illan siitä samasta asiasta. Mee siitä muualle räkyttämään, mun asiat ei sulle kuulu! [to nag,

lasena räkänokkasena esiintyyn. Vauva on taas oikee räkänokka

complain]

vuinen, kokematon, noviisi

räkä

nenästä t a i k e u h k o i s t a e r i t t y -

vä lima Pyyhi toi hirvee räkä nenästäsi Millä helkutilla sais rään irtoomaan

kurkusta

räkäinen 1

? [snot; phlegm]

jossa o n räkää, j o k a o n

räässä Pyyhi tuo räkänen nenäsi Voisitko viiä roskiin noi räkäset [snotty] 2 e p ä s i i s t i , v a s t e n -

rättis!

mielinen, inhottava, rähjäinen, kä-

lynen Tohon räkäseen kapakkaan en kyllä suostu menemään. Tällä tienoolla ei ole kun pari räkästä lähikauppaa. Se päästi mulle oikein räkäsen naurun päin naamaa.

[untidy, unpleasant; dilapidated]

räkäistä

s y l k ä i s t ä Pena oli räkässy sitä tyyppiä naamaan ja saanu turpiin. Et räkäse täällä enää ker[to spit (out), to cough out

taakaan! phlegm]

räkäkänni

tolkuton juopumus,

t u k k i h u m a l a , u m p i h u m a l a , sika-

humala, kaatokänni Eiköhän oteta illalla oikee räkäkänni! Pena juo joka kerta ittensä räkäkänniin. Ei jätkät päässy enää räkäkännissä mihkään kapakkaan, [severe drunkenness]

räkälä

s i i v o t o n baari, ruokala tms.

Tohon räkälään en suostu meneen ees kahville. Tossa räkälässä on aina ihan pimeetä porukkaa. [untidy pub, bar or restaurant]

räkänokka 1 r ä k ä i n e n

[snotty nose; snot-

nosed] 2 p i l k k a n i m i : k e s k e n k a s Tänne

ei töihin kaiken maailman räkänokkia huolita! Älä sinä räkänokka tuu toisia neuvoon! [tyro, novice; inexperienced, immature]

räkä poskella

tolkuttomasti juo-

puneena, räkäkännissä, t u k k i h u -

malassa Pena tuli himaan taas ihan räkä poskella. Joku puliukko tuli siihen räkä poskella örveltään.

[severely drunk]

räkärätti halv.

n e n ä l i i n a Sun haisevia räkärättejäs on täällä joka paikassa. Vie noi räkärättis ros-

kiin! [handkerchief]

räkätauti n u h a , f l u n s s a Muhun iski taas armoton räkätauti. Koko perhe on hirveessä räkätaudissa, [(the common) cold]

rälläkkä

k u l m a h i o m a k o n e Paksut putket kannattaa pätkiä tolia rälläkällä. Tähän rälläkkään pitäis vaihtaa uus laikka, [angle grinding machine]

rällästää, rällätä j u h l i a

mekasta-

en, t u h l a i l l e n , j u o p o t e l l e n t m s . ,

rellestää Porukat rällästi meillä aamuun asti. Missäs sitä oltiin taas koko yö rälläämässä! Lähetääs vähän rälläämään kaupungille!

[to party, drink, go on a binge]

rämpyttää

soittaa ( k i e l i ) s o i t i n t a

meluisasti, huonosti:

rimputtaa;

soittaa o v i k e l l o a m e l u i s a s t i , t o i s -

nenä; j o l l a

o n n e n ä räässä En mä voi tulla

tossa flunssassa,

täl-

tuvasti Mee muualle rämpyttämään kitaraas! Kuka siellä räm-

räpsä

371

pyttää koko ajan sitä ovikelloa? [to strum; to keep ringing a doorbell]

rämäkkä

rähäkkä,

riehakka,

m a k k a , reteä, r a i s u Johan

repääs

vaarilta rämäkkä nauru! Toi naapurin pikkulikka on tosi rämäkkä. Meillä oli eilen aika rämäkät bileet. Jätkät heitti korttiringissä taas rämäkkää tarinaa, [loud, cracked; wild, boisterous]

ränni 1

tekstiäs ei voi sanoo muuks kun

räpeltää

r ä y s t ä s k o u r u s t a alas j o h t a v a s y ö k -

sytorvi Ennen vanhaan täälläkin tukit uitettiin rännejä myöten. Vesi lens kaatosateella noista ränneistä yli. Rännit on menny roskista tukkoon. Kai se varas kiipes ensiks ränniä pitkin katolle, [gutter;

tehdä j o t a k i n taitamatto-

m a s t i , h u o l i m a t t o m a s t i Et kai

sä

ite rupee räpeltämään sitä remonttia? Ei se bändi osannu kun vähän soittaa räpeltää. [do sloppily or badly]

räplätä

(vesi)kouru; räystäskouru;

[clumsy, troublesome

räpellykseks. working or job]

hypistellä, sormeilla, sork-

kia, raplata Älä räplää koko ajan sitä radiota! Se jätkä yritti ruveta räpläämään

mua.

[to touch, finger;

grope]

räppi r a p ,

r a p m u s i i k k i , eräs n o p e a -

r y t m i n e n m u s i i k k i , j o s s a taustana käytetään nopeaa,

riimitettyä

pu-

kaltainen rakenne: h y p p y r i m ä e n

hetta Bändi soitti teknoo ja aika nastaa räppii. En mä tykkää tosta räpistä minkään vertaa! [rap, hip

vauhdinottorinne; jääkelkkailura-

hop]

drainpipe] 2 r ä n n i n ( 1 ) e l i k o u r u n

ta; k e i l a r a d a n s i v u k o u r u ; l u m i v a l lien reunustama ralli taival; jääkiekkokaukalon päädyn muodostama kuvitteellinen kouru, jota p i t k i n k i e k k o k u l k e e Yks

koehyp-

pääjä oli kaatunu pahasti jo rännissä. Enpä uskaltais laskee tollasta jäistä ränniä alas. Perhana, kun viimenen heitto lipashti ränniin! Tunturirallin rännit alkaa olla meille jo aika tuttuja. Ei muuta kun kiekko ränniin ja perään! [spout, chute; gutter; road; rink]

räpellys

turhanpäiväinen, kömpe-

lö tai hankala t y ö tai t e k e m i n e n tai

sen tulos, ripellys Olihan se aika räpellystä hiihtää räntäsateessa. Ei sen tyypin räpellyksestä tuu näköjään mitään valmista. Tota sun

räppänä ( t u u l e t u s ) i k k u n a Pistätkö sen räppänän vähäks aikaa auki? Paa se räppänä kii, täällon kylmä! [(ventilation) window]

räppäri

r a p m u s i i k i n esittäjä tai

harrastaja En mä saanu niitten räppäreitten solkkauksesta mitään selvää. Mä oon itekin räppäri enkä mikään rokkari, [rapper, hip hopper]

räpsä

eräissä p a l l o p e l e i s s ä : p e h -

mustettu kiinniottokäsine, räpylä

Eka lyönti lähti suoraan ykköspolttajan räpsään. Saa nähä, miten tällä uuella räpsällä saa laakit kiinni. Perhana, kun se lätkä pääs livahtaan räpsästä reppuun! [(in sports) glove, mitt]

räpsähtää räpsähtää

372

sakon, t u o m i o n , m a k -

s u n t m s . m ä ä r ä y k s e n saamisesta:

mätkähtää Varo vaan, ettei taas räpsähä sakkoja tosta kaahailusta! Penalle räpsähti siitä raiskauksesta linnatuomio. Räpsähtiks sulle kovat lisäverot? [to get (fine, prison sentence)]

räpsäyttää

sakon, m a k s u n , tuo-

mahoton räpätäti. Sen helkutin räpätädin turpa pitäs tukkia. [babbling, gossiping woman]

räsy

vaate, r ä t t i ( 1 ) , riepu, r y y s y ,

rääsy Toi mummo kulkee aina samoissa vanhoissa räsyissään. Mitkä hirveet räsyt sulia on päälläs? [(bad) clothes, rags]

räsypokka

pokeri, jossa kierrok-

m i o n tms. määräyksen antamises-

sen h ä v i n n y t riisuu y l t ä ä n j o n k i n

ta: m ä t k ä i s t ä , m ä t k ä y t t ä ä , ( 1 ) r ä -

vaatekappaleen Pelattiin kimpassa räsypokkaa. Mirkku hävis räsypokassa. Räsypokan päälle ruvettiin naimaan, [strip poker]

pätä Verottaja räpsäytti mulle taas helkutin mätkyt. Sille räpsäytettiin tuomarille haistattelusta kahen ottelun pelikielto, [impose (fine, prison sentence)]

räpylä k ä s i Tolia jätkällä on helkutin isot räpylät. Räpylät irti musta, senkin liero! [hand]

räpättää

puhua turhia, tyhjänpäi-

väisiä, pälpättää; soittaa suutaan

Sun siskos kävi tässä taas räpättämässä ummet ja lammet. Painu muualle räpättämään juttujasi Turpa kiinni, äläkä räpätä! Häivy muualle siitä räpättämästä! [babble, talk rubbish]

1 räpätä s a k o n ,

t u o m i o n tms. mää-

räyksen antamisesta: räpsäyttää

Saakelin kytät räppäs mulle sakot ylinopeudesta. Penalle räpättiin taas parin vuoden kakku niistä rötöksistä.

[impose (fine, prison

sentence)]

2 räpätä

Se bändi räppäs tosi upeesti. Osaa se jätkä laulaa muttei oikeen kunnolla räpätä. [to rap]

räpätäti

esittää r ä p p i ä

r ä p ä t t ä v ä , suulas ( j a j u o -

ruileva) nainen Sun siskos on ihan

rätinki

laskelma, arvio, tili, luku

Mun rätinkien mukaan rahojen pitäs kyllä riittää. Vaari piti tarkkaa rätinkiä menoistaan. En mä oikeen usko noihin sun rätinkeihis. [estimate, calculation]

rätkiä

m ä t k i ä , lätkiä, piestä; am-

muskella; roiskia, huiskia

Tekis

mieli rätkiä sitä kundia kunnolla turpiin. Tuolla se sekopää rätkii haulikolla ympäriinsä. Kuka saakeli on rätkiny maalia seiniin! Taas rätkii taivaalta räntää! [hit, beat; shoot; splash]

rätkyttää

sättiä, n a l k u t t a a , r ä k y t -

tää, r ä k s y t t ä ä , soittaa suutaan Si-

näkin oot aina rätkyttämässä turpaas! Taas se naapurin äijä kävi rätkyttämässä jotain meijän muksuista. [to nag, complain]

rätkä m o o t t o r i p y ö r ä ,

mopo, prätkä

Onpa komee rätkä! Pena ajo sillä rätkällään mettään, [motorcycle]

rätkäistä, rätkäyttää

mätkäistä,

r o i s k a i s t a , m ä t k ä y t t ä ä Turpa

kii,

tai rätkäsen kuonoon! Penalle rät-

rääppeet

373

käytettiin helkutinmoiset nopeudesta.

sakot yli-

[to hit, punch; to impose

rättiväsynyt h y v i n

(fine, ticket, sentence)]

rätti 1 vaate;

uupunut, poikki, kuitti, ventti

Mä

olin kisojen jälkeen ihan rätti. Iskä tuli töistä ihan rättinä ja painu suoraa päätä maate. [very tired, exhausted] 3 purje Eiköhän nosteta rätit mastoon ja lähetään! Näillä tuulilla kannattas reivata rätti tommoseks alle kolmen neliön ko[sail(s)] 4 vulg. k u u k a u t i s s i -

de, vitturätti Vie ne haisevat rättis helkuttiin tuolta veskistä! Synnytyksen jälkeen sai käyttää vaan [tampon; sanitary towel,

sanitary napkin]

rättikauppa halv.

kangas- tai vaate-

shop; clothes shop, clothing store]

[very tired, exhausted]

läksyjä,

Rättäri

Citroen-merkkinen (malli

k a t t o , R ä t t i s i t i k k a Se Rättärin

Ne konekaappaajat oli kai jotain rättipäitä. Joku ihme rättipää yritti myyä meille taulujaan. [Arab; Muslim]

dolly]

rääkki

k o v a f y y s i n e n tai henkinen

rasitus Välillä aikessutpisti meijät intissä tosi kovaan rääkkiin. Ei tällasta rääkkiä onneks oo joka harjotuksissa. Tenttikausi on taas yhtä helkutin rääkkiä, [exertion, slog, struggle]

Citroen-merkkinen

k a n g a s k a t t o , R ä t t ä r i Nyt ne

hipit

körötteli pihaan sillä Rättisitikalla. Sen vanhan Rättisitikan katto

väärin, vir-

heellisesti, haitallisesti, aiheuttaa

haittaa Älä rääkkää sitä viuluasi Tollanen renkutus rääkkää mun korvia. Noi nykyajan nuoret rääkkää tätä kaunista ja oikeeta suo[maltreat, murder; do harm]

rääpiä

repostella, pilkata,

rienata

Se saakelin opponentti rääpi mun esitelmää. Älähän rupee rääpimään toisten tekemisiä! [criticize, slate; mock]

rääppeet

(malli 2 C V ) pikkuauto, jossa on

sur-

kee moottori kävi kun ompelukone. Mun systeri haaveilee omasta Rättäristä. Noi Rättärit on aina tien tukkona. [Citroen 2CV, tin snail,

mee.

varsinkin Lähi-idän

arabi, m u h a m e t t i l a i n e n : ä h l ä m i

Rättisitikka

rät-

tiväsyny. Kun tulee rättiväsyneenä kotiin, ei jaksa aateliakaan mitään

rääkätä k ä y t t ä ä j o t a k i n

kauppa En kyllä lähe akkojen kanssa mihkään rättikauppoihin kierteleen. Se ukko piti jotain rättikauppaa tossa kulman takana, [fabric

rättipää halv.

väsynyt, lopen

2 C V ) pikkuauto, jossa o n kangas-

clothing; rag] 2 h y v i n v ä s y n y t ,

rättejä,

[Citroen 2CV, tin

u u p u n u t , r ä t t i ( 2 ) Mä oon ihan

riepu, r y y s y , r ä s y ,

rääsy Ostin alesta ihan hyvännäköisiä rättejä. Miltä tää rätti näyttää mun päällä ? Toi nainen kulkee aina hirveissä räteissä, [piece of

koseks.

rupes vuotamaan. snail, dolly]

ruoasta, syötävästä:

jäännökset, rippeet Kakusta olijälellä pelkät rääppeet. Me ollaan syöty koko päivä niitä eilisiä rääppeitä.

[remains (of food)]

rääsy

374

rääsy v a a t e ;

rätti (1), riepu, ryysy,

räsy En mää tommosia rääsyjä päälleni pistä! Pitää kai ostaa uudet rääsyt kevätjuhlaan. Ei niillä kersoilla ollu rääsyn rääsyä [clothes; rag(s)]

päällään,

rökittää 1

antaa s e l k ä ä n , l ö y l y t t ä ä ,

piestä; ojentaa Tota tyyppiä pitäs vähän rökittää saunan takana. Ei valmentajan tarttis ihan tolleen rökittää

pelaajia,

[beat, give a good

thrashing] 2 v o i t t a a p e r u s t e e l l i s e s t i ,

perin p o h j i n Kerrankin

Suomi

oi-

keen rökitti Ruottin kuuella maalilla. Toi eka vastustaja oli aika helppo rökittää, [to wallop, thrash, beat]

rökäletappio

oikein suuri(nume-

roinen) tappio Maaottelussa tuli naisissa taas rökäletappio. Vihreet kärsi vaaleissa rökäletappion. [thrashing defeat]

römpsä, römsä vulg.

n a i s e n su-

kupuolielin: pillu, vittu, reva

Aika

römpsä sillä eukolla, vai mitä? Saitko römsää? [vagina] rötkäle halv. m i e h e s t ä : r o i k a l e , ryökäle Mihin se laiska miehen rötkäle taas häipy ? Sille rötkäleelle pitäs antaa turpaan, [bum; lout; devil, son of a bitch]

rötköttää

maata rennosti, laiskas-

ti, pötköttää Mee siitä muualle rötköttämästä! Tossa se mies on vaan maata rötköttäny sohvalla koko päivän, [lie down]

rötös

(pikku)rikos,

rikkomus,

ilki-

työ Ne pikkupojat jäi heti kiinni niistä rötöksistä. Ne varkaat oli

tehny jo ennenkin rötöksiä, [petty crime; misdeed]

rötöstellä t e h d ä r ö t ö k s i ä Koitahan nyt elää siivosti äläkä rupee enää rötösteleen. Joku jengi oli rötöstelly tossa liikekeskuksessa. [commit petty crimes]

röyhistää, röyhistellä rintaans a ylpeillä, rehvastella, pöyhkeil-

lä Ei kannata vielä röyhistää rintaansa, ennen kuin tietää, miten ottelussa vielä käy. Kylläpä nyt kelpaa röyhistellä rintaansa, kun on saanu palkinnon, [to boast, be puffed up with pride]

röykyttää 1 h ö y k y t t ä ä ,

rökittää

Ruotsi röykytti Suomee taas miten tahto. Tekis mieli vähän röykyttää sitä helkutin jätkää, [to wallop, thrash] 2 h a u k k u a , a r v o s t e l l a , k r i t i -

soida, moittia Luit sä tän päivän iltsikasta, kun joku toimittaja röykytti sitä viskaalia taas ankarasti? Ei nyt noin pienistä mokista tarttis ruveta tolleen röykyttään. [censure, maul, berate]

röökata slg.

t u p a k o i d a Oot sä ruvennu taas röökaan ? En mä röö-

kaa kun kännissä,

[to smoke]

rööki s a v u k e Tarjoo mulle yks rööki! Milloin säkin oot ruvennu vetään röökiä? En mä pysty pysyyn tosta röökistä erossa, [cigarette]

rööri

putki, kanava, reikä, aukko,

rako (2) Viemärin röörit on taas täynnä sun hiuksias. Mulla on karmee flunssa ja kaikki röörit tukossa. Se jätkä nai kumpaankin rööriin,

[pipe; tube; hole]

saada kuonoonsa

375

S, s saada 1 o n n i s t u m i s e s t a

päästä su-

kupuoliyhdyntään Saiks sä siltä akalta viime yönä? En oo saanu ukolta pariin viikkoon, [get laid] 2 saada orgasmi Pirre saa aika herkästi. Joks sä sait? [have an orgasm; come]

saada hajua a a v i s t a a j o t a k i n Mistähän ne kytät sai hajua siitä Penan pontikankeitosta ? Onkohan joku saanu hajua meijän hommista? [suspect, have a hunch]

saada halvaus j ä r k y t t y ä ,

tyrmis-

tyä Mä sain melkein halvauksen, kun ovikello soi aamuyöllä. Faija saa halvauksen, kun kuulee tästä. [become shocked]

saada harmaita hiuksia

kokea,

siä, murheita Mä saan harmaita hiuksia noitten tietokonevirusten kanssa. Koita nyt olla selvin päin, etten mun tarttis taas saada harhiuksia,

[have trouble, have a

hard time]

saada haukut

saada m o i t t e e t , t u l -

la moitituksi Miks mä aina saan pomolta pelkät haukut? Ei siltä äkäseltä akalta saatu kun haukut palkaks. scolding]

saada m o i t t e i t a , t o -

ruja, läksytystä Sain kotona taas aikamoista huutia viime ryyppyreissun jälkeen. Pena sai pomolta helkutinmoista huutia niistä mokista.

[get a scolding, be castigated]

saada jalka oven rakoon, väliin o l l a pääsemässä t a v o i t t e e seensa, saavuttaa j a l a n s i j a a j o s s a -

k i n asiassa Kai ne ottaa mut

[be admonished, get a

teh-

taalle vakihommiin, kun oon jo saanu jalan oven rakoon. Kyllä se virka sulle annetaan, kun oot saanu jo jalan oven väliin, [get one's foot in the door]

saada kenkää

menettää työpaik-

kansa, saada p o t k u t , m o n o a

tuntea vastoinkäymisiä, i k ä v y y k -

maita

saada huutia

Faija

sai kenkää juopottelun takia. En mä onneks sentäs kenkää saanu, ankarat haukut vaan. [be dismissed, fired]

saada kiinni

saada y h t e y s , t a v o i t -

taa; päästä j o h o n k i n t a v o i t t e e s e e n

Mä oon koko päivän yrittäny saada sua kiinni. Sain mä sen mutsin lopulta puhelimella kiinni. En saanu illalla unesta kiinni. Täytyy vaan toivoo, että sais jostain asunnosta

kiinni,

[to contact, reach;

to reach a goal]

saada kuonoonsa

saada sel-

käänsä, t u r p i i n s a , k ö n i i n s ä

Pate

saada kyytiä

376

oli saanu juhlien päätteeks kuonoonsa. Kohta saat kuonoos, jos et häivy siitä! [be beaten on the face] saada kyytiä saada moitteita, nuhteita; hävitä nolosti Saatiin sen saunaillan jälkeen akoilta aika kyytiä. Siinä sai Suomen joukkue taas Ruottilta kyytiä, [get a scolding; be defeated] saada köniin(sä) saada selkäänsä, neniinsä, turpiinsa, kuonoonsa; hävitä Varohan vaan, ettet saa kohta köniis noilta tyypeiltä. Ruotsi sai matsissa köniin oikeen kunnolla. [be beaten, be defeated] saada monoa menettää työpaikkansa, saada potkut, kenkää Sun kannattas varoo, ettet saa monoo, kun aina myöhästelet. Saiks se monoo sen ryyppäämisen takia, vai? [be dismissed, fired] saada nenilleen, nokilleen joutua häpeään, käydä huonosti, tulla nolatuksi Siinähän sitten sait nenilles, kun menit tollasta juoruamaan! Täytyy mun kait pyytää Maijalta anteeks, vaikka saisin nenilleni. Siitäs sait kerrankin nokillesi [be put to shame, be humiliated] saada näpeilleen joutua kärsimään, kokea takaisku Kun on tarpeeks monta kertaa saanu näpeilleen, ei huvita enää jatkaa samassa firmassa. Pelkäät sä saavas näpeilles siinä jutussa? [have a setback, suffer a reverse] saada näppylöitä hermostua, kiukustua, harmistua jostakusta henkilöstä tms., tulla näppylöitä

(jollekulle) Mä saan näppylöitä pelkästään sen ikävän tyypin näkemisestäkin. En mä siedä sitä, mä saan siitä näppylöitä, [cannot stand sb] saada pitkä nenä tulla nolatuksi tekemisistään; pettyä aikomuksissaan, toivomusten tms. toteutumisessa Siitäs sait pitkän nenän, kun menit tonkiin toisten asioita. Tullimiehet sai pitkän nenän, kun ne epäili, et mullon kamaa tai liikaa viinaa. Taisit saaha pitkän nenän, kun et päässykään saatolle, [be put to shame, be disappointed] saada pultit hermostua, kiihtyä, suuttua, raivostua Pena sai pultit ja lähti lätkiin. Miten sä saat pultit noin hirveen herkästi? Se sun siskos saa pultit heti, kun kuulee tästä perinnönjaosta, [become angry; lose self-control] saada pyyhkeitä saada nuhteita, moitteita, sapiskaa Taas sain Lissulta pyyhkeitä, kun en muistanu hääpäivää. Matsin jälkeen saatiin valmentajalta vähän pyyhkeitä, mut mitäs siitä! [be admonished, get a scolding] saada siipeensä tulla nöyryytetyksi, huonon arvostelun kohteeksi; kokea vastoinkäymisiä Kyllä pännii saaha aina siipeensä noissa rakkausjutuissa. Sen lieron sietääkin saada välillä vähän siipeensä. Saitko siltä kimulilta siipees, häh hää! [be humiliated; suffer a reverse]

| j 1 j j }

377

saada takkiinsa hävitä, kärsiä tappio Hitto, kun Suomi sai matsissa taas takkiinsa! Kyllä noissa osakekaupoissa vaan voi helposti saaha takkiinsa, jos ei oo tarkkana. [be defeated] saada turpaan(sa), turpiin(sa) saada selkäänsä, neniinsä, kuonoonsa, köniinsä; hävitä, kärsiä tappio Pena sai heti turpaansa, kun se meni soittaan poskeensa niille jätkille. Sen jätkän pistäs saaha kunnolla turpaan, niin uskois kerralla! Se on varma, että Suomi saa taas turpiinsa maaottelussa. Taisin saaha vähän turpiin siinä autonvaihossa. [be beaten, be defeated] saaha, saahaan saada, saadaan Pitäs saaha jostain vähän lisää rahnaa. Ei me saaha tulla enää ulos näin myöhään. Kyllä myö kohta saahaan tää homma valmiiks. [be allowed; get, receive; have] saakeli, saakuri, saakutti, saamari lieviä lähes samanmerkityksisiä kirosanoja Mitä saakelin tyhmää sä taas oot tehny! Oli saakurin hyvä mäihä. Saakutti soikoon! Voi saamari! Otti päähän niin saakelisti. Porukkaa oli ihan saakuristi. Verkoista tuli ihan saakutisti kalaa. Ottaa taas niin saamaristi päähän! [] saa nähdä arvelusta: saapa nähdä, katsotaan Saa nähä, kuinka matsissa käy! Saa nähä, tuleeks Pena ollenkaan. "Lähetsä ollenkaan mukaan ? - Saa nähä." [wait and see]

sairaan saasta lievä haukkuma- ja kirosana Senkin saasta, painu helvettiin siitä! Voihan saasta! [] saatana vulg. karkea kirosana Saatana soikoon! Voi saatanan perkele! Nyt häivyt siitä ja saatanan äkkiä! Oot oikee saatanan mulkku! Jo nyt on saatana, jos et usko! Aamulla vitutti saatanasti. Vettä sato yöllä ihan saatanasti, [cvulgar curse word>] saateri lievä kirosana: saakeli, saakuri, saakutti, saamari, samperi Täällä on saaterin kylmä. Ot sä kans yks saaterin tollo! Saateri soikoon! Paleleekin niin saateristi. Selkään sattuu saateristi. [] safka slg. ruoka, sapuska Ei nyt oikeen maistu safka näin kankkusessa. Mullon helkutinmoinen nälkä, onks meillä mitään safkaa ? Mä en tykkää tästä safkasta, [food] sahata linssiin, silmään petkuttaa, huijata, huiputtaa, vilata linssiin Myyjä tais sahata meitä linssiin. Ei mua niin vaan sahatakaan silmään. Ei muuten onnistu tollanen, sä yrität vaan sahata meikäläistä silmään, [to cheat, rip off] sairaan vahvistamassa seuraavaa sanaa: todella, erittäin oikein, hirveän, hurjan Bändi soitti sairaan hyvää musaa. Meillä oli ihan sairaan kivaa! Mullon sairaan kova nälkä. Täällä kaupassa on sairaan korkeet hinnat. Kävi sairaan hyvä säkä. [very, extremely, really]

sairaasti sairaasti paljon, runsaasti, tavattomasti, kovasti, hurjasti, hirveästi, helvetisti Piakalle tuli porukkaa ihan sairaasti. Mun tekee sairaasti mieli uusia kuteita. Mä maksan verojakin ihan sairaasti. Väsyttää taas niin sairaasti, [a lot, very much] sairas 1 epäterve, epänormaali, sairaalloinen, rappeutunut, vinoutunut Noi sun alapään juttus lähentelee jo sairasta huumoria. Politiikka on menny nykyään ihan sairaaks touhuks. Noi tyypit on ihan sairaita, tosi sekoja, [wicked, sick] 2 hirveä, hurja, suuri, tavaton Täällähän on ihan sairaat hinnat. Hitto, kun aina tulee tällaset sairaat mätkyt. [big, huge] sakemanni, saksmanni, saku halv. saksalainen (mies)henkilö Se saamarin sakemanni voittaa kaikki formulakisat. Sakemannien saunominen on ihan kummallista. Mun systeri meni yhen saksmannin kans naimisiin. Laivalla oli taas hirveesti sakuja. [German (male)] saletti selvä, taattu, varma Meidän joukkueen voitto alkaa olla jo ihan saletti. Tää juttu on siis sillä saletti, et sä muutat veks ? Mä oon ihan saletti, et vielä käy huonosti. [certain, sure] samaa rataa entiseen malliin, samalla tavalla Onhan tää elo nyt ruvennu kulkeen taas samaa rataa, kun vaimokin saatiin kuntoon. Jatka vaan samaa rataa, niin ihan hyvä siitä tulee! Ei tästä mitään

378

tuu, sama raataa se äijä taas juopottelee. way]

[just like before; in the same

sama se toteava vastaus: ihan sama, mitäpä sillä väliä, ei sillä ole väliä, sama niin tai näin Sama se, vaikka lähetkin lätkimään! Voin mä tulla mukaankin, sama se. [makes no difference]

sama täällä toteava vastaus: samoin minullakin, samoin minä "Mulla menee taas kaikki päin honkia. - Sama täällä." "Mä ainaskin lähen kotiin. - Sama täällä" ["so do I", "likewise"]

sammahtaa 1 uupua, väsyä perinpohjaisesti, simahtaa, sammua (1) Loppukirissä Rantanen sammahti ja jäi kuuenneks. Se näytti sammahtaneen jo neljännessä erässä, ja oli aika helppo iskee se kanveesiin,

[become exhausted]

2 nukahtaa, sammua (2) Lapset tais jo sammahtaa. Faijakin taitaa olla jo sammahtanu yläkerrassa. [fall asleep; flake out] 3 menettää ta-

juntansa liiallisen juopumuksen takia, sammua (3) Pena oli sammahtanu pikkujouluissa jo alkuillasta. Kunhan se äijä tosta sammahtaa, niin toi hirvee örvellyskin loppuu. Älä nyt sentäs siihen pöytään sammaha! [pass out (after drinking)]

sammakko 1 (lasten) rintauinti Mä osaan uija jo koiraa ja vähän sammakkookin. Musta sammakossa on vaikeeta just ne potkut. [breaststroke] 2 äkäisestä, ilkeästä, rumasta tai virheellisestä sanomi-

sano

379

sesta Se hullu päästi suustaan pelkkiä sammakoita. Nyt tais tulla suustas aika sammakoita! [rude utterance; slip of the tongue]

sammarit samettihousut, samettifarkut Sammarit on taas muotia. Voinks mä lähtee bileisiin näissä sammareissa ? Voisiks sä vaihtaa vetskarin niihin mun mustiin sammareihin?

[(a pair of) cords]

sammua 1 uupua, menettää voimansa, väsyä perinpohjaisesti, simahtaa, sammahtaa (1) Se ruottalainen onneks sammu viimesellä kierroksella. Siinä helteessä oli moni maratoonari sammunu ennen puoltaväliä,

[become

exhausted] 2 nukahtaa, sammahtaa (2) Mä olin niin poikki, et mä sammuin heti ku pääsin sänkyyn. Joks ne kersat sammu, et päästään jätkään peliä?

[fall asleep; flake out]

3 menettää tajuntansa liiallisen juopumuksen takia, sammahtaa (3) Faija oli sammunu pöydän alle. Pena sammu tapansa mukaan jo alkuillasta. Älä nyt hemmetti siihen sohvalle sammu! [pass out (after drinking)]

sammua kuin saunalyhyty nukahtaa nopeasti, menettää äkkiä tajuntansa varsinkin liiallisen juopumuksen vuoksi Pena sammu kun saunalyhty jo alkuillasta. [pass out or fall asleep quickly]

samperi lievä kirosana: saakeli, saakuri, saakutti, saateri Samperi soikoon! Mihis ne samperin tenavat taas livisti? Tentti oli sampe-

rin vaikee. Kismittää taas niin samperisti.

[]

samplata, samplailla ottaa ääninäytteitä digitaalisella samplerlaitteella muokkausta ja elektronisessa soittimessa käyttöä varten, sämplätä, sämpläillä Mä voisin samplata ton pätkän ja ujuttaa sen johonkin biisiin. Näitä biisejä on helppo samplailla. [to sample (music, sound)]

sampleri elektroninen musiikisoitin tai sellaisen (syntetisaattorin) osa, jolla voi tallentaa ääntä ja muokata sitä soitossa käytettäväksi, sämpleri Samplerilla sä voit kasata soolojen väliin omaa soittoos moneen kerrokseen. En mä osaa oikeen käyttää tota sampleria. [sampler]

samppakalja samppanja, kuohuviini Aluks meille tarjottiin samppakaljat. Palkintopallilla roiskuteltiin taas samppakaljaa ympäriinsä. Tuntuu ihan kun menis jalat alta tästä samppakaljasta. [sparkling wine]

sankari halv. kielteistä huomiota herättävä ihminen Poliisi pisti ne tappelevat sankarit putkaan. Sieltähän se meijän sankari tulee taas umpihumalassa. On siinä mulla mokomakin sankari! [sb who draws negative attention]

sano merkityksetön lisäsana ilmauksen lopussa: nääs, tietsä (2) Meikäläisellä kävi aika hyvä mäihä, sano. Kyllä oli outo juttu, sano. [(filler word), "you know"]

sanssi sanssi slg. mahdollisuus, senssi(t) Ei sul oo mitää sanssii tähän juttuun. Pitäs olla ainaskin kymmenen vuoden kokemus, ennenku ois ees jotakin sanssia päästä hommiin siihen lafkaan, [chance; (no) business]

santsari aliupseeri- tai upseerikoulun kurssin käynyt ja kouluun apukouluttajaksi jäänyt varusmies Mua pyyettiin jäämään santsariks, mut en mä viittiny. Meijän santsarit oli tosi pirullisia alikessuja. Meille santsareille annettiin melkein heti kessunjämät. [army bully, minor army officer]

. santsata ottaa isää ruokaa tai juomaa samalla ateriointikerralla Santsatkaa nyt vaan, sapuskaa on vielä vaikka kuinka! No santsataan nyt vielä vähän, [have some more (food)]

saparot lyhyet hiuspalmikot Laitetaanko sulle poninhäntä vai saparot? Peppi Pitkätossullakin on aina saparot. Pojat aina kiusaa mua kiskomalla saparoista. [bunches; pigtails, braids]

sapettaa kiukuttaa, suututtaa, siepata, vihastuttaa, vituttaa, visvoa Sapettaa niin vietävästi se viimeöinen moka! Mikäs sua nyt sapettaa ? Se viimenen maali kyllä sapettaa! [annoy, irritate; be fed up] sapiska nuhteeet, moitteet, kuritus, satikuti Taas tuli sapiskaa, kun ei tehty niinku äiti pyy s. Tosta kiusanteosta pitäs antaa sapiskaa koko porukalle. Saatiin pomolta aikamoiset sapiskat tekemättömis-

tä hommista, admonition]

[scolding, reproach,

sappi kiukkuun, vihaan, suuttumukseen liittyvissä ilmauksissa Ton lurjuksen näkeminenkin saa mun sappeni kiehumaan. Tekis mieli vähän purkaa sappee. Siskos kävi täällä taas vuodattamassa sappeensa ukkonsa juopottelusta. []

sapuska ruoka, safka, safga Mitäs sapuskaa tänään tarjotaan ? Ei tämmösestä sapuskasta nälkä lähe. Me oltiin koko viikko mummon hyvissä sapuskoissa, [food] sarjis sarjakuva(lehti); sarjaohjelma Kyllä sun pitäis lukee muutakin kun vaan noita sarjiksia. Mä käyn ostamassa tosta kiskalta jonkun sarjiksen matkalle. Seuraat sä telkkarista sitä uutta kotimaista sarjista ? Musta Salkkarit on ihan tyhmä sarjis. [cartoon, comic; series, soap opera]

sassiin äkkiä, nopeasti, pian, joutuin Nyt lapset sisälle, ja sassiin! Ruokaa pöytään ja sassiin! [quickly, now]

sataa kuin esterin perseestä vulg. sataa kovasti, kaatamalla Ei oo päästy ulos, kun joka päivä on satanu kun esterin perseestä, [rain hard, pour] sata kertaa hyvin usein, toistuvasti, useita kertoja; liioittelevassa vertailussa: hyvin paljon Sä oot jo sata kertaa luvannu tehä sen homman, eikä mitään tapahu! Tääkin on sata kertaa puhuttu aihe, ja aina vaan kiinnostaa. Tää uus

sauhuta

381

vehje on sata kertaa parempi kun se vanha. Mä osaisin tehä ton sata kertaa hienommin kun kukaan muu. [many times, repeatedly, continually; by far]

satanen 1 sata euroa (tai markkaa); sadan euron (tai markan) seteli, satku, saturainen Uus kone maksais satasen, korjaus viiskymppiä. Aika harvoin pääsee nokeen noita uusia satasia. Mä löysin vanhan satasen liivin taskusta. Oisko sulia vipata satasta ? [a hundred euro (note)] 2 sadan metrin

pikajuoksu Pystyn mä juokseen vieläkin satasen alle yhdentoista sekunnin. Lyyäänkö vetoo, kuka voittaa satasella? [100 meters (in athletics)]

satapiikki(nen) 125 kuutiosenttimetrin suuruisella moottorilla varustettu moottoripyörä, piikki (2) Haaveileks sä vielä siitä satapiikkisestä? Noi satapiikitkin kulkee helvetin kovaa. [125 cm3 motorcycle] satikuti nuhteet, moitteet, kuritus, torut, sapiska Kyllä se satikuti varmaan vähäks aikaa tehos niihin saakelin ipanoihin. Ukko anto taas vähän satikutia, kun tulin myöhään kotiin. Se tyyppi tarttis vähän satikutia. Jätkät oli saanu välkällä opelta vähän satikutia lumppareilla heittelystä. Tuliks pomolta taas satikutia? [scolding, reproach, admonition]

satku sata euroa; sadan euron seteli, satanen (1) Vippaisitko mulle satkun ? Ei se vehje maksa kahtakaan satkua. Mikäs kuva siinä

uuessa satkussa on? [a hundred euro (note)]

satsata panostaa työvoimaan tms., sijoittaa varaa, keskittää varoja johonkin Me on satsattu valmennukseen aika lailla. Nyt ei oo varaa satsata uusiin laitteisiin. Tää firma menee kyllä konkkaan, jos tässä ruvetaan satsaamaan lisävoimiin. Nyt on mietittävä tarkkaan, mihin eniten satsataan, [to focus; to invest]

satsi annos, erä, sarja, kerta Söitteks työ sen koko satsin lihasoppaa ? Toimitetaanks tää koko satsi kerralla perille? Meille annettiin mukaan viikon satsi ruokaa. Tehään nyt aluks vaan yks satsi sitä mäskiä,

[portion, batch; set]

sattuma lihanpala tms. keitossa tai kastikkeessa Kerrankin on hernesopassa isoja sattumia! Älähän rohmua itelles kaikkia sattumia! [piece of meat (in sauce)]

saturainen sadan euron (tai markan) seteli, satku, satanen (1) Siinon sulle saturainen, käytä mihin lystäät! Iskä anto mulle jo saturaisen sitä reissua varten. Sillä ukolla oli lompsa täynnä saturaisia. [a hundred euro (note)]

sauhuta 1 pinnistelevästä, innostuneesta, vilkkaasta yms. toiminnasta, kovasta menosta Tuolla se tyttö lukee tenttiin, niin että pää sauhuaa. Nyt se taitaa kirjottaa rakkauskirjettä niin että kynä sauhuaa. Joka paikassa säkin jaksat sauhuta ympäriinsä! [] 2 uhota, vaah-

sauma dota Miks sun tarttee heti ruveta sauhuun? Mee siitä muualle sauhuaan! Pomo kävi taas sauhuamassa siitä samasta asiasta, [to bluster, boast] sauma tilaisuus, mahdollisuus; hetki, tilanne Ei sulia oo mitään saumaa saada sitä pimua mukaas. Olis ollu hyvä sauma tehä tasotusmaali. Sattu niin sopivaan saumaan, että päätin poiketa täällä. [chance; (no) business] saundi erityisesti kevyestä musiikista: sointi, äänen erityissävy, soundi Pändi pisti tosi hyvää saundia koko illan. Tässä biisissä on makee saundi. Kyllä muuten näistä vehkeistä lähtee tosi mahtavat saundit. [sound] se 1 lueteltaessa numeroita: seitsemän, see, sei Y, ka, ko, ne, vi, ku, se... [seven] 2 kirjakielen hän-pronominin tapaan viittaamassa ihmiseen Se kerto, että se pääsee sittenkin tulemaan. Mä en tajuu, miks se aina vinoilee mulle. Sille sattu vahinko. Siltä unohtu salkku bussiin. Sillä todettiin eturauhasen syöpä. Älä mene sen kanssa naimisiin, se on juoppo! Mä näin sun pussailevan sen kanssa, [she, he] 3 viittaamassa artikkelinomaisesti yhteiseen tunnettuun (asiaan) Onkohan se emäntä kotosalla? Toi on se kuuluisa räppäri. Toi on taas sitä akkojen löpinää, [the, that] 4 ilmaisemassa tekijää muodollisen subjektin tavoin Jokohan se rupee satamaan ? Niin se vaan on, että lopputili tuli. "Mites hurisee ?

382

- Jotenkin se siinä menee." Jokohan sitä pitäs mennä maate ? [(dummy subject) it] 5 ilmaisemassa ihmettelyä, kehuskelua, moitetta tms., vahvistamassa tai tähdentämässä edellä mainittua Kukas se sieltä tulee! Meidän tyttö se onkin jo oppinu luistelemaan. Sinä se vaan jaksat jankuttaa aina tota samaa asiaa! Sehän se onkin tärkeintä, että osaa ponnistaa oikeella hetkellä. Lontoo se vasta onkin vaarallinen kaupunki. Se vasta jotain oli se! No, se sattu jo aikoja sitten se. [«intensifying word>] 6 häveliäisyyssyistä viittaamassa sukupuoliasioihin Penalla on aina se mielessä. Siinä kuvassa siltä likalta näky se! [] 7 viittaamassa leikkikumppaniin: sinä Leikitään, että tää olis rosvo ja se olis poliisi, [(of playmate) you] see lueteltaessa numeroita: seitsemän, se (1), sei Yy, kaa, koo, nee, vii, kuu, see... [seven] seeppari halv. tyhmä, vähä-älyinen; myös haukkumasanana CPvammaisesta Ootsä ihan seeppari, kun et tajuu mitään ? Siellä on kait nyt joku seppareitten leiri, [stupid, imbecile; with cerebral palsy] seepra palloiluottelujen erotuomari, raitapaita Ei toi saakelin seepra nää mitään! En oo ikinä noin nuijaa seepraa nähny missään matsissa! [referee, umpire] seeto(i), seetoo lueteltaessa numeroita: seitsemäntoista, seito(i), seitoo ...kuuto(i), seeto(i), kahe-

seisovilta jaloilta(an)

383

to(i)

kuutoo, seetoo, kahe-

too... [seventeen]

sei lueteltaessa numeroita: seitsemän, se (1), see ...vii, kuu, sei... [seven]

seilailla, seilata liikkua, liikuskella, kuljeskella epämääräisesti, harhailla Mitä hittoa sä täällä päin seilailet? Lähettiin vähän kaupungille seilaileen ? Pena seilaa taas pöyästä toiseen kuppi kourassa,

[walk around, drift]

seilissä juopuneena, humalassa, kännissä, päissään Me oltiin jo alkumatkasta aika seilissä. Broidi tuli himaan taas täyessä seilissä. Oliks se kuski sit ollu seilissä? [drunk]

seinähullu pähkähullu, täysin hullu, ihan hullu, päätön Mä meinasin tulla seinähulluks sen saakelin idiootin kans. Suliahan on ihan seinähulluja ehotuksia! [totally crazy]

seipään niellyt jäykkä, jännittynyt, puhumaton, estoinen Ei se osaa eläytyä tohon rooliinsa, seisoo vavn kuin seipään nielly. Sen seipään nielleen tyypin kanssa ei oikeen tuu juttuun, [strained, stiff; mute, dumb, inhibited]

seis 1 keskeytyksissä, pysähdyksissä Täällähän näyttää hommat olevan ihan seis. Miks täällä on liikenne taas seis? Me pannaan hommat seis, jossei tuu lisää liksaa. [ceased, stopped] 2 u m p i h u -

malassa, -kännissä, pelit seis Pena oli jo ihan seis, öris vaan. Miten

joku voi olla noin seis! [severely drunk]

seiska 1 numero seitsemän, seitsemäinen, seitonen Mä sain seiskan matikasta. Ei seiskan keskiarvolla yliopistoon kannata yrittääkään pyrkiä. Viimenen kuti osu seiskaan,

[figure or number seven]

2 peruskoulun seitsemäs luokka tai seitsemäsluokkalainen Mä tuplasin seiskan. Mä pääsin kuukilta seiskalle. Seiskoille ei saa enää järkätä mopokastetta, [seventh grade (at school); seventh-grade pupil]

seiskyt(ä) seitsemänkymmentä, seit(s)kyt(ä) Nii oli ainaki seiskytja kaheskytluvulla. Ooks sääkin jo seiskytä vuotta? [seventy] seisoa peniksestä: olla jäykistynyt, pystyssä, stondata Se tyyppi kait jännitti niin helkutisti, ettei sillä ees seisonu kunnolla. Aamulla seisoo aina niin ankarasti, ennenku pääsee kuselle. Rupee ihan seisomaan, kun näkee noita vähäpukeisia pimuja. Mä olin niin kännissä, etten saanu sitä ees seisoon. [have an erection, a hard-on] seisovilta jaloilta(an) äkkiarvaamatta, yhtäkkiä, odottamatta; heti, oitis, miettimättä, suoraa päätä, suoralta kädeltä Faija kuoli ihan seisovilta jaloiltaan. Proffa oli kuulemma pyörtyny luennolla, seisovilta jaloiltaan. Osaatko sanoo seisovilta jaloiltas, mitä tarkottaa "lysmä " ? Ei kai sitä asiaa tartte vielä tässä seisovilta jaloilta päättää,

[unexpectedly, suddenly;

straightaway, off the cuff]

seit(s)en ky m ppi nen seit(s)enkymppinen (noin) seitsemänkymmentävuotias Vielä se vaari jaksaa seitenkymppisenäkin tehä mettätöitä. Eipä luulis suokaan vielä seitsenkymppiseks! [seventy years old]

seit(s)kyt(ä) seitsemänkymmentä, seiskyt(ä) Vaari täytti just seitkyt vuotta. Porukkaa oli tentissä siinä seitskytä ja risat, [seventy] seitoi, seito(o) lueteltaessa numeroita: seitsemäntoista, seeto(i), seetoo ...viitoi, kuutoi, seitoi... ...viito(o), kuuto(o), seito(o)... [seventeen]

seitonen numero seitsemän, seitsemäinen, seiska Tuli enkunkokeista sentäs seitonen. Ammuin mä pari kymppiä, ja muut laukaukset oli kaseja ja seitosia. Osuks se kuti seitoseen? [figure or number seven]

seittemän, seittämän seitsemän Seittemän kertaa seittemän on nelkytyheksän. Mä täytän huomenna seittämän vuotta, [seven] seittemäs, seittämäs seisemäs Mä olin vasta seittemäs. Syksyllä mä meen seittämännelle luokalle. Systerin piano piti roudata seittämänteen kerrokseen, [the seventh] seivata tallentaa (tietokoneen tiedosto) Muistit sä seivata, kun lähit koneelta ? Miksei tää kone suostu seivaan näitä muutoksia? Seivaa se jollain toisella nimellä! [to save (changes, files)] sekaan mukaan, joukkoon Hei tuu sekaan vaan! Mahtuuks vielä peliin sekaan? [in, with (us, you), along]

sekamelska epäjärjestys, hämminki, sekasorto Tää muuttotouhu on yhtä sekamelskaa! Taas se sun hullu siskos järjesti tällasen helkutin sekamelskan! Alennusmyynnissä oli mahoton sekamelska. [disorder, mess, hullabaloo]

sekameteli sekahedelmäkeitto Jälkiruuaks saatte sit riisipuuroo ja sekameteliä. Mä en tykkää tosta sekametelistä.

[stewed dried fruit]

sekin, sekään vahvistamassa tai tähdentämässä edellä mainittua: myös, myöskään Lontoo oli musta ihan jees paikka sekin. Ei se viimenen kuti onnistunu sekään! [too, also; (n)either]

sekka sekunti; hetki(nen) Mä hävisin voittajalle viis sekkaa. Pitäis vielä puristaa ajasta vajaan sekan verran pois, niin pääsis juoksemaan finaaliin. Oootahan sekka, niin mä tuun mukaan! [a second; moment, (just a) minute]

sekkari sekuntikello, sekundaattori Ota tolia sekkarilla mulle aika. Se sekkari nollataan painamalla siitä nupista uuestaan. [stopwatch] seko(pää) sekaisin mennyt, tärähtänyt, sekava; torvi, ääliö Ootsä tosiaan noin seko? Toi on täys seko tyyppi. Sillä oli ihan sekoja idiksiä. Vaari on menny ihan seoks. Ei ton sekopään kanssa tuu mistään mitään. Senkin sekopää! [crazy; stupid]

sekoilla käyttäytyä (juhlissa tms. muiden nähden) sekapäisesti, hölmöillä, hullutella, möhliä, töppäillä, törmäillä Tuli taas illalla vä-

385

hän sekoiltua juovuksissa. Jätkät sekoili junassa ihan sikana. Toivottavasti se hölmö ei tuu tänne enää sekoileen. [behave badly; fool around] sekstata, sekstailla flirttailla; harrastaa seksiä No eipäs nyt ruveta ihan siinä sekstaan! Menkää muualle sekstaileen! Me seksatailtiin siellä bileissä ihan sikana. [to flirt; have sex] sekunnissa heti, oitis, välittömästi; kiireen vilkkaa, kiireimmiten En mä ehi tätä sekunnissa tehä valmiiks. Pitääks tää juttu nyt sekunnissa päättää? Käske ne jätkät tänne, ja sekunnissa! [quickly, now; as soon as possible] seli seli ilmaisemassa turhaa selittelyä: älä siinä selittele Seli seli, piä turpas kii! Joo joo, toi on taas sitä seli seliä. ["Stop making excuses!"] seikis 1 myöntymistä ilmaisemassa: selvä (on), käsitän, okei Seikis, niin mä teenkin! No joo joo, seikis, ei tartte enää jankuttaa, [all right, "okay okay"] 2 tuli selväksi, selvisi, selkeni Nyt mulle vasta seikis koko homma. Kyllä se juttu sitten seikis lopulta kaikille, [get understood] selkäsauna ruumiillinen kuritus; häviö, tappio Sulle pitäs antaa oikee kunnon selkäsauna. Taas tuli matsissa selkäsauna, [beating, thrashing] selkään(sä) turpiin, kuonoon, neniin Ootko sä saanu selkääs? Sua pitäs antaa oikeen kunnolla selkään. Toi kaveri kyllä sietäs sel-

senkki käänsä. Pena otti selkäänsä siltä tyypiltä, [beaten, thrashed] selvä (peli) vastaus asian ymmärtämiseen: käsitän, asia selvä, seikis, okei "Tulkaa tekin mukaan! Selvä!" "Viekää nää kaikki rojut sit kaatikselle. - Selvä peli." [OK, all right] selvät sävelet selvät suunnitelmat, aikomukset Onkos sulia nyt selvät sävelet jatkosta ? Grönholmilla oli jo selvät sävelet, kuinka huomenna startataan eka pikikselle. Mulla on ihan selvät sävelet siitä, et mä jään puolentoista vuoden päästä eläkkeelle, [clear plans or intentions] sembalot juhlat, bileet, pileet, hipat, tsembalot Oli muuten aikamoisen rajut sembalot eilen. Ei niissä sembaloissa ollu just ketään tuttuja, [party] semiä, semppiä kannustuskehotus, -huuto, -toivotus: yritystä, taistelutahtoa, tsemiä, tsemppiä Semiä jätkät! Toivotaan sulle semppiä! ["Good luck!"] senkin vahvistamassa haukkumasanaa tms. Senkin hullu! Senkin ääliö! Sinä senkin, sanonko mikä oot? [cused to reinforce an insult>] senkka nenästä pahoinpitelystä, nenän lyömisestä verille Otettiin siltä kaverilta senkka nenästä. Pitäsköhän suita napata senkka nenästä, hä? [punch on the nose] senkki (astia)kaappi Kuivaa nää astiat ja paa tonne senkkiin. Ne avaimet on siellä senkin päällä. [cupboard, sideboard]

sen kuin (vain) sen kuin (vain) ei muuta kuin (vain) Porukka sen kun vaan nukku, vaikka alakerta oli tulessa. Mitäs siinä, sen kun vaan lähetään! Älä nyt rupee ujostelemaan, sen kun tuut mukaan! [just] senkun 1 vain, ei muuta kuin Porukka senkun vaan nukku, vaikka alakerta oli tulessa. Mitäs siinä, senkun sit lähetään! Älä nyt rupee ujostelemaan, senku tuut mukaan! [just (do it, etc.)] 2 (välinpitämätön) myöntävä vastaus: olkoon, siitä vaan "Saaks täällä polttaa? Senkun poltat." "Saanks mä tän ? - Senku." ["Go ahead!"] sen sileän, siliän tien saman tien, nopeasti Heti ku tuli ongelmia, kaveri häipy sen sileän tien. Lomarahat meni sen siliän tien. Lissu törsäs koko palkkansa sen siliän tien. [right away, quickly] senssi mahdollisuus, tilaisuus, sanssi Onks meillä mitään senssejä saada tää homma valmiiks vuoden loppuun ? Nyt sulia ois hyvä senssi päästä mukaan, [chance, opportunity] senssipalsta seuranhakuun tarkoitettu palsta sanomalehdessä; keskusteluryhmä Internetissä Ketkäköhän noita senssipalstoja oikein lukee? Aika epätoivosta käydä tommosella senssipalstalla. [lonely hearts section] senssit järjestetty tapaaminen, kohtaaminen, treffit Ne on semmoset senssit, missä firmat ettii työntekijöitä. Et kai sä sopinu

386

sens sejä sen äijän kanssa? [meeting, appointment, date] sentteri keskushyökkääjä jalkapallossa, jääkiekossa tms. pallopelissä Yhessä ketjussa on sentteri ja kaks laituria. Mä oon joskus pelannu sentterinä, [centre forward] sermi seinäke, näkösuojus Sä voit vaihtaa vaatteet tuolla sermin takana. Kaikkien piti olla samassa huoneessa, ei ollu ees sermejä. [partition, screen] serveerata tarjota, tarjoilla Ei mun takia tarvii serveerata, mä voin ottaa ite. [to sen/e] serveri palvelin, tietokoneverkon yhteiskäytössä oleva tietokone Työpaikalla ei toiminu mikään, ku serveri oli menny nurin. Tallenna ne tiedot serverille, [server (on the net)] serviisi 1 astiasto Mä löysin kirpparilta ihanat astiat, oikeen semmosen serviisin. Onks tää posliinia tää serviisi? [dinner set, coffee set] 2 slg. palvelu, huolto Siinä firmassa ei kyllä serviisi pelannu yhtään. Soita sinne puhelinserviisiin, jos ne tietäis siellä, [service] setsuuri 1 hapanimelä leipä Onks tää jotain setsuuria? Mä en tosta setsuurista niin välitä, [sweet and sour bread] 2 hervottomista, vapisevista jaloista Mulla oli sen lenkin jälkeen jalat ihan setsuuria. Se säikähti niin et polvet löi setsuuria. [shaky, wobbly (legs)] setti sarja, yhdistelmä, kokonaisuus; yhtyeen keikalla esittämät kappaleet, repertuaari Mitä kaikkee siihen työkalusettiin kuuluu?

sieni

387

Nää tyynyliinat on nyt eri settiä ku pussilakanat. Roudarit kasas rumpusetin lavalle. Siinä setissä oli paljon semmosia piisejä, mitä mä en tuntenu. [set] setviä selvitellä, pohtia Mä oon kyllästyny setvimään sun sotkujas. Tätä ongelmaa ei oo vielä kunnolla setvitty,

[sort out, settle; discuss]

setä lapsille puhuttaessa: aikuinen mies Se setä oli vaan yks isin työkaveri. Sanos setälle päivää. Koskaan ei saa mennä vieraan sedän autoon, [man] seukata slg. seurustella, olla kimpassa Kasiluokalla jo aika monet seukkaa. Seukkaaks sä sen kundin kanssa ? Me seukattiin vähän aikaa. [go out with sb]

sh vaikenemisen kehotuksena: ole, olkaa hiljaa "Mitä nyt? - Sh!" Sh, nyt ei saa puhua! [sh, hush]

sheivata slg. ajaa ihokarvat Kainalot ainakin pitää sheivata. Niina sheivas sääriä pitkään. Se gimma oli sheivannu alapäänsä ihan paljaaks. [to shave]

shitti slg. paska, roska, sitti Sullon jotain shittiä tossa paidassa. Koulu on ihan pelkkää shittiä. Eiks ihmiset jo kyllästy tommoseen shittiin? [dirt; rubbish, shit]

shopata käydä ostamassa, ostaa, sopata Niina shoppas taas uusia vaatteita. Aika köyhää tommonen, jos ainoo harrastus on shoppaaminen. [buy; go shopping] shoppailla käydä ostoksilla, kierrellä kaupoissa, soppailla En mä mitään osta, mä vaan shoppailen.

Lähetäänks kaupungille vähän shoppailemaan? [go shopping; browse]

Shou show, huomiota herättävä esiintyminen, hassuttelu, pelleily, metelöiminen, sou Siit taksimatkasta tuli sit oikee shou. Ville pisti taas shoun pystyyn. Mä en jaksa enää tota teidän shouta. [show, foolery, hullabaloo]

siansaksa käsittämätön kirjoitus, puhe tai kieli Nää lainapaperit on semmosta siansaksaa, et pitäis olla lakimies. Englantia se muka puhu, mut ei siitä siansaksasta saanu mitään selvää, [jargon, gibberish, double Dutch]

Sie sinä, sä, sää Tiijät sie, paljon kello on?Älä sie ny lähe mihinkään. [you] siellei, sieltei siellä ei, sieltä ei Ei sinne kannata mennä, siellei oo yhtään mitään. Mä soitin Helsinkiin, mut sieltei oo ketään tulossa. [not... there]

siellon, sielton siellä on, sieltä on Siellon aika kylmä. Sielton pitkä matka tulla takasin, [there] sielu sietää (kuin) niin paljon kuin uskaltaa, kehtaa, on mahdollista Huuda vaan, niin paljon ku sielus sietää. Me ajetaan niin kovaa kun sielu sietää. Niin hienosta kämpästä voi pyytää rahaa sen verran kun sielu sietää, [as much (hard, fast) as possible]

Sieni juoppo, juomari Sähän joit koko loman ajan kun sieni. Toi jätkä on hirvee sieni. Luulet sä mua ihan sieneks? [drinker, alcoholic]

sieniä sateella (kuin) sieniä sateella (kuin) paljon, nopeasti Tännehän on tullu uusia taloja kuin sieniä sateella. No tommosia uusia tositeeveesarjoja, niitähän syntyy ku sieniä sateella, [a lot; rapidly] siepata harmittaa, suututtaa Mua oikein sieppaa, ku ihmiset on niin tyhmiä. Naapurin äijää tais vähän siepata ne meidän bileet, [annoy, irritate] sigi slg. automaattinen allekirjoitus sähköpostiviestissä Toi on hyvä sigi. Vaihtasitte jo tota sigiä, ku siinon vanha osote. Mä keksin just hyvän jutun mun sigiin. [sig, e-mail signature] 1 Sihdata tähdätä; katsoa Ville sihtas tarkkaan ja löi pallon pussiin. Sihtaas nyt tonne järvelle, ketä sieltä on tulossa! Annas kun mä sihtaan niillä kiikareilla, [to aim; to watch, look] 2 Sihdata siivilöidä, seuloa Vaahdota ensin ne valkuaiset ja sihtaa sit se sokeri sekaan. Tää sora pitää ekaks sihdata, [to sift, sieve] sihtailla tähtäillä, (1) sihdata; tarkkailla, katsella Ammu jo äläkä siinä sihtaile! Joku lintubongari sihtaili siellä kaislikossa. Me maattiin koko päivä rannalla ja sihtailtiin naisia, [to aim; to watch, look] 1 Sihti tähtäys; ampuma-aseen tähtäin, jyvä Kyllä kesti sihti pitkään, ennenkun se laukas, mutta osu se kuti sit kymppiin. Jätkällä on muuten aika tarkka sihti. Nyt sulia on sihti ihan pielessä. Onkohan tän

388

rynkyn sihti jotenkin liikahtanu? [aiming; sight] 2 sihti siivilä, (pienireikäinen) seula Pensapumpun sihti on varmaan tukossa, kun kone nykii. Kaada nää jauhot sit sihdin läpi siihen liemeen ja sekota samalla koko ajan. [strainer, sieve] siilata siivilöidä, (2) sihdata, seuloa; karsia Siilaa ne jauhot, ettei niissä oo mitään klimppejä. Siit tuli ihan hyvä teksti, ku mä siilasin kaikki turhat jorinat pois. [to sift, sieve; eliminate] siinon siinä on, hänessä on Varo, siinon vähän liukasta! Siinon se hyvä puoli, ettei tartte maksaa enne nku elokuussa. Siinon jotain omituista siinä jätkässä, [there; she, he has] Siinä 1 noin, suunnilleen Mä tuun siin yheksän maissa. Se maksaa siinä kymmenen euron hujakoilla. [around, approximately] 2 selvä, valmis Se on siinä! Vielä vähän pippuria ja se on siinä. Eiköhän ne tän päivän hommat ollu siinä. [ready, finished] siinä ja siinä täpärällä, vähällä, niin ja näin Se oli siinä ja siinä, ettei jääty junasta. Ville teki semmosia kauppoja, et niitten laillisuus oli vähän siinä ja siinä, [(only) just, about to; questionable] siinä rajoilla täpärällä, vähällä, siinä ja siinä Se oli siinä rajoilla, etten mä suuttunu tosissani, [(only) just, about to; questionable] siipeillä elää tois(t)en kustannuksella, siivellä Eksä tajuu, et se jät-

389

kä vaan siipeilee sun luona? Niinan ympärillä siipeilee aina kummaa porukkaa, [live off sb, sponge off sb] Siipi maassa masentunut, surullinen; humalassa Mä olin sen eron jälkeen pitkän aikaa siipi maassa. Nyt tuut mukaan, etkä vaan istu siipi maassa siellä kotona. Mun piti ottaa vaan pari kaljaa, mut sit mä olinkin jo ihan siipi maassa. [depressed, unhappy; drunk] Siipiveikko toisten kustannuksella elävä, siipeilijä Sulle siipiveikolle mä en tarjoo yhtään mitään. Ei sieltä kapakasta mitään ystäviä löydy, pelkkiä siipiveikkoja vaan. [sponger, scrounger] Siippa (avio)puoliso, kumppani Ota se siippas mukaan. Sä et oo tainnu sitä mun siippaa nähdäkään. [spouse, partner] siirappi hempeä, ylitunteellinen elokuva, musiikki tms. Se leffa on kauheeta siirappia. Sä et mun päätä käännä tommosella siirapilla. [cloying, sentimental] siis 1 tarkentamassa, selittämässä tai korjaamassa lausumaa; ilmaisemassa miettimistä tai epäröintiä Nyt mennään, siis mä en kestä enää hetkeekään. "Mulla on hirveesti tekemistä. - Aijaa, sä et meinaa tulla siis." No se opiskelee siel koulussa, tai siis ammattikorkeekoulussa. Siihen tarvitaan tämmönen, siis mikä tää on, tää kuusiokoloavain. [] s ä n k y k a m a r i makuuhuone, etenkin seksiin liittyvissä kiertoilma-

uksissa Täs olohuoneen takana on vielä yks sänkykamari. Niinalla oli tukka sekasin, ku olis suoraan sänkykamarista tullu. Mites teillä menee nykyään sänky kamarissa? [bedroom (also euphemism for sex)] Säpinä vilske, hyörinä, meno; sukupuolinen kiinnostus, flirtti, tee-

renpeli Asemalla oli kauhee säpinä. Olis tässäkin kaupungissa joskus kunnon säpinää. Oliks teillä jotain säpinää? Villellä tais olla vähän säpinää sen muijan kanssa. [bustle; flirtation]

söhlätä

415

s ä r k e ä vaihtaa raha pienemmäksi

Voisiks sä särkee tän kakskymppisen ? Vaihtokassa on ihan tyhjä, ku kaikki on särkeny isoja rahoja tänä aamuna, [to change (e.g. a note into coins)]

Särki rikki Taasko se telkkari on särki, vastahan se korjattiin. Pallo lens ikkunaan, ja sehän meni särki. [broken] s ä r m i sermi, seinäke, näkösuojus

Se on semmonen maisemakonttori, et ei siinoo ees särmejä pöytien välissä, [partition, screen] s ä r m ä 1 rohkeus, uskallus, kantti (2); persoonallisuus, luonne Mut

onks sulia särmää sanoo sitä päin naamaa ? Kyllä naiset arvostaa sitä, et miehessä on vähän särmää. [courage, guts; character] 2 slg. täsmällinen, aikaansaava, kunnolli-

nen Olin mä intissä sen verran särmä jätkä, et pääsin ekana lomille. Tähän hommaan pitäs saada joku särmä tyyppi, [punctual, able, decent]

särähtää korvaan herättää huomiota kielteisesti, pistää korvaan

Tommonen ärrävika särähtää aika pahasti korvaan. Mulla särähti korvaan se Villen selittely. [jar one's ear] säteillä ymmärtää, älytä, sytyttää

Tolia mummulla ei vissiin oikein enää säteile. Kai sen nyt tajuaa, jos vähänkin polla säteilee. [understand, catch on] s ä t k ä itse kääritty savuke; savuke,

tupakka Onks sul rahat lopussa, ku sä käärit sätkiä ? Sätkät tulee

paljon halvemmiks. Kauheeta, ku tommoset nuoret tytöt on jo sätkä suussa, [hand-rolled cigarette] s ä v e l t ä ä keksiä omasta päästään,

sepittää En usko, sä taisit säveltää koko jutun. En mä oikein tajunnu sitä kysymystä, mut kyl mä siihen jotain sävelsin, [fabricate, concoct, make up] s ä v ä r i slg. voimakkaan tunteen, mielihyvän tms. aiheuttama väristys, puistatus; innostus, mielihy-

vä, tyydytys Sil kundil on semmonen katse, et kaikki naiset saa sävärin. Heposta saa ihan mielettömät sävärit. Kai niille lintubongareille tulee jotain säväreitä siitä hommasta. Se oli ihan paska leffa, ei mitään säväreitä. [thrill, shiver of pleasure, kicks]

sää sinä, sä, sie Oo sää hiljaa siinä. Ootko sää kuullu Penasta mitään ? [you (singular)] s ä ä t ä ä slg. sählätä, touhuta; järjes-

tellä Tuu jo, mitä sä oikein säädät siellä? Ville taas sääti koko illan jotain myyntijuttuja. Siinä muuttohommassa pitää kauheesti säätää. Pitäs kait vähän säätää lukkaria, et ehtii tehä nää kaikki hommat, [to bungle; to organize, arrange] SÖde slg. suloinen, nätti, söpö Voi

kun on söde koira! Onhan se Ville aika söde. [cute, sweet] SÖhlätä tehdä jotain taitamattomasti, turhaan, huolimattomasti, hosua, säheltää, sählätä, möhlätä

Ne söhläs vaikka kuinka kauan, mut ei ne saanu tulta syttymään.

!

sökö

416

Älä sählää niitten saksien kanssa! [to bungle, fumble; to rush] 1 S Ö k Ö eräs korttipeli, avopokeri

Pelataanks sököö? Mä hävisin kaikki rahat säkässä, [stud poker] 2 SÖkÖ rikki, hajalla, viallinen Taasko toi lamppu on sökö? Selkä on ollu sökönä jo pari viikkoo. Pitäs ostaa uus tietokone ku toi vanha on menny sököks. [broken, out of function] s ö n k k ö epäselvästi puhuva, takel-

telija, sönköttäjä Miten toi juonta-

ja voi olla noin sönkkö? Mä tunnen itteni aina ihan sönköks, jos mun pitää puhuu englantia. [stammerer]

sönkätä, sönköttää puhua epäselvästi tai sekavasti, höpöttää, änkyttää; jankuttaa, selittää £>z mä

tajunnu mitään, mitä se äijä sönkkäs. Älä ny taas sönkötä siinä! Sitähän mä oon koko ajan yrittäny sönköttää, et meidän ois pitäny kääntyä vasemmalle, [speak

S Ö p Ö t t ä ä höpöttää, selittää, sös-

söttää Jotain se siinä söpötti, en mä jaksanu kuunnella, [explain; babble, stammer] s ö r k k i ä sorkkia, sormeilla, kaivel-

la, kopeloida Älä sörki nenääs! Toi muksu vaan sörkki ruokaa eikä syöny mitään, [touch, finger, grope; meddle] s ö r s s e l i ruoka, sapuska, pöperö

Mennään vaikka tohon baariin, kai sielt jotain sörsseliä saa. Oli siel ihan hyvät sörsselit. [food] S Ö S S Ö 1 epäselvästi puhuva, sössöttäjä, sönkkö On se muuten mu-

kava poika, mut kauhee sössö. Tommosia sössöjä ei sais päästää radioon töihin, [stammerer] 2 epämääräinen seos, ruoka, mös-

sö (1) Se kouluruoka on aina semmosta sössöö. Marjat oli menny lämpimässä ihan sössöks. [pap, pulp] s ö s s ö t t ä ä puhua epäselvästi tai sekavasti, höpöttää, änkyttää Ook-

kun

sä kännissä, vai mitä sä oikein sössötät? Painu siitä muualle sös-

sä oot söpö! Siin bändis on tosi söpö laulaja. Onhan se söpöö, ku tommonen pieni lapsi oppii käve-

söttämään! [speak unclearly, babble, stammer] s ö ö t t i sievä, suloinen, nätti, söpö

unclearly, babble, stammer] S ö p ö sievä, suloinen, nätti Voi

lemään.

[cute, sweet]

söpöliini, söpöläinen hellittelysanana: söpö, sievä, kultainen

Anna pusu, söpöliini. Mitä se äidin oma söpöläinen ? [sweetheart, honey]

Ai että on söötti poika! Kävisit nyt mummua katsomassa, se olis tosi sööttiä,

[cute, sweet]

taikoa

417

T.t taala dollari Pitää käydä pankissa vaihtamassa taaloja. Paljon se taala on euroissa? [dollar]

su alkaa puristella takapuolesta

taapeli laudoista tai muusta sahatavarasta tehty pino Pane taape-

tahtia haittaa vaikuttaa, tuntuu Kyllä se nyt vähän tahtia haittaa, jos sä meinaat pitää koko kuukauden lomaa. Sit alko sataa vettä, mut ei se paljon tahtia haitannu.

liin noi laudat, ettei ne homehdu. Tossa taapelissa vois olla sopivia rimoja, [pile of timbers] taatusti varmasti, takuulla Mä lu-

paan sen ihan taatusti. Tää on taatusti hyvä peli. En taatusti oo sanonu sellasta! [(for) sure, certainly]

tabu tabletti Näitä pitää ottaa kolme tabua päivässä. Se oli ihan sekasin, kai se oli napannu jotain tabuja. [pill, tablet] t a h k o t a tehdä jotain tylsää, raskasta, jatkuvasti samanlaista tms.

Pari vuotta mä jaksoin tahkota siellä lukiossa, mut sit mä lopetin. Villen broidi vaan istu tietokoneella ja tahkos sitä peliä koko illan. [do sth repetitive or boring] t a h m a t a s s u 1 tahmea tai likainen käsi; ihminen, jolla on tahmeat tai

likaiset kädet Älä sotke niitä pyykkejä tahmatassujes kanssa! Onhan noi lapset semmosia tahmatassuja. [(a person with) sticky or dirty hand(s)] 2 kopeloija, kähmijä Se on

tosi ällöttävää, ku joku tahmatas-

tanssilattialla,

[a person who

gropes, harasser]

[affect, hinder, slow up; make a difference]

tahtoo sanoa tarkoittaa, merkit-

see, meinaa Nää osat pitää tilata Saksasta, tahtoo sanoa et siin menee ainakin viikko. Nää lamput on sarjassa, tahtoo sanoo, et jos ykskin menee rikki ni kaikki sammuu. [that means, so] tai (siis) täsmentämässä tai jatkamassa puheenvuoroa, ilmaisemassa miettimistä tai epäröintiä: eiku

(2), siis (1) Tommonen olis hieno tommonen minibussi, tai mikskä niitä nyt sanotaan. No tää tapahtu eilen yöllä, tai siis aamuhan se jo oli. Niina se oli, tai siis niin mä ainakin luulisin, [or, or actually] t a i k o a yrittää hankkia jotain, mitä on vaikea tai mahdoton saada Pi-

täs taikoo jotain ruokaa, vaikka kaappi on ihan tyhjä. Mist sä luulet, et mä semmoset rahat taion? [conjure sth from sth]

taiteen sääntöjen mukaan

4i$

taiteen sääntöjen mukaan mahdollisimman hyvin, oikeaoppisesti No kaikkien taiteen sääntöjen mukaan tämmönen vanha talo pitäs maalata punamullalla. Tommosta valmistaikinaa ei kyllä sais käyttää, jos leipoo taiteen sääntöjen mukaan, [properly, as well as possible] taivaanrannan maalari haihattelija, epärealistinen ihminen, uto-

pisti Ei kai se taivaanrannan maalari mitään töitä ikinä saa. Noi vihreet on vähän semmosia taivaanrannan maalareita.

le. [unconscious]

taju poissa tajuttomana Onks sun pakko juoda niin paljon, et sit suita on ihan taju poissa? Hoitaja pani maskin naamalle, ja ei muuta ku taju pois. [unconscious] t a j u t o n mieletön, älytön, valtava,

huikea, hirveä Ne Villen jutut on

aika tajuttomia. Se oli tajuttoman kaunis se nainen. Siis älyttömän hieno keikka, se oli ihan tajutonta! Tommosessa remontissa on ihan tajuton duuni. Miten yks pikkunen osa voi maksaa niin tajuttomasti? [unbelievable, mind-blowing; huge]

[daydreamer; idealist, utopian]

taivaan tuuliin ympäriinsä, jäljettömiin, kadoksiin Siltäkin

multa meinas mennä taju kankaal-

tyypiltä

on tainnu kaikki rahat on mennä taivaan tuuliin. Pena ryyppäs koko omaisuutensa taivaan tuuliin. Se naikkonen on onneks häipyny näistä maisemista taivaan tuuliin, [(scattered) to the four winds] t a i v a s huudahduksissa tai päivittelyissä: voi h y v ä n e n aika, herranju-

mala, jestas Taivas, että joku voi olla noin hullu! Voi laupias taivas! Koita nyt taivaan tähden pitää kiirettä! Taivas tietää, missä

takahikiä halv. syrjäinen, pieni paikkakunta, perähikiä Se on

muuttanu tänne jostain takahikiöitä. Minähän en mihkään takahikiälle lähde, [peripheral place] t a k a k i r e ä kireä, ärtyisä, pahantuu-

linen Ei kai noin takakireelle tyypille uskalla sanoa mitään. No ootpas sä nyt taas niin takakiree. [bad-tempered, peevish, nervous] t a k a k o n t t i auton tavarasäiliö, pe-

räkontti Mahtuuks tää laukku sinne takakonttiin ? Ne talvirenkaat on vielä takakontissa,

[boot, trunk]

se tyttö luuhaa, [for heaven's sake]

t a k a l i s t o takamus, takapuoli Pot-

t a i v a s k a n a v a television satelliit-

kase nyt sitä tyyppiä takalistoon, jos se ei muuten häivy. Ei näitä housuja voi pistää jalkaan, ku näissä on reikä takalistossa.

tikanava Eihän siilon ennen vanhaan mitään taivaskanavia ollu. Nyt näkyy taivaskanavat, ku ostettiin oma lautasantenni, [satellite channel]

taju kankaalla tajuttomana Joku äijä makas siinä nurmikolla taju kankaalla. Se oli niin kova tälli, et

[buttocks] t a k a p a j u l a kehityksestä jälkeen jäänyt, takapajuinen paikkakunta

Tää Suomi on semmonen takapajula, et kaikki muoti tulee tänne

takkuinen

419

vuoden jäljessä. Täällä takapajulassa kuunnellaan vaan jotain

takatuupparissa humalassa (kra-

humppaa, [backward place, onehorse town] takapajulla kehityksestä jäljessä, rempallaan, huonolla tolalla Suo-

sa Naapurin äijä tais olla pienessä takatuupparissa heti aamusta. Ainahan se soittelee takatuupparissa ja kerjää rahaa. Aamulla mä heräsin kauheessa takatuupparis-

messa ollaan pahasti takapajulla tässä kilpailun vapauttamisessa. Toi puutarha on jääny ihan takapajulle, ku kukaan ei viitti hoitaa sitä. [backward, behind; ramshackle] t a k a p a k k i peruuttaminen, pakki (1); takaisin meno, käänne huo-

nompaan, takaisku Otas vähän takapakkia, et mä saan konepellin auki. Tän kunnan talous on menny jo pitkään takapakkia. Se oli paha takapakki, ku siitä kaupasta ei tullu mitään, [reverse, back; going backwards; setback] takapiru henkilö, joka seuraa peliä tai muuta toimintaa siihen osallistumatta; asioihin taustalla vaikut-

tava henkilö Menkää

takapirut

muualle, jos ette kerran pelaa. Mä oon ollu tässä ryhmässä vaan takapiruna. Ville se tais olla tän suunnitelman varsinainen takapiru. [power behind the scenes]

takas takaisin Hei, tuu takasi Onks sulia antaa takas vitosesta ? [back (adverb)] t a k a t u u p p a r i auto, jossa takapyörät vetävät, taka veto; perämootto-

ri, peräprutku Takatuuppari

läh-

tee liukkaalla helposti käsistä. Tähän veneeseen tarttis vähän isomman takatuupparin, [rear wheel drive; outboard motor]

pularyyppyjen jälkeen), krapulas-

sa. [drunk and/or with a hangover]

takki auki rehvakkaasti, ylimielisesti, tyhmänrohkeasti Ei

kuule

kannattais paljon takki auki leveillä, voi vielä käydä huonosti. Nehän tuli tänne pelaamaan ihan takki auki, et ei niiden tartte edes treenata, [overconfidently, with a swagger, rashly] t a k k i i n ( s a ) tappion kärsimisestä, häviämisestä: köniin(sä), sel-

käänpä) Ville tais saada pahasti takkiinsa niissä kaupoissa. Me otettiin siinä matsissa takkiin 6-0, saakeli! Älä nyt käy siinä suutas soitaan tai tulee takkiin! [beaten, defeated]

takki tyhjä(nä) väsyksissä, lopen uupunut, kuitti (2)

Perjantaina

sitä on aina takki tyhjänä, et kun alkas jo viikonloppu. Mä en jaksa enää, mullon ihan takki tyhjä. [tired, exhausted] t a k k u i l l a sujua huonosti, kanger-

rella Ekaks tää jono veti hyvin, mut nyt se on ruvennu takkuilemaan. Mulla jotenkin takkuili se lukeminen, en mä jaksanu keskittyä yhtään, [go slowly, limp along] t a k k u i n e n huonosti sujuva, kan-

gerteleva Tää työnteko on tänään ollu jotenkin kauheen takkusta. Ne lentoyhteydet on tosi takkuset,

taksirenki

420

monta tuntia pitää aina oottaa.

tms. Menes tamppaamaan noi ma-

[inefficient, slow, stuck] t a k s i r e n k i palkattu taksinkuljettaja, jolla ei ole omaa autoa Ooksä

tot! [to beat carpets etc.] t a n k a t a lukea hitaasti, takellellen; lukea yhä uudestaan, päntätä

taksirenki, vai onks tää sun oma auto ? Mä oon täs ihan vaan taksi-

Mummu tankkas Raamattua kovalla äänellä. Ei semmosta puhetta jaksa kuunnella, ku joku vaan tankkaa suoraan paperista. Koko päivän mä tankkasin niitä ruotsin

renkinä. [hired taxi driver] t a k u t a sujua huonosti, takkuilla,

kangerrella Helkkari, kun ton by-

rokratian kanssa pitää aina takuta. Mikä täs netissä taas on, ku tää takkuaa ihan älyttömästi. Liikenne takkus tänä aamuna tosi pahasti. [go slowly, limp along] t a k u u l l a varmasti, taatusti Hei mä

en tienny mitään, ihan takuulla! Takuulla tuut, kun kerran lupasit. [(for) sure, certainly] talitintti talitiainen, eräs varpuslin-

tu En mä paljon muita lintuja tunne ku variksen ja talitintin. Lintulaudalle tuli heti talitinttejä nokkimaan. [great tit]

talkkari talonmies Talkkari pani ovet jo lukkoon. Harvassa talossa niitä talkkareita enää on. [caretaker, janitor] t a m i n e e t vaatteet, varusteet,

kamppeet Kyllä nyt tarkenee, kun on oikein kunnon talvitamineet päällä. Mitäköhän tamineita sinne mökille pitäis ottaa mukaan ? [clothes; gear, equipment] t a m p a t a 1 tallata, polkea, tasoittaa

Meidän piti tampata semmosen korkeen heinikon läpi. Siinä rinteessä oli hyvä laskee, ku se oli just tampattu, [to tread] 2 tomuttaa, piiskata mattoja, vuodevaatteita

sanoja, [read slowly or monotonously; swot, grind away]

tankki 1 panssarivaunu Ajettiin me armeijassa joskus tankillakin. Suomalaisilla ei ollu viime sodissa tankkeja paljon yhtään, [tank] 2 lihava, isokokoinen ihminen Se

nainen oli kauhee tankki. Tolle tankille ei kyllä uskalla mennä vinoilemaan.

[large person]

tanssata tanssia Siellä häissä tanssattiin kovasti. Kyllä ne mummot ja papatkin tykkää, kun pääsevät joskus tanssaamaan, [to dance]

tanssia härkäparissa miehistä, tanssia keskenään On siellä

nai-

siakin, ettei tartte härkäparissa tanssia,

[two men dancing together]

tanssia jonkun pillin mukaan totella kiltisti jotakuta, tehdä jon-

kun tahdon mukaan Siis luuleks sä, et mä tanssin sun pillis mukaan? Se on sellanen tyyppi, et se saa kaikki tanssimaan pillinsä mukaan,

[obey, do what one is told to]

tanssia lehmäparissa naisista: tanssia keskenään No jos äijät ei

halua tanssia, niin mehän tanssitaan vaikka lehmäparissa. [two women dancing together]

tarvis

421

tantta halv. (vanha) nainen, ämmä, matami Mua ei paljon hetkauta, mitä se tantta lässyttää. Mä oon saanu tarpeekseni niistä sosiaalitoimiston tantoista, [(old) woman] tapaus henkilö, tyyppi Toi uus pomo taitaa olla aika hankala tapaus. Ei sen pojan koulunkäynnistä tullu mitään, se oli ihan toivoton tapaus, [person, character]

tapella riidellä, taistella, ponnistella On ihan typerää tapella jostain tommosesta, et kuka vie roskapussin. Tän asemakaavan takia on tapeltu jo monta vuotta. Me tapeltiin koko päivää niitten parkettien kanssa, ennenku saatiin ne kunnolla paikoilleen, [argue, fight, struggle]

tapetilla julkisuudessa, esillä, puheenaiheena No tää alkoholivero, sehän on ollu viime aikoina tapetilla. Kyllä nää vaikeetkin asiat täytyy välillä nostaa tapetille, [up for discussion]

tapittaa katsoa silmät tapillaan, tuijottaa, töllöttää Mitä sä siinä tapitat, etkö oo ennen ihmistä nähny? Noi lapsethan nyt pystyy tapittaan videoita vaikka koko päivän. [to stare, gaze, ogle]

tappi 1 lyhyt ihminen, pätkä Se äijä oli semmonen satakuuskytsenttinen tappi, [short person] 2 tär-

keä henkilö, pamppu, kiho Niinan faija on joku iso tappi. Koko päivä piti taas hyysätä niitä ministeriön tappeja.

[VIP; short person]

tappotahti liian kova, kestämätön vauhti Minuutti per kierros, sehän

on ihan tappotahti. Kukaan ei pysty tekemään kauaa töitä semmosessa tappotahdissa. [too hard a pace]

tapsi siiman peruke; puhelinkaapeli, -piuha Siinä pitkässäsiimassa on semmoset tapsit, mihin ne koukut pannaan. Ei se kaivinkonekuski älynny, et siinoli tapsi, [snell; telephone cable]

tarakka polkupyörän tavarateline Anna mä tuun sun tarakalle. Laukku putos alamäessä tarakalta. [carrier (of a bicycle)]

tarjouksessa myytävänä alennetulla hinnalla, tarjoushintaan, tarjousmyynnissä Mä ostin porsaankyljyksiä, ku ne oli tarjouksessa. Mitä teillä on tänään tarjouksessa ? [on special offer, at a bargain price]

tartte- tarvita-verbin vartalo tarvitse- Ei sulia kuitenkaan oo mitään semmosta, mitä mä tartten. Tartteks sä apua? Ei tartte sit sanoo mitään. Mä tarttisin jotain kakskyt euroa. Mä voin tulla, jos tarttetaan. Ei sitä ennenkään mitään opintotukia tarttettu. [to need] tarvi(i)- tarvita-werbin vartalo tarvitse- Mä tarviin sitä pyörää huomenna. Soita, jos tarviit vielä jotain. Kyllä sä tarvit pipoo, siellon aika kylmä. Hyvä on, ei tarvii sitten tulla. Se jätkä tarvis oikein kunnolla turpaan, [to need] tarvis tarve, tarpeen Nyt ois vähän jo ruuan tarvis. Voinhan mä mennä, jos on kerran tarvis. Kiitos vaan, mut ei oo nyt tarvista tilata

tarvittesitä teiän lehteenne. [need; needed, necessary]

tarvitte- tarvita-verbin vartalo tarvitse- Tarvitteks sä tätä kynää? Mun tarvittis saada uus aika. [to need] t a s a i s e k s i hajalle, matalaksi,

maan tasalle Sodassa tää kaupunki pommitettiin ihan tasaseks. Se kämppä pantiin ihan tasaseks. [broken, down, to pieces] t a s a k s i siihen mennessä, siksi kun kello on tasan Tuu sinne tasaks.

Mä en ehi millään tasaks, aikasintaan kymmentä yli. [by...o'clock sharp] t a s a l t a kun kello on tasan, täyden tunnin aikaan Mä oon siellä tasal-

ta. Alkaaks se luento tasalta vai varttia yli? [at...o'clock sharp] t a s a n aivan, ihan, täysin, juuri Mä

tiijän kuule tasan tarkkaan, mitä sä ajattelet. Me ollaan kaikki tasan samaa mieltä tästä asiasta. Ootat sit tasan tässä, etkä lähe mihinkään. [exactly] t a s a p a k s u mitäänsanomaton, tyl-

sä No se oli semmonen tasapaksu leffa, ei siitä jääny mitään mieleen. Mua ei oo koskaan kiinnostanu semmoset tasapaksut tyypit. [dull, boring] t a s k u b i l j a r d i sukupuolielinten koskettelu kädet taskuissa Eipä

mulla oo paljon muita harrastuksia ku toi taskubiljardi. Pelaaks sä taskubiljardia, ku sulia on kädet taskuissa? [touching of genitals through pockets]

422

t a s s i tee-, kahvikupin aluslautanen, pikkulautanen, asetti Panes

tohon tassille vähän maitoa niin annetaan kissalle. Meijän mummu joi aina kahvia tassilta, [saucer, j plate]

i

t a s s u ihmisen käsi tai jalka, käpälä !

Eiköhän paiskata tassua, kun ei oo pitkään aikaan nähty. Tassut ylös! [hand; foot, paw]

tasuri tasapeli Tuliks siitä pelistä tasuri? Ei tasuria kannata veikata, niitä tulee niin harvoin, [tie, draw] tatsi slg. ote, kosketus, tuntuma

Tämmöstä musaa, sitä pitää soittaa herkällä tatsilla. Ekaks siitä keilaamisesta ei tullu mitään, mut sit mä sain siihen hyvän tatsin. [touch, feeling]

tatska slg. tatuointi Oot näemmä ottanu tatskan. Niinalla on uus tatska vasemmassa olkapäässä. [tattoo]

tattis 1 kiitos "Otas tosta! - Tattis! " Hei, tattis vaan avusta! [thanks] 2 väsynyt, uupunut, poikki, lopussa Nyt riittää, mä oon

ihan tattis, [exhausted] tattista kiitos, tattis (1) "Ole

hyvä!

- Tattista!" Tattista vaan teille kummallekin! [thanks] t a u k k i halv. tyhmä, typerä, yksin-

kertainen Eksä taukki ny ymmärrä? Joskus must tuntuu, et toi Ville on vähän taukki. [stupid, simple] t a u l u kasvot, naama, naamataulu

Helkutti, se räkäs mua suoraan päin taulua. Tota jätkää pitäs lyödä oikeen kunnolla tauluun, [face]

tehdä sisään

423

t a u t i n e n hirveä, kauhea, mieletön,

älytön Se kämppä oli ihan tautinen. Siellä diskossa oli tautinen meteli. Mua alko väsyttää ihan tautisesti. Noi taulutelkkarit maksaa tautisesti.

[awful; a lot of, very

big] tavallinen usein ironisena vahvistussanana: aikamoinen, melko,

koko On siinä mulla kans yks tavallinen möhläri! Siinon sit tavallisen ykstotinen kaveri. Toi äidinkieli on kans tavallisen tylsää.

ten ihan jonninjoutava juttu, mutta juorulehdet teki siitä numeron. Ville on vähän semmonen itserakas tyyppi, et se tekee ittestään ison numeron. Ei nyt tehä tästä pikkuasiasta suurta numeroo. [make a big issue of sth]

tehdä eetvarttia tehdä hyvää, tehdä terää, olla poikaa Kyllä

sau-

nan jälkeen pari kaljaa tekee eetvarttia. Hitsi, ku tekis eetvarttia nukkua oikein myöhään, [do sb good]

tehdä hallaa tehdä, aiheuttaa vatavara halv., vulg. naisen sukupuo- hinkoa Sä teet vaan hallaa ittelles lielimistä Missä sä oot ollu, taas tommosella käytöksellä. Toi lakko tavaraas jakamassa, vai? Ei kai se teki tosi paljon hallaa meidän firtavara käytössä kulu. Pidä senkin malle. [do harm, damage] ämmä tavaras, ku ei kerran mit e h d ä k u t a a tehdä hyvää, tuntua kään kelpaa! [female sex organs] hyvältä Voitto tekis koko joukteejii slg. armeijassa jäljellä oleviskueelle kutaa nyt pitkästä aikaa. ta palveluspäivistä Paljos on teeKyllä teki kutaa päästä pitkästä jii ? Sit tuntu et on vähän, ku teejii aikaa sänkyyn, [do sb good] oli alle sata. Teejii nolla! [service tehdä lakko lakata toimimasta, [cironic intensifies]

days left in the army] t e e v e e televisio, telkkari, tellu,

töllö, töllötin Tuleeks teeveestä tänään mitään ? En mä tosta teeveen kattelusta viitti mitään lupia maksella. [television] t e h d ä olla yhteensä; maksaa Viis-

kymppiä kuussa, se tekee kuussataa vuodessa. Mitä se sata euroo tekee dollareissa ? Se tekee kakskytseitsemän ja kolmekymmentä. Paljonko se lasku tekikään? [cost, be (in all, in aggregate)]

tehdä (iso, suuri) numero pitää ääntä, nostaa häly jostakin asiasta,

suurennella sitä Se olis ollu muu-

mennä epäkuntoon, rikki Helkutin

auto, teki lakon keskellä risteystä. No nehän huudatti sitä moottoria, kunnes se teki lakon, [malfunction, break down]

tehdä rahaa ansaita, tienata, rikastua Yhteen aikaan niillä puhelinosakkeilla teki hyvin rahaa. On kai elämässä tärkeempiäkin asioita ku tehä vaan rahaa, [earn money, become rich]

tehdä sisään korvata vapaapäivä etukäteen ylimääräisiä töitä teke-

mällä Mun ei tartte mennä töihin ens maanantaina, jos mä teen sen tällä viikolla sisään. Sä voit tehä

tehdä temput

424

nyt tunteja sisään, niin pidät sit taas vapaapäivän, in advance]

[work extra hours

tehdä temput olla sukupuoliyhteydessä, naida, panna (2) Pena

oli päässy tekeen temput sille kimulille. Missäs te ootte ollu, taisitte käydä tekemässä temput? [have sexual intercourse] t e h d ä t e r ä ä tehdä hyvää, olla poi-

kaa Tekihän se terää, ku sai kerrankin pitää kunnon loman. Uiminen tekee terää, jos on hartiat jumissa. [do sb good]

tehdä tikusta asiaa tehdä jotakin mitättömän pikkuseikan nojalla

Mä tein oikein tikusta asiaa, et sain sovittua tapaamisen sen naisen kanssa. Ei sil mitään tärkeetä ollu, se teki vaan tikusta asiaa, et se pääs käymään kotona, [have an excuse for doing sth] t e h d ä t i u k k a a olla vaikeaa, tuot-

taa hankaluuksia Se tekee tiukkaa, et me ehdittäs sinne jo kuudelta. Nyt on tehny vähän tiukkaa ton asuntolainan kanssa, [be hardpressed; be difficult] t e h o sairaalan teho-osasto Nyt se

mummu on viety teholle. Sit mä vaan heräsin teholla, enkä mä muista siitä kolarista mitään. [intensive care unit]

tehä, tehään tehdä, tehdään Voi-

sit säkin joskus tehä jotain kotitöitä. Pitäs tehä tää gradukin joskus valmiiks. Mitäköhän tuolla kadulla tehään, ku sinne on kaivettu tommonen monttu ? Äkkiähän me

yks täytekakku tehään. Tehääs likoille vähän kiusaa! [do, make] teijän teidän Teijän pitäs nyt kääntyä tosta vasemmalle. Ja minähän en rupee teijän sotkuja selvittämään. [your, yours]

teijät teidät Menkää vaan, kyllä mä saan teijät kiinni. Jaa, mihinköhän teijät sit panis nukkumaan. [you] t e i k ä l ä i n e n ironisena kiertoilma-

uksena: sinä Teikäläinenkin vois joskus vähän miettiä, mitä suustaan päästää. Jaa, se on kuule teikäläisen ongelma, mä en siihen puutu, [you] teitsi slg. ironisena kiertoilmauksena: sinä, teikäläinen Teitsi saa ny

mennä jonnekin muualle haisemaan. Jos se nyt teitsille sopii. [you]

teiän teidän Onpas toi teiän poika kasvanu. Voi hyvänen aika teiän kanssa!

[your, yours]

teiät teidät Onks teiät kutsuttu sinne juhliin? Mä oon tosi pahoillani, mut me unohettiin teiät ihan kokonaan, [you] tekarit tekohampaat, hammaspro-

teesi Mummu pisti aina yöks tekarit vesilasiin. Eihän niitä tekareita nykyään enää joudu köyttään niin helposti, [false teeth, dentures] t e k s t a r i tekstiviesti, SMS-viesti

Sulle tais tulla tekstari. Mitä ihmettä täs tekstarissa lukee? Oli tosi mälsää, ku Niina vaan kirjotti tekstareita koko ajan. [text message, SMS]

tenuttaa

425

tekstata kirjoittaa tekstiviestejä,

tekstareita Mä tekstaan sulle, sit ku ollaan perillä. No jos et kerran viittiny soittaa, ni oisit ny ees tekstannu. [write SMS's, text]

teku teknillinen opisto Armeijan

jälkeen mä sit menin tekuun. Ei niitä tekuja oo enää niin paljon, ku on tullu noi ammattikorkeakoulut. [technical college] telakalla 1 lepäämässä, tauolla Se

bändi oli telakalla pari vuotta, ja teki sit uuden levyn, [on a hiatus] 2 sairaalassa Se oli niin kova matsi, et kolme pelaajaa joutu telakalle. [in (the) hospital] 3 synnytyslaitoksella, synnyttämässä Joks se

sun muijas on telakalla? Vaimo voi joutua telakalle hetkenä minä hyvänsä,

[in (the) maternity hospital]

telkkari televisio Tuleeks telkkarista mitään ? Sinäkään et muuta tee ku tuijotat sitä telkkaria. Pitäs vissiin ostaa digitelkkari. [television] telkku televisio, telkkari, tellu Paa

ny se telkku kiinni. Nää nykyteinit vaan haaveilee, et ne olis julkkiksia ja pääsis telkkuun. [television] tellingit rakennustelineet Vuokrataan nosturi, niin ei me tarvita mitään tellinkejä. Varo, ettet putoo sieltä tellingeiltä, [scaffolding] tellu televisio, telkkari, telkku Mun

puolesta voitas vaikka heittää koko tellu pihalle. Katos, mitä sielt tellusta tulee, [television] teloa loukata, satuttaa Missä sä oot

telonu ittees? Ai hitto, ku teloin varpaan tohon pöydänjalkaan! [(get) hurt, become injured]

t e m p p u teko, tempaus, juttu Se oli

Niinalta kyllä aika inhottava temppu, et se ei ees soittanu. Ei se oo niin helppo temppu päästä sinne yliopistoon. Tää kone teki taas semmosen tempun, et kaikki tiedostot katos, [deed, act, trick, move] t e n a v a lapsi, kakara, mukula Men-

kääs tenavat välillä vaikka ulos leikkimään. On se hauskaa puuhailla noitten tenavien kanssa. [child] t e n k k a p o o pulma, vaikea tilanne, miettimisen paikka No sit tuli

tenkkapoo, et mihis suuntaan tästä käännytään. Eka kysymys oli ihan helppo, mut sit iski tenkkapoo. [problem, dilemma; trouble]

tennarit tennistossut Eiks sulloo muita kenkiä ku noi tennarit? Jalat hikoo noissa tennareissa ihan älyttömästi, uppers)]

[sneakers (with fabric

tenttu, tenu denaturoitu sprii, ta-

loussprii Kyllä se tenttu on niin kauheen hajusta, et en mä tajuu kuka sitä pystyy juomaan. Tää on spriiliukonen tussi, ei tää lähe veks ku tentulla. Mä otan retkikeittimen ja tenua mukaan. Se pultsari hais ihan tenulle. [denatured spirits]

tenussa humalassa, kännissä Tais naapurin äijä olla vähän tenussa. [drunk] t e n u t t a a juoda, ryypätä, dokata

Mehän tenutettiin koko viikonloppu. Ei sun maksas kestä, kun sä aina tenutat. [drink alcohol]

terapoida terapoida antaa terapiaa Nää ongelmat ei kasva liian suuriks, ku niitä voi terapoida. Mitä ystävyyttä se on, jos toinen valittaa ja toinen joutuu aina vaan terapoimaan. [to offer therapy] terkkari (koulu)terveydenhoitaja Mee terkkarilta kysymään, voiks sä mennä kotiin. Terkkari sano, että kaikki on kunnossa. Ei niitä terkkareitakaan kannata aina uskoo. [public health nurse] terkut terveiset Ville lähetti sulle terkut. Sano hei kaikille kauheesti terkkuja! [greetings] termari termospullo Siin termarissa on vähän kahvia. Mä otan termarin mukaan, niin saadaan lämmintä juomista. [vacuum bottle, vacuum flask] tervanjuonti vastenmielinen työ tms. Tänään on toi työnteko taas ollu ku tervanjuontia. Ne ruotsin tunnit oli oikeeta tervanjuontia. Että se paluumatka tuntu sitten tervanjuonnilta! [extremely annoying work] tervaskanto hyväkuntoinen, sitkeä vanhus Se teidän pappa on oikee tervaskanto. Eihän tommosia vanhoja tervaskantoja tapa mikään. [healthy old person] terve tervehdys tavattaessa tai erottaessa: hei, moi "Terve! Terve terve, pitkästä aikaa!" Terve, mitä kuuluu ? Mun täytyy nyt mennä, että terve vaan! [hello, hi; bye] terveellinen aiheellinen, hyödyllinen Se oli ihan terveellinen

muistutus mulle. Joskus on ihan terveellistä olla hiljaa vaan. Tonne jäälle ei oo ny terveellistä mennä. [well founded; useful] t e r ä s s ä kunnossa, iskussa, terä-

kunnossa Hauskaa, et säkin oot taas terässäs. Kestää se vähän aikaa päästä entiseen terään semmosen sairauden jälkeen. Mä en oo ihan huipputerässä näin aikasin aamulla, [fit, in (good/bad) shape] t e r ä v ä väkevä alkoholijuoma Tee-

päs mulle oikein terävä paukku. Otetaanks pienet terävät? Noita teräviä ei pitäs ikinä juoda, ku niistä menee pää ihan sekasin. [liquor, strong drink] t e s t e r i kokeilukappale -pakkaus; mittari, testauslaite Kokeile tyk-

kääksä tästä hajuvedestä, tässon sulle testeri. Niina keräs testereitä sielt kosmetiikkaosastolta. Tällä testerillä me voidaan mitata sun puristusvoimaas. Testeri näyttää, että kyllä tää vehje virtaa saa. [tester, sample; meter, testing device] tetra kulmikas (kartonki)pakkaus,

tetrapakkaus Ne tetrat menee pienempään tilaan ku pyöreet purkit. Nykyään viiniäkin myydään tetroissa. Otetaan vielä yks semmonen mehutetra.

[tetrapack]

tie- tietää-verbin vartalo tiedäEmmä tie, mikä sille taas tuli. Hei, mä tien, mihin mennään! Kai sä sen tiet. [know] t i e d ä h ä n t ä ehkä, voi olla, mistä sitä tietää, kuka sen tietää Tiedä

häntä, vaikka siilon sattuis olemaan kaunis ilma. Kai se oli joku

tikkana

427

mahatauti, tai tiedä häntä. Tiijä häntä, mitä lisäaineita tässäkin

tietty lähtenyjo aikasemmin. [sure;

on. [maybe, perhaps, who knows] tieksä 1 tiedätkö sinä, tiedäks sä

Tieksä mis mun avaimet on? [do

tiiliskivi tiili Kyllähän tiiliskivistä saa hyvän grillin. Onpas paksu kirja, oikee tiiliskivi, [brick]

you know] 2 kato(s), kuule, nääs

tiimi työryhmä; ryhmä, joukko,

Tieksä, mä haluisin mennä johki muualle. Se on tieksä paljon halvempaa ku Suomessa, [you know, you see]

tienata ansaita Sä taisit tienata aika hyvin niissä asuntokaupoissa. Paljonkohan semmonen professori tienaa kuussa ? Mä oon tienannu leipäni jo viistoistavuotiaasta. [earn money] tienesti palkka, ansiotulo

Olihan

se ihan hyvä tienesti kuukauden työstä. Ei niistä ylitöistä nyt niin kauheesti tienestiä saa. [earnings, salary, wages]

tieteskin tietenkin Tieteski se opettaja sattu just siilon tuleen siihen. Ville ei tieteskään ollu kuullu koko asiasta, [of course] tietsikka tietokone Mä oon sanonu isälle monta kertaa, et ostais uuden tietsikan. Onks täs tietsikassa laajakaista? Mä en tajuu noista tietsikoista mitään. [computer] tietsä 1 tiedätkö sinä, tiedäks sä,

tieksä (1) Tietsä kuka toi oli? [do you know] 2 kato(s), kuule, nääs

Tietsä, ei se haittaa, se on ihan okei. No se oli tietsä semmonen joku tarkastaja, [you know, you see] tietty tietysti, tietenkin "Onks sulia rahaa ? - No on, tietty." Niina oli

of course]

sakki Meillä on töissä aika hyvä tiimi. Ei kukaan pysty kaikkee tekemään itte, asiat pitää hoitaa tiimissä. Sä voisit tulla meidän sählytiimiin mukaan, [team, group] tiimoilla jostakin asiasta, jonkin asian vuoksi; ympärillä, paikkeil-

la, tienoilla Meidän täytyis kuule pitää palaveri tän ongelman tiimoilla. Sen uuden palkkajärjestelmän tiimoilta on nyt ollu aika paljon riitaa. Palataan myöhemmin tän aiheen tiimoille. Festivaalin tiimoilla on ollu aika paljon muitakin tapahtumia. Nää kuvat on sieltä meidän hotellin tiimoilta. Se isku tuli johonkin keskivartalon tiimoille, [around, about, to, on] t i i n e e n ä halv. naisesta; raskaana,

paksuna Taasko se muija on tiineenä? Niin se on nykyään, et ensin pannaan ämmä tiineeks ja sit itketään rahaa sossusta. [pregnant] tiiä-, tiijä- tietää-vtrbin vartaloita tiedä- En tiiä siitä yhtään mitään. Mä tiiän, aletaan pelaamaan korttia! Tiijäks sä, kuka toi oli? Niin niin, kyllähän se tiijetään. [know] tiketti matkalippu, pääsylippu, pi-

letti Eiköhän sen tiketin voi ostaa junastakin. Vieläköhän siihen peliin saa tikettejä? [ticket] t i k k a n a tarkkana, innokkaana Pi-

täs olla tunnilla tikkana, mut ei

tikkari sitä aina jaksa. Mä soitin heti tikkana, ku se ilmottautumisaika alko. [attentive, observant; eager]

tikkari tikkukaramelli Muksut rupes kaupassa huutamaan, et pitää saada tikkari. Ostetaas vähän tikkareita. [lollipop] tikki 1 eräs korttipeli, tämän korttipelin kierros, kierroksen voitto

Pelataan vaikka tikkiä. Se on yks tikki, ku jokanen lyö kortin pöytään. Pelataan viidestä tikistä poikki. Se voittaa, joka saa viimesen tikin, [trick (in card games)] 2 te-

ko, ratkaisu tms. Siitä autonkorjauksesta tuli kallis tikki. Se on viimenen tikki, jos et sä huomenna saa tätä hommaa valmiiks. Se oli Villeltä tyly tikki, et se ei ees soittanu vaimolleen. Nyt sä teit jätkä vikatikin, [deed, act, trick, move] t i k k u k i r j a i m e t isot kirjaimet, ver-

saalikirjaimet Kyllä se lapsi jo tikkukirjaimet osaa. Kirjota vaikka tikkukirjaimilla, ku ei tost sun käsialasta saa muuten mitään selvää. [capital letters] t i k k u v i i n a halpa viina, alun perin selluloosan jäteliuoksesta tehty

428

t i l p e h ö ö r i varusteet, tarvikkeet; pikkutavara, roina Oli sillä re-

[equipment, accessories; junk]

timantti, timanttinen hieno, loistava, suurenmoinen Sä oot kuule

timantti jätkä. Semmonen plasma- i telkkari ois aika timanttinen. Ohan se timanttia päästä ekalle lomalle, [great, excellent, fantastic] t i m m i slg. hyvä, hieno, kunnollinen; hyväkuntoinen, treenattu

Aina noin timmi kaveri jostain töitä saa. Tän homman sä hoidit tosi timmisti. Niinalla on timmi kroppa. Täytyy treenata ahkerasti, et pysyy timmissä. [good, able; fit, in good shape] t i n a s s a humalassa, kännissä Sit

tää sankari tuli kotiin yöllä kauheessa tinassa, [drunk] tintata 1 lyödä, iskeä Oo hiljaa, tai mä tinttaan sua! Perhana, toi tinttas mua turpaan, [to hit, punch, beat] 2 slg. juoda, ryypätä, kännätä Tuli-

han sitä lomalla tintattua melkein joka päivä, [drink alcohol] t i p a s s a nesteensiirrossa, infuusiossa, tiputuksessa Siellähän se

vempaa ku Kossu, [cheap liquor]

Pena makaa sairaalassa tipassa. Sit ne pani mut tippaan, ku ei mikään pysyny sisällä, [on a drip, IV] tippa linssissä, silmässä kyy-

taa Mitä sä tilität, tekisit sil asialle jotain. Niina vaan tilitti omia asioitaan, eikä kuunneltu mua yhtään. Taas toi naapurin äijä rupes tilittämään jotain, [explain away, account for; complain]

;

monttimiehellä kaikki tilpehöörit mukana. Kellarikomero on täynnä kaikkee vanhaa tilpehööriä.

viina Mitä helkutin tikkuviinaa tää on? On se tikkuviina vähän haltilittää slg. selittää, selvittää, valit-

]

nel silmässä, itkuisena

Kattokaa

hei, ku yks on ihan tippa linssissä. Mulle meinas tulla tippa linssiin siel mummun hautajaisissa. Niinan mutsi oli ihan tippa silmässä

tissi

429

siellä lakkiaisissa. Se oli niin ihana elokuva, et oikein tuli tippa silmään. [crying]

Tipparellu Renault 4 -mallin auto Meiän eka auto oli Tipparellu. Eihän niitä Tipparelluja enää paljon nää. [Renault 4]

tippi palveluraha, juomaraha Anna tolle portsarille vähän tippiä. Tarjoilijana sai välillä aika hyvät tipit. [gratuity, tip]

tippua 1 nauraa hillittömästi, pudota (3) Sit et ala väänteleen naamaas, tai mä tipun heti. Voi veljet, siilon me tiputtiin, [burst into

lun pitää olla tiptop eikä vaan vähän sinnepäin,

[tip-top, tidy, in order]

tipu 1 kananpoika Kato, miten söpöjä tipuja! Ihan verinen tää kananmuna, täst ois ollu tipu tulossa. [chick] 2 (nuori) nainen, tyttö,

typykkä On se Niina aika hyvännäkönen tipu. Meinasin vetää turpaan, ku joku äijä nimitteli meitä tipuiks.

[young woman, girl]

tiputella, tiputtaa sataa (vähän),

tihuttaa Vettä on tiputtanu koko päivän. Ota sateenvarjo, kyllä siel vähän tiputtelee, [to drizzle] tiputuksessa nesteensiirrossa, in-

immoderate laughter] 2 lakata y m -

fuusiossa, tipassa Pena oli kolme

märtämästä, pudota kärryiltä, pudota (2) Mähän tipuin heti, ku se proffa alko selittää, [lose the thread] 3 kaatua, pyörtyä, pudota (1) Mua väsyttää niin rankasti, et mä tipun kohta. Älä ny siihen tipu! [tall over; faint] 4 herua, tulla, ilmestyä Oli niin kolkko myyjä, et ei ees pientä hymyä tippunu. Kai niin rikkaalta äijältä ny ees pari sataa tippuu. Onks niistä tuloksista tippunu mitään tietoa ? Mistäs sä siihen ti-

päivää tiputuksessa sen ryyppyputken jälkeen. Mä olin niin huonossa kunnossa, et jouduin tipu-

puit? [appear; leak out]

tippua kärryiltä lakata ymmärtämästä, pudota kärryiltä Mä tipuin kärryiltä heti ku alettiin puhua kieliopista. Ootteks te tippunu kärryiltä, pitäskö mun selittää uudestaan

? [stop understanding]

tiptop siistinä, kunnossa, järjestyksessä Nyt ku tulee vieraita, ni tän talon pitää olla tiptop. Mihis sä oot menossa noin tiptop? Tarjoi-

tukseen. [on a drip, IV] t i r e h t ö ö r i johtaja, päällikkö Toi

vaimohan se on meidän perheen tirehtööri. Kyllä tän pitäs kelvata vaikka minkälaiselle tirehtöörille. [chief, boss]

tirsat nokkaunet, päiväunet Siinä

oli hyvin aikaa ottaa pienet tirsat. Sori, mä heräsin just tirsoilta. [snooze, nap] t i s k i j u k k a deejii, levyjuontaja Mä

meen toivoon toi ta tiskijukalta yhtä piisiä. Tiskijukka soitti ihan paskaa musaa, [disc jockey, DJ] tissi naisen rinta; nänni, nisä, utare

Kato mitkä tissit, on varmaan silikoonia. Näpit irti mun tisseistä! Pakkohan se on antaa korviketta, jos ei tisseissä maito riitä. Vasikka nous heti pystyyn ja haki emän tissiä. [breast, tit; udder]

tissuteila

430

t i s s u t e i l a juopotella, naukkailla

Ei must tuntunut et mä öisin ollu yhtään kännissä, vaikka oltiinhan me tissuteltu pitkin päivää, [to drink, swig] t i s u yleensä lapsille puhuttaessa:

rinta, tissi No vieläkö sä otat vähän tisua ? Kasvaa sullekin sit tisut, ku sä oot iso tyttö, [breast, titty] t i t u l e e r a t a kutsua tittelillä, tituloi-

da Mites sua nyt tituleerataan, ooksä filosofian maisteri vai mikä? [to address, call] t i u k k a hyvä, kova, voimakas, rankka; väkevä alkoholi Semmo-

nen uus maasturi ois tiukka peli. Tää on tosi tiukkaa musaa. On se pirtu tiukkaa tavaraa. Teitpäs aika tiukan paukun. Nyt otetaan tiukkaa huikkaa, niin loppuu se kaljan lipittäminen, tight; strong alcohol]

[good, hard,

tiukka pipo hermostuneesta, vakavasta, ahdasmielisestä ihmisestä: pipo tiukalla, hermot kireällä

Tolia naapurin äijällä on vähän tiukka pipo. [] t i u k k a p i p o ( i n e n ) hermostunut, vakava, ahdasmielinen ihminen Et

viittis aina olla tommonen tiukkapipo. Kyllä vanhempien pitääkin olla välillä vähän tiukkapiposia. [strict, nonindulgent; rigorous]

tiuku kello Paljon tiuku on? Sun tiuku on viis minuuttia jälessä. [clock, watch]

tiä- tietää-verbin vartalo tiedä- Joo joo, kyl mä tiän tään jutun. Sä tiät

sen, jos vähän aikaa mietit. Ei sitä koskaan

tiä. [know]

tiaksä, tiatsä 1 tiedätkö sinä, tiedäks sä Tiäksä ton Villen pikkuveljen? Tiätsä yhtään, missä me ollaan? [do you know] 2 kato(s), kuu-

le, nääs Se on vaan elämää, tiäksä. Tiätsä, et mä oon aatellu ihan samaa. [you know, you see] t o h e l o kömpelys, tunari, typerys; kömpelö, hölmö Nyt sä tohelo pe-

ruutit suoraan päin liikennemerkkiä. Ei kai tommoset tohelot saa mitään aikaseks. Ku ei saa nukkua tarpeeks, sitä tulee ihan toheloks. Sit se tohelo hammaslääkäri pani puudutuksen ihan väärään paikkaan. [botcher, bungler; idiot] t o h e l o i d a tunaroida, hölmöillä, käyttäytyä kuin tohelo Kutsu ny

vaan suosiolla putkimies, ettet ala itte toheloida mitään. Mitä sä nyt toheloit, eksä osaa edes kananmunia keittää? [botch up, bungle] t o h j o n a rikki, hajalla, murskana,

mäsänä Täs autossa on kuule iskarit tohjona. Mulla oli sen lenkin jälkeen polvet ihan tohjona. [broken, smashed] t o h o n 1 tuohon (adv.) Me

raken-

netaan se grilli tohon. Menkää tohon penkille oottelemaan. [(over) there] 2 tuohon (pron.) Paa ne ku-

kat tohon vaasiin. Minä en tohon jätkään luota yhtään, [that (pron.)] t o h t o r o i d a lääkitä, hoitaa, puoskaroida; korjata, parantaa Sun pi-

täs mennä lääkäriin ton ihottuman kanssa, eikä vaan ite koittaa tohtoroida sitä. Sitä nilkkaa sit kuvat-

431

tiin ja tohtoroitiin oikein porukalla. Nyt tätä sopimusta on tohtoroitu sen verran, et eiköhän sen pitäs mennä läpi. [to doctor; to fix, edit,

makaa ja toiset saa tehdä työt. En mä saanu unta, ku toinen ramppas koko ajan vessassa. Toisilla sitä rahaa näemmä riittää kaikkeen turhanaikaseen. []

improve]

tohvelin alla halv. (puolison, yleensä vaimon) määräiltävänä, komennuksessa, tossun alla Sä

taidat olla nykyään ihan tohvelin alla. Mikä siinä on, et muijien pitää aina yrittää saada mies tohvelin alle? [henpecked]

tohvelisankari halv. naisen määräysvallassa o l e v a m i e s Eihän

toitottaa

se

tohvelisankari uskalla ees puhua mitään. En mä ymmärrä, miten mies on menny tommoseks tohvelisankariks. [a henpecked man] toi tuo Kuka toi nainen oli? Toi pöytä pitäs kantaa olohuoneeseen. Että toi äijä jaksaa valittaa. Toi on ihan totta, mitä sä sanoit. Se on aika tavallinen sukunimi toi Korhonen. No mennään sitten, sama toi. Toi kuorsas taas koko yön. [that; he, she]

toimittaa selittää, kertoa Kovasti se yritti toimittaa jotain, mut en mä saanu mitään selvää. Kylläpä ne kersat toimitti, et mitä kaikkee kivaa päiväkodissa oli tapahtunu. [explain] t o i n e n viittaamassa vihjailevasti johonkuhun; puhujaan itseensä tai ryhmään, j o h o n hän kuuluu, puolustelevassa sävyssä; asiaan liittyvään toiseen henkilöön tai ryhmään syyttävässä sävyssä Ei sun

tartte suuttua heti, ku toinen sanoo mielipiteensä. Siel se vaan

toinen mokoma saman verran lisää, vielä saman verran Tää

laa-

tikko on täynnä lastenvaatteita, ja kellarissa on vielä toinen mokoma. Just ku mä sain ne astiat tiskattua, mutsi toi toisen mokoman lisää, [the same amount still]

toinen ääni kellossa tilanteesta, j o s s a j o k u käyttäytyy toisella tavalla tai o n toista mieltä kuin en-

nen No sit ku Ville anto kakskymppiä tippiä, johan oli tarjoilijalla toinen ääni kellossa. Odotapas vaan ku itelläs on lapsia, niin saattaa olla vähän toinen ääni kellossa, [(to start) behaving in a different way] t o i s t a m a a t a toista lajia, erilainen

kuin muut Tämmönen latte on vä-

hän toista maata ku ne huoltoaseman kahvinlitkut. Mä inhosin jo kaikkia miehiä, mut tää kaveri olikin ihan toista maata. Siinä porukassa Niina on aina ollu toista maata, [something different, far out] t o i s t e p ä i n toisin, toisinpäin, päin-

vastoin Ei se suodatin mee noin, sun täytyy panna se toistepäin. Mä ajattelisin ihan toistepäin. Tehäänks niin et sä ajat ensin ja mä sit loppumatkan, vai toistepäin? [the other way round, vice versa] t o i t o t t a a kuuluttaa, pitää meteliä, puhua asiasta kaikille, kieliä, j u o -

toka

432

vaan seiso ja toljotti, eikä kukaan rata Naapurin äijä toitotti kaikille, tehny mitään, [to stare, gaze, ogle] että me oltiin muka rikottu sen iktolkku järki, mieli, selvyys, taju kuna. Siitä viimeöisestä ei sitten Joku tolkku pitäs sentään olla tartte toitottaa joka paikassa. Mä noissa raha-asioissa. Ei tästä kiren puhu sul enää mitään, ku sä jasta saa mitään tolkkua. Mä en kuitenkin toitotat kaiken ympänyt oikein päässy tolkkuun, et mitä riinsä. [tell everyone] sä tarkotat. Mä olin varmaan lyötoka toinen Tää oli toka kerta, ku ny pääni johonkin, ja tolkku pois. mä näin sen bändin. Se ruuvimeis[sense, point; consciousness] seli on tossa tokassa laatikossa. Se turnaus meni tosi hyvin, mä tu- tolkuissaan, tolkussaan järjissään, täydessä käsityskyvyssä Ei lin tokaks. Nää on jo tokat housut se mummo taida enää olla ihan jotka meni heti polvesta puhki, [the tolkussaan. Vaikee uskoa, että kusecond] kaan tekis tommosta täydessä toltokalla toisella luokalla Kai tokalkussa. Oli se vielä sen verran tolla ny jokasen pitäs osata ees lukuissa, et pysty soittamaan apua. kee. Meijän poika menee syksyllä Ootko sä ny ihan tolkuissas? Koitokalle, [in the second grade/class] ta nyt hyvä mies tulla tolkkuihis! tokaluokkalainen toisluokkalai[in one's senses] nen Onpas noi tokaluokkalaiset tolkulla mittaa tai määrää ilmaisenyt muka niin isoja, [second-grade vien yhdyssanojen jälkiosana Voi pupil] kai sitä viinaa vähän ottaa, mut ei tokari slg. koulutodistus Mutsi saa sitä tartte juoda pullotolkulla. kauheet pultit, ku se näkee mun toLaukaus meni metritolkulla ohi. karin. Tokarissa pitää olla huoltaSitä pelkkää pohjamaalia meni jo jan allekirjotus. [school report litratolkulla. Musta oli tosi törkee(card)] tä tulla tolleen tuntitolkulla myöt o k k u r a s s a sekavassa tilassa, sehässä. [] vielä vähän tokkurassa. Mä en ota tolkuton järjetön, älytön, mieletön enää niitä lääkkeitä, ku niistä mePitäsit nyt lomaa, tommonen työnnee ihan tokkuraan, [confused, teko on jo ihan tolkutonta. Toi liifuddled; dozy] kenne on menny nykyään ihan toltoksi tuoksi Ehitkö toks viikonlokuttomaks. Mutsi sai tolkuttoman puks saamaan nää hommat valraivarin mun tupakanpoltosta. miiks? [that (pron.)] Tota lunta on tullu taas ihan tolt o l j o t t a a tuijottaa, tollottaa, töllötkuttomasti. [crazy, unreasonable] tää Miten sä jaksat heti aamulla tolkuttaa selittää moneen kertaan, toljottaa tota telkkaria? Kaikki jankuttaa Mä oon yrittäny tolkut-

tolppa

433

taa sille, et älä hyvä lapsi juokse tielle. Ei se pässinpää usko millään, vaikka sille miten tolkuttas. [harp on sth, keep telling]

tolia tuolla (pron.) Ei tolia tietokoneella tee enää mitään, heitä helkuttiin koko roska. Tolia asenteella sä joudut vielä vaikeuksiin. Mikäköhän tolia taas on, ku se on ollu niin kiukkunen koko päivän. [that (pron.); she, he] tollai tuolla tavalla, tuolla tavoin,

tolleen, tollei Älä nyt tollai suutu,

mä vaan sanoin. Nyt oot siinä tollai ihan paikallas, etkä lähe mihkään. [like that, that way] t o l l a n e n tuollainen, tommonen No

Ville nyt on tollanen, ei siit tartte välittää. Miten sä voit olla tollasen jätkän kanssa ? Tollasta kämppää mä oon aina halunnu. Mä en tienny, et tollasia ihmisiä on olemassakaan.

[like that]

tolle tuolle Paa ne avaimet tolle pöydälle. Sun pitäs tehä jotain tolle sun yskälles. Tolle nyt ei kannata puhua mitään, [that (pron.)] tolleen, tollei tuolla tavalla, tuolla

tavoin, tollai Hyvä, just tolleen! Älä jätä kaikkia vaatteitas tolleen pitkin lattioita. Ai, sä teet kravattisolmun tollei eri tavalla ku minä. [like that, that way] tollei, toltei tuolla ei, tolia ei; tuolle ei, tolle ei; tuolta ei, tolta ei

(pron.) Tollei oo mitään väliä tolia paidalla, vaikka se meniskin likaseks. Joskus musta tuntuu, että tollei oo ihan kaikki kunnossa. Tollei voi oikein tehä mitään tolle

halkeemalle. Tollei kannata puhua mitään. Toltei tartte ees kysyä. [not...that/it/she/he] tollo hölmö, typerys, pöllö Kyllä

säkin osaat sit olla tollo! Mä tunsin itteni ihan tolloks siellä ulkomailla. Kaikkien tollojen kanssa sitä joutuukin töitä tekemään. [stupid, idiot]

tollon, tolton tuolla on, tolia on; tuolle on, tolle on; tuolta on, tuolta

on (pron.) Tää on aika uus tää auto, mut tollon ajettu jotain satatuhatta. Tollon hirveet kuteet! Kai tollon sanottu vaikka kuinka moneen kertaan, muttei se kuuntele. Voisitteks te auttaa, ku tolton pöllitty kaikki rahat, [that; he, she] t o l l o t t a a tuijottaa, toljottaa, töllöt-

tää Mitä sä siinä tollotat? Se pikkupoika vaan tollotti suu auki, et mitä ihmettä nyt tapahtuu, [to stare, gaze, ogle]

tolpillaan jaloillaan, pystyssä Siel-

lon niin liukasta, ettei meinaa tolpillaan pysyä. Ootahan, ku mä pääsen tolpilleni tästä, [standing, upright] t o l p p a 1 pallopeleissä: maalipyl-

väs Vetäsin siniviivalta, mut se osu tolppaan. Tolppa on tiätsä maalivahdin paras kaveri. [goalpost] 2 pallopeleissä: maalipylvääseen osunut laukaus, tolp-

palaukaus Hitto, se oli tolppa! Tässä pelissä tolppia ei lasketa, [a hit on the post] 3 taksiasema, taksi-

tolppa Kai nyt aseman lähellä sentään on jossain tolppa. Otetaan taksi tolpalta. Karsee jono tuolla

tolppalaukaus, -laaki tolpalla, eikä yhtään autoo missään. [taxi stand]

tolppalaukaus, -laaki pallopeleissä: maalipylvääseen, tolppaan (1) osunut laukaus, tolppa (2)

Tolppalaukaus tuli riipaundina takas, ja siitä meikä pisti kiekon pömpeliin. Pääsin vetäseen aika läheltä, mutta tolppalaaki siitä vaan tuli. [a shot on the goalpost] tolta tuolta (pron.) Varo, ettet saa tolta jätkältä turpiis! Tolta mäeltä näkee kauas. En mä sitä flunssaa suita saanu, mä sain sen tolta. [(from) that; she, he] t o l v a n a yksinkertainen, typerä ihminen, typerys, hölmö, tollo,

tomppeli Etkö sää saakelin tolvana käsitä mitään! Mä sanoin sille tolvanalle suorat sanat. Voi helkutti, mikä tolvana tossa on taas tien tukkona! person]

[idiot, stupid or simple

t o m m o i n e n 1 tuommoinen, tuollainen, tuon kaltainen Mä en tom-

mosen tyypin puheita ees kuuntele. Mistä tommosia vehkeitä voi ostaa? Mä en syö lommosta! [like that, that kind of] 2 lisäsanana likimäärää ilmaistaessa: noin, suunnilleen, tuommoinen, tuollainen

Ottelu kestää tommosen vajaan tunnin. Saatiin kerättyä puolukoita tommoset parisataa litraa. Ne ahvenet oli vaan tommosia kymmensenttisiä. roughly]

[about, around,

t o m p p e l i yksinkertainen, typerä ihminen, typerys, hölmö, tollo, tolvana, torvelo Ei se saakelin

tomppeli pärjää näissä hommissa, j Ihan tomppeleita ootte kaikki äijät! Älä helkutissa päästä sitä tomppelia ukkoos enää auton rat- \ tiin! [stupid or simple person, idiot]

tomsku tomaatti Paljonks tomskut on kilo? Pannaanks pitsaan tomskua kans? En mä tykkää tomskusta. [tomato] t o n tuon (pron.); myös yhdyssano-

jen alkuosana Antasitko ton kirjan mulle? Ton tyypin kans on joteski niin vaikee jutella. Mistä sä sait ton käsiis? Tonikäsenä mä kävin jo töissä. Mitään tonkaltasta en vois kuvitellakaan. Se kala oli just tonkokonen tai ainakin tonmittanen. Tonnimistä kaveria en kyllä tunne. Mä haluisin kans tonnäkösen kampauksen. Just tontapanen käytös mua harmittaa, [that (pron.)] tona tuona Just tona viikonloppuna mä olin mökillä. Voitasko pitää se kokous just tona samana keskiviikkona ? [(on) that]

tongit pihdit Kuka on nyysiny tongit mun pakista ? Koitetaan kiskoo se niitti näillä tongeilla irti. Oiskohan näistä putkitongeista jotan apua? [pliers] t o n k i a penkoa, urkkia, tutkia,

nuuskia Älähän rupee tonkiin toisten asioita! Tullissa ihan kaikki meijän matkatavarat tongittiin, [to rummage, grub; to pry, snoop]

tonkka kanisteri, pystö Onks siinä tonkassa vielä pensaa ? Se vanha tonkka taitaa vuotaa. Ennen vanhaan maijot kuletettiin tonkilla meijeriin, [can, canister]

toppari

435

tonne tuonne Mennään tonne rantaan! Onks tonne mäelle kyhätty joku hökkeli? [to...that, there]

tonnemmaksi, tonnemmas, tonnempana tuonnemmaksi, tuonnemmas, tuonnempana Siirrä niitä kamojas pois tieltä vaikka tonnemmaks! Siirretään sitten niitä treffejä tonnemmaks. Ei jäähä vielä tähän, mennään vähän tonnemmas istumaan. Mummu ja vaari asuu nykyään tästä paljon tonnempana. Palataan siihen asiaan tonnempana. Tonnempaa saa yleensä paremmin kalaa, [further down/up (there)]

tonnepäin tuonnepäin Menkää vielä vähän tonnepäin! Lähette vaan tätä tietä tonnepäin, niin se talo löytyy, [further down/up (there)]

tonni tuhat euroa (tai markkaa) Pitäis ottaa muutama tonni lainaa. Tää ei oo kun parin tonnin arvoinen auto. Ei vanhalla tonnilla sais nyt ees telkkaria, [a thousand euro; a thousand marks]

tonttu typerä, tyhmä, hassu; typerys, tyhmyri, hölmö Toi nyt on ihan tonttu ehotus! Se on ihan täys tonttu koko mies. Ja minä tonttu kun en heti sitä käsittäny! [silly, stupid; idiot]

tonttuilla käyttäytyä taitamattomasti tai typerästi, möhlätä, munia, mokata, töpeksiä, toheloida Älähän nyt rupee tonttuilemaan! Mitä helkuttia sä oot taas päissäs tonttuillu? blow (it)]

[make a gaffe, blunder,

toope hölmö, kaheli, typerä; typerys, tyhmyri Musta toi on ihan toope ajatus. Toi tyyppi taitaa olla vähän toope. Ei tommoselle toopelle kannata mitään selittää. Senkin toope! [stupid; idiot] toosa 1 rasia, laatikko Heitetäänks nää tyhjät toosat pois? Mitä siinä toosassa on? [box, packet] 2 radiotai televisiovastaanotin Mitä sieltä toosasta tulee tänään? Pistä se saakelin toosa umpeen! [radio; television] top tekemisen, toiminnan pysäytyskehotus: seis, stop Top, riittää vain puoli kupillista! Sano sitten top, kun pitää pysäyttää. Top tykkänään, jäähääs tähän vähäks aikaa! ["Stop there!"; "That's enough (thanks)"]

topata pysäyttää, seisauttaa, stopata; pysähtyä, seisahtua, stopata Toppaa se kone! Eiköhän jo topata hommat tältä päivältä. Sitten se auto toppas keskelle mettätietä. [to stop, quit, die (of engine)]

toppa pakkaus Otetaan toppa kahvia mukaan. Ootas, mä ostan tosta kiskalta pari toppaa tupakkaa ja tikkuja,

[box, packet, pack]

toppari 1 pysäytin, stoppari Verhokiskon päihin pitää panna topparit. Eiks siinä ovessa oo topparia? [stopper] 2 jalkapallossa yms.; keskimmäinen tukipelaaja Topparit hoiti tonttinsa hyvin koko pelin ajan. [central defender, sweeper]

3 tenniksessä, pöytätenniksessä, squashissa yms.; pysäytyslyönti Pistin sille aika vaikeen topparin

toppi

436

verkolle, eikä se voinu mitään. Oli aika mahotonta ehtiä sen toppareihin. [(in tennis, etc.) drop shot, slice] toppi pysähdys, seisahdus, lope-

tus, stoppi Nyt tuli tähän hommaan toppi. Etkö sä saa toppia tolle juomiselles?

[stop, hait]

t o p p i s toppatakki tai -pusero Mis-

tä sä ostit ton toppiksen ? Tää puku ei mahu toppiksen alle. [quilted coat, quilted jacket] t o p p u peruskoulun toisluokkalainen tai toinen luokka Toput saa il-

tapäivän vapaata. Mä meen syksyllä jo topulle. [second grade/ class at school; second-grade pupil]

toppuuttaa, toppuutella hillitä, jarruttaa, jarrutella, rauhoitella

Koitahan vähän toppuuttaa tota juomistasi Kyllä tota viinarallia Virosta kuulus musta toppuuttaa. Toppuutapas vähän tätä vauhtia, että ehitään katella maisemiakin. Penaa piti vähän toppuutella, ettei se ois käyny kiinni siihen jätkään. Niitä intoilijoita piti ruveta toppuutteleen. [keep down, hold down, control; slow down] torikassi hyvin pieni henkilöauto

Pitäis hommata meillekin sellanen torikassi kakkosautoks. Ei tolia torikassilla viitti kovin kauas lähtee reissaamaan,

[very small car]

t o r i k o k o u s 1 väkijoukosta, joka on tullut itsestään koolle päivittelemään tai pohtimaan asioita; sen

koolla olosta Mikäs helkutin torikokous täällä on ? Menkääs pitään sitä torikokousta johkin muualle

siitä! [crowd; rally, assembly] 2 joukkuepeleissä: joukosta pelaajia (ja tuomareita) riitelemässä kentällä epäselvästä pelitilanteesta lähietäisyydeltä; sen koolla olosta

Väärästä vihellyksestä synty kentälle aikamoinen torikokous. Tuomarit ei meinaannu saada torikokousta loppumaan. []

torpata joukkuepeleissä ym.: taklata ruhjoen, lyödä maahan Torp-

paa se jätkä, saakeli! Ei ne puolustajat saanu mua torpattua. [to tackle, body check, elbow]

torttu 1 vulg. naisen sukupuolielimestä: vittu, pillu Sillä

mimmillä

oli torttu heti märkänä. Oiskohan täällä missään torttua tarjolla? [vagina, vulva] 2 vulg. uloste, paska

Kuka hullu on vääntäny tortun veskin lattialle ? Jätkä säikähti niin helkutisti, et sillä tais tulla tortut housuun, [excrement, shit] torveilla käyttäytyä taitamattomasti tai typerästi, möhlätä, munia, töpeksiä, tonttuilla, toheloida

Älähän rupee torveileen liikenteessä! Pena torveili taas kännissä eilen illalla, [make a gaffe, blunder, blow (it)] torvelo hölmö, kaheli, typerys, tyhmyri, torvi, ääliö, tomppeli,

tolvana Miten joku voikin olla noin torvelo! Nyt se torvelo unohti avaimetkin kotiin. Ei tolle torvelolle kannata mitään selittää. [stupid; idiot]

437

tota noin

torvi hölmö, kaheli, typerys, tyhtosson, toston tuossa on, tuosta myri, torvelo, ääliö Etkö sä tajuu on Tosson sulle vitonen. Tosson mitään, senkin torvi! Toi tyyppi on kauheesti murkkuja. Toston jo täys torvi, [stupid; idiot] aika kauan. Toston vielä jonkin tosi vahvistamassa seuraavaa samatkaa sinne ladon luo. [there, (in) naa: todella, oikein, erittäin Meillä that] oli tosi kivaa. Tää homma näytti tOSSU saamaton, pehmeäluonteialuks tosi vaikeelta. [very] nen ihminen Kyllä oot aika tossu tossa 1 tuossa (pron.) Tossa on mieheks! Miehet pitää meikäläistä näköjään neliveto. Kyllä tossa ihan tossuna näissä pressan hompolvessa jotain vikaa on, kun särmissa. Mä luulin sua tossuks, mutkee niin helkutisti. [(in) that] 2 tuos- ta sähän ootkin raju jätkä! [too sa (adv.) Se sama tyyppi on just toi soft, henpecked, dope] tossa. Tossa on kauheesti lunta. tossun alia (puolison, yleensä Oks se paras sienipaikka just tosvaimon) määräiltävänä, komensa? Tossa on sulle pari euroo. nuksessa Pena raukka on ihan tosTossa, ota siitä! [over there, there; sun alla. Muista sitten, ettet pääshere you are] 3 likimääräisyyttä iltä ittees tossun alle! [henpecked] maisemassa: tuossa, noin, suuntOSta 1 tuosta (pron.) Ostetaan nilleen Mä tuun sit tossa kolmen ruuat mukaan tosta kaupasta! Mä aikoihin. Porukkaa oli paikalla tykkään tosta pojasta, [(from) that; sanoisko tossa kolmisenkymmenshe, he] 2 tuosta (adv.) Tosta saat tä. [around, about, roughly] 4 viittaavähän taskurahaa. Käänny tosta massa puheena olevaan tai edeltäoikeelle! Voiskohan tosta pikkuvään tilanteeseen, tapahtuneeseen tien kautta oikasta? Tosta mäeltä tms.: tuossa Tulikin tossa mieleen, näkee aika kauas, [(from) there] että olet mulle satasen velkaa. 1 tota tuota (pron.) Mää inhoon Tossa sä oot kyllä ihan väärässä. tota tyyppiä! Mä en tota syö! [that; [] her, him] 5 ilmaisemassa myöntyvyyttä tai 2 tota täsmentämässä tai jatkamassamantekevyyttä: siinä "Otatko sa puheenvuoroa, ilmaisemassa kahvia ? - No mikäs tossa. " "Mitä miettimistä tai epäröintiä: tuota, kuuluu? - Tossahan toi jotenkin tuota noin, tota noin Tää on, tota, menee. " [